Klassikot: Odysseia III

Klassikot: Odysseia III

Klassikkoluennot, Työväenopisto

Lumeen kutsu 4.10. klo 18:45

Lumeen kutsu

Kukapas mies osaisi vastustaa naisten imartelua, vaikka kyse olisikin sitten vain pettävän lumeen kutsusta.

Ei edes kotiin kostamaan palaava Odysseus, joka anelee miehiään päästämään itsensä köyden siteistä, jotta vain voisi kuulla kuinka ihanaiset seireenit laulavat tälle omasta kunniastaan (kudos) ja omaamastaan tiedostaan luvaten täyden tyydytyksen ja sekä henkisen että ruumiillisen nautinnon (terpo).

Ei kai nyt kukaan kuolevainen voi vastustaa tuota lumolaulun (thelgousin aoidē) lumousta ja taikaa ja kuitenkin ihanaisten seireenien jaloissa makaa vain mädäntyneitä ruumiita ja lumouksen valtaan joutuneiden miesten luita, aivan kuten taistelukentän mätänevät ruumiit, jotka ovat haaveilleet kunniakkaasta lume-elämästä runonlaulajien muistissa, mutta joiden ruumiit päätyvät sotatantereen liejuun.

Mutta viekas Odysseus, joka haluaa vain kotiin ja ymmärtää olla luottamatta omiin haluihinsa tai vielä homeerisilta sankareilta puuttuvaan sisäistettyyn itsekuriin köyttää itsensä mastoon samalla kun on tukkinut miehiensä korvat vahalla niin etteivät nämä voi tuota lumousta lainkaan kuulla.

Max Weber näki lumouksen kadonneen lähes kokonaan rationalisoidusta maailmasta, ja Frankfurtin koululaiset taas lukivat Odysseusta alkutarinana työn ja kuuliaisuuden sivilisaatiolle, jossa täyttymys voi loistaa vain pelkkänä lumeena, kauneutena, jolta on riistetty kaikki käytännöllinen valta.

Odysseus maaherra, joka teettää työtä toisilla, tukkii työläistensä korvat vahalla ja panee nämä soutamaan henkensä edestä eteenpäin pois lumelaulun houkutuksesta, jota vain herra itse saa kuunnella kuitenkin vakaasti mastoon sidottuna, jotta olisi täyttymyksestä poispäin soutavan sivilisaation mukana voimaton muuttamaan sen kurssiaan vaan kuten porvarit myöhemmin kieltäytyvät omasta onnestaankin sitä jääräpäisemmin mitä helpommin voisi sen vallallaan saavuttaa. Yhteiskunnalliset siteet pitävät tämän käytännössä loitolla lumouksesta ja seireenien houkutus vesittyy taiteeksi pelkän mietiskelyn kohteena.

Niinpä Frankfurtilaisille myös nykykonserttisalien yleisö koostuu Odysseuksista, jotka kuuntelevat taiteen lumousta hievahtamatta ja hiljaa penkkeihinsä sidottuina ja heidän kiihkeä vapauttansa vaativa huutonsa vaimenee lopulta konserttiyleisön kättentaputusten tavoin, kun lumehetken jälkeen on aika taas ryhtyä töihin uusintamaan yhteiskuntaa.

Mutta jos Frankfurtilaisten paradigmassa Odysseus esiintyy orjiensa ja miehiensä hiestä elävänä maaherrana, niin uudessa Queer paradigmassa Odysseus asettuukin sukupuolisesti uteliaana itsekokeilijana, jota juuri sukupuolisesti epämääräinen Kirke on neuvonut kuinka kontrolloida transgressiivia moninaisia sukupuolisia haluja, halua menettää itsensä, tulla toiseksi ja antautua toiseudelle, selviten siitä vielä hengissä.

Niinpä niin, tulkinnan paradigmat vaihtuvat aikojen, ajatusten ja aatteiden mukaan ja klassinen kohtaus Odysseuksesta ja seireenien lumolaulusta saa yhä erilaisempia tulkintoja.

Ja sitten on tietenkin se Putinin paradigma, jossa sivilisaation viimeisetkin köydet pitäisi heittää pois ja kaikkien pitäisi rynnätä taistelukentälle tappamaan itsensä ja mahdollisimman paljon muita Venäjän menetetyn suuruuden lumon takia, jonka jaloissa ”isot koot ylt’ympäri siell’ on ihmisenluita  ja myös iholiuskoja mädäten maassa.”

Tiistaina 3.10 kello 18:45 Stoan isossa luentosalissa jatkuu taas Markku ja klassikot luennot Odysseuksesta, lumeesta, nälästä, kunniasta, kotiinpaluusta ja eeppisestä kostosta.

Antiikin ajattelun klassikot

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 6.9-15.11.2022, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

 

Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa ja syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista.

Klassikot: Odysseia II

Klassikot: Odysseia II

Antiikin kreikka, Klassikkoluennot, Luennot, Opetus, Työväenopisto

Milloin meistä tuli kyklooppeja? 27.9. klo 18:45

Milloin meistä tuli kyklooppeja?
.
Kun Odysseus Alkinoosin hovissa alkaa kertoa omaa tarinaansa runonlaulajien laulun sijaan, eräänlaista ensimmäistä autofiktiota, jossa muusien totuus korvataan itse koetulla totuudella, tuo 2500 vuotta ennen Knausgårdia tehty kertomus omista tuntemuksista sijoittuukin täysin fantastisiin seikkailuihin täysin epäinhimillisissä tiloissa.
Niissä kohdataan jumalattaria, jättiläisiä, hirviöitä ja tietysti kuuluisampana kaikesta tuo tyhmä raakalaiskyklooppi Polyfemos, joka ei tunne tai harrasta homeerisen maailman suurinta hyvettä xeniaa, vieraanvaraisuutta, kestiystävyyttä tai majaystävyyttä, kuten Otto Manninen sen kääntää.
.
Vierasystävyydessä, tuntematon vieras ei ole vihollinen vaan ruokittava, puettava, kylvetettävä ja viihdytettävä vieras, jolle vieläpä annetaan lahjoja, sillä jokainen tuntematon vieras voi olla Jumala valepuvussa ja vierasta kaltoin kohtelevat joutuvat Zeus vieraanvaraisen (Xenios) koston kohteeksi.
.
Kykloopit eivät vierasystävyydestä välitä, suhtautuvat vieraisiin vihamielisesti ja mieluummin popsivat ne suihinsa, eivätkä hallitse muutenkaan yhdessä elämisen taitoja vaan asuvat yksinään yksilöinä luolissaan keräten sinne karjastaan saamiaan omia juustoaarteitaan vain omaksi tyydytyksekseen.
Kyklooppeja ei kiinnosta politiikka tai oikeus eikä varsinkaan oikeudenmukaisuus, eikä näillä ole neuvostoja tai kokouksia, eikä edes kaupunkeja. He heittelevät kivipaaseilla kaikkia omaan maahansa pyrkiviä hukuttaen nämä Välimereen.
.
Kykloopeilta puuttuu myös kaikki ironian tai sarkasmin taju tai sanan käytön taito, vaan nämä ottavat kaikki sanat tosissaan ja kiinnittävät ne yhteen identiteettiin, niin, että Odysseus voi huijata Polyfenosta yksinkertaisella sanaleikillä.
.
Kykloopit edustivatkin fantasoitua vastakuvaa antiikin Kreikan kulttuurille, kuviteltuja yksin asuvia raakalaishirviöitä.
.
Mutta onko kulttuurimme kääntymässä takaisin kyklooppien suuntaan? Tunnemmeko me enää vieraanvaraisuutta? Käsitämmekö enää ironiaa ja sanaleikkejä? Onko meillä enää edes yhdessä elämisen taitoja vaan viihdymmekö kaikki parhaiten omissa onkaloissamme karjuen, että vierailta on laitettava rajat kiinni.
.
Kykloopeista ja muista oudoista olioista, vieraanvaraisuudesta, lahjoista, ryöväämisestä, jakamisesta, arkaaisesta taloudesta, häpyheitoista, kotiinpaluusta ja kostosta ja naisista, jumalaisista, kerrotaan taas Markun klassikkoluennoilla tiistaina Stoassa 18:45 aiheena Odysseia ja eeppinen ajattelu.

Antiikin ajattelun klassikot: Eeppinen ajattelu

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 6.9-15.11.2022, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

 

Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa ja syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista.

Klassikot: Odysseia I

Klassikot: Odysseia I

Antiikin kreikka, Klassikkoluennot, Luennot, Opetus, Työväenopisto

Monikäänteisen miehen monet koettelemukset, 2o.9. klo 18:45

Viekkaan monikäänteisen miehen monet koettelemukset, naiset ja kostava kotiinpaluu
.
Markku ja klassikot luentosarja jatkaa Odysseuksesta, tästä länsimaisen miehen, tietoisuuden ja samalla ihmisen prototyypistä, ovelasta viekkaasta sankarista, joka vaikuttaa toteuttavan eeppisen miesfantasian.
Kaupunkien hävittäjä, sotasankari, joka seikkailee maailman merillä ja kukistaa luonnonvoimat ja alkuperäisasukkaat kieron älynsä avulla.
.
Mies, johon kaikki kauniit naiset rakastuvat ja joka kuitenkin kaipaa vaan kotiinsa poikansa ja miestään 20 vuotta nuorten komeiden kosijoiden piirittämänä odottaneen uskollisen puolisonsa luokse.
.
Ja lopulta onnistuu kotiinpaluussa ja toteuttaa vielä kostonsa hillottomalla kaikki omaisuuttaan ja puolisoaan piirittäneet kosijat ja epäuskolliset palvelijat.
’
Onko tämä sankarin perustyyppi myös eeppinen kolonialisti kuten Franz Fanon esitti verratessaan kaikki kolonialisteja Odysseukseen, vaiko jo idussaan oleva porvari, joka itsesäilytysvaistonsa voimin kukistaa sekä sisäisen luontonsa että ulkoisen luonnon voimat päästäkseen palaamaan takaisin kotiinsa omaisuutensa pariin kuten Frankfurtin kriittiset koululaiset esittivät.
.
Vai onko tämä ällin, enemmän kuin voiman sankari, kiero kreikkalainen, viekas rosvo kuten tragedioissa esitetään vai jo varhainen viisas mikä Odysseuksesta tehdään filosofisessa perinteessä.
.
Joka tapauksessa itse Odysseia on monimerkityksellisempi ja useampien äänien laulu, kun sen pintatason miesfantasian teleologia ja avautuu klassikoiden tapaan aina uusille luennoille.
.
Eikä itse asiassa Odysseuksen tarinan telos pääty edes iki-ihanaan kuninkaalliseen sänkyyn uskollisen puolison kanssa vaan Teiresiksen profetia asettaa tälle taas uuden harhamatkan ja koettelemuksen, ne kun eivät ihmiseltä näytä loppuvan koskaan.
.
Tästä kaikesta ja monesta muustakin käänteestä kerrotaan Markun sinne tänne harhailevilla luennoilla Stoassa koskien eeppisen harharetkeilijän koettelemuksista kertovia lauluja.

Antiikin ajattelun klassikot: Eeppinen ajattelu

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 6.9-15.11.2022, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

 

Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa ja syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista.

Klassikot: Ilias II

Klassikot: Ilias II

Antiikin kreikka, Klassikkoluennot, Luennot, Työväenopisto

Kosminen vitutus 13.9. klo 18:45

Akhilleuksen kosminen vitutus ja länsimaisen politiikan synty
Tänään jatketaan vielä Iliaasta, Akhilleuksen kosmisesta vitutuksesta, sankarien suurista tunteista, poliittista neuvoistoista ja kansankokouksista. kauniista kuolemasta, kunniasta ja maineesta, sielun varjokuvista, kotilieden puolustamisesta, uros askelnopsan ja jalon heiluvaharjan yhteenotosta ja vähän muustakin länsimaisen kulttuurin alkunäyttämön ajatuksista.

Antiikin ajattelun klassikot: Eeppinen ajattelu

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 6.9-15.11.2022, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

 

Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa ja syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista.

Klassikot: Ilias I

Klassikot: Ilias I

Antiikin kreikka, Klassikkoluennot, Luennot, Työväenopisto

Kosminen vitutus 6.9. klo 18:45

Eeppinen ajattelu
Kauppalehden otsikossa pörssikurssi ennustaja, sijoittaja Jeremy Granthan, varoittelee ”eeppisestä finaalista” jossa superkuplan puhkeaminen voi johtaa tragediaan.
Ennustajista ja alkuperäisestä eeppisestä ja traagisesta ajattelusta puhutaan myös tämän syksyn luentokurssilla Helsingin työväenopiston kaikille avoimilla luentokursseilla antiikin klassikoista.
Ensimmäisenä vuorossa on IIlias, tuo suuri eeppinen runoelma sodasta, väkivallasta ja voimasta.
.
Simone Weilin sanoin ”voimasta, jota ihmiset käyttävät, voimasta, joka alistaa ihmiset, voimasta, jonka edessä ihmisten liha vetäytyy.”
Eeppinen runoelma kaikkein eeppisimmästä sodasta, jossa sankarit kuolivat kauniina ja nuorina ja bilettävän naisen ruumiin sijaan verihurmeinen miehen ruumis oli poliittisen vallan ja kaikkialle kulkevan maineen edellytys.
Se on laulu sankareista ja vihapuheesta ja vihan teoista, Akhilleuksen vihasta ja suurten sankarien suurista tunteista, raivosta, ilosta, itkusta ja voivottelusta.
.
Se on laulu kunniasta ja kunniaväkivallasta, laulu maineesta ja häpeästä.
Se on laulu, jossa asetetaan länsimaisen politiikan perustat, kun itseyttään täynnä olevat sankarit joutuvat toimimaan yhdessä ja myös ryhtymään neuvonpitoon, harjoittamaan dialogia ja perustamaan yhteisen julkisen tilan keskelleen.
.
Se on myös laulu tappamisesta, ryöstämisestä ja raiskauksista, saaliista ja saaliin himosta, mutta myös puolueeton laulu, joka laulaa kummankin puolen suuria urotekoja.
Se on laulu sodan spektaakkelista ja sen aiheuttamista ruumiista.
.
Tervetuloa kuuntelemaan!

Antiikin ajattelun klassikot: Eeppinen ajattelu

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 6.9-15.11.2022, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

 

Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa ja syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista.