Kosto on suloinen 11.10. klo 18:45
Kosto on suloinen!
Ainakin vanhan kotiorjan Eurykleian mielestä, joka “ratkesi surmatut nähdessään sekä nuo veren viljat riemuun, kun verraton työ oli tehty.”
Siis kun Odysseus, talon oikea isäntä, oli palannut kotiin ja kostanut lahtaamalla uskollisen vaimonsa kaikki 108 kosijaa, isännäksi pyrkivää röyhkeää haastajaa, talonsa miessaliin poikansa, Pallas Athenen ja uskollisen sikopaimenensa Eumainoksen avustama.
Uskollinen vanha kotiorja (ja hyvät orjat ovat Homeerisessa maailmassa uskollisia, eläen oman elämänsä sijaan hallitsijoidensa elämää) Eurykleia valitsee myös talon 50 orjattaren joukosta 12 kosijoiden kanssa maannutta kotiorjatarta tapettavaksi.
Tehtävän suorittaa nyt vihdoin mieheksi ja miehen töihin kasvanut Odysseuksen poika, Telemakhos, joka ei halua antaa haureuteen syyllistyneille kunniallista kuolemaa miekalla mestaamalla vaan hirttää nämä rivissä orsipuuhun.
”Niinp’ oli neitojen päät rivitysten, kullakin paula kaulassaan kireällä, mi tuotteli surkean surman; kotvan sätkivät vain jalat alla, jo hervoten kohta”.
Orjatarten hirttäminen päät rivitysten on rangaistus myös perusarvoihin palanneessa Gileadin kuvitteellisessa valtiossa Margaret Atwoodin The Handmaid’s Tale romaaniin perustuvassa nyt kovin suositussa TV- sarjassa.
Idea orjatarten hirttämisestä Atwoodille tuli tietenkin Telemakhokselta ja Atwood on itse ilmoittanut, että juuri nuo Odysseuksessa hirtetyt orjattaret ovat kummitelleet tämän mielessä aina.
Atwoodin Penelopeiassa, tämän omassa versiossa Odysseuksen tai paremminkin Penelopen tarinasta, hirtettyjen orjattarien kuoro palaakin syyttämään sekä Odysseusta että Penelopea viattomasta kuolemastaan, pakkoraiskattuina kosijoiden toimesta, he joutuivat lopussa hirtetyksi haureudestaan.
”Syytä kaikesta piikoja!/ Noita tuhmia pieniä letukoita! / Hirtä ne orrelle, äläkä turhaan kysele/ Syytä kaikesta piikoja! / Syytä kaikesta orjia!”
Edes Atwoodin kuvitellussa nykyoikeudessa hirtetyt orjattaret eivät saa oikeutta vaan tuomari vapauttaa Odysseuksen syytteistä todeten tämän puolustusasianajalle: ”Asiakkaanne [Odysseuksen] ajat eivät olleet meidän aikojamme. Käyttäytymisstandardit olivat silloin hyvin erilaisia. Olisi ikävää, jos tämä valitettava, mutta pieni vahinko saisi tahrata muuten niin laajasti arvostetun uran. Enkä sitä paitsi halua syyllistyä anakronismiin. Siksi minun on hylättävä syyte.”
Atwoodilla Penelope kertookin Haadeksessa oman tarinansa tapahtumista sillä kuolleiden valtakunnassa hänen ei tarvitse välittää elävien ihmisten mielipiteistä ja voi purkaa koko itsestään tehdyn ideaalin vaimon legendan.
Mutta kertooko Penelopekaan totuutta? Sillä kummatkin puolisot olivat juonikkaita valehtelijoita ja näiden ideaali yhteen palaaminen perustui molemminpuolisiin valheisiin.
”Me olimme molemmat harjaantuneita ja häpeämättömiä valehtelijoita jo pitkien aikojen takaa. Ihme että uskoimme sanaakaan siitä mitä toinen sanoi.”
Odysseuksen suuret seikkailut ainakin olivat puhdasta pötypuheelta, kyklooppi oli luultavammin yksisilmäinen kapakan pitäjä, jonka kanssa mies joutui tappeluun ja vuoteessaan Odysseusta pidättänyt Kalypso jumalattaren sijaan halvalla ostettu prostituoitu.
Atwood ei tosin ole ainoa, joka on kertonut Odysseuksen tarinaa uudestaan Penelopen näkökulmasta. Naisen puheesta filosofoinut edesmennyt ranskalaisfilosofi Annie Leclerc esittää kirjassaan Toi, Pénélope Odysseuksen kotiinpaluun tapahtumat myös Penelopen äänellä.
Penelope, joka on odottanut nuorta ihanaa sulhoaan kaksikymmentä vuotta takaisin sodasta, odottanut ja unelmoinut, odottanut ja haaveillut, pettyy pahasti kotiinpaluun hetkellä ja ei tunnista sodasta kotiin palaava väkivaltaista äijänkörilästä enää samaksi omaksi sulhokseen vaan tämä on muuttunut ”soturiksi, merenkävijäksi, yksinomaan miesten kumppaniksi, yksinäiseksi seikkailijaksi, ainoastaan oman itsensä ja maineensa rakastajaksi.”
Turhaan Penelope yrittää estää miestään tappamasta nuoria eloisia kosijamiehiä kostonraivossaan tai suojelemaan omaksi tyttärekseen ottamaansa orjatarta kostolta. Kahdenkymmenen vuoden odotuksen täyttymys kestää vain yhden illan, Odysseuksen ja Penelopen kohtalo on elää toisistaan ikuisesti erossa.
Italialaiskirjailija Silvana La Spina taas antoi Penelopen kertoa varsinaisen kauhutarinan, täynnä väkivaltaa, seksuaalista hyväksikäyttöä ja alistamista alkaen Penelopen lapsuuden seksuaalisesta hyväksikäytöstä isänsä osalta. Isäänsä Penelope pakenee Odysseuksen kanssa avioon vaan löytääkseen tämänkin kuten tarinan kaikkien miehien rakastavan heikompien ja varsinkin naisten alistamista. Poikkeuksena on nuori Lesboksen saarelta tuleva kosija Kleon, joka osaa jopa lukea ja kirjoittaa ja rakastaa runoutta ja laulua enemmän kuin kilpataisteluita ja nyrkkiotteluita.
Mutta Penelopen salarakkaus Kleonin kanssa loppuu kun tämän pelkäämä Odysseuksen kotiinpaluu tapahtuu ja omasta äidistään mustasukkainen Telemakhos käskee isänsä tappamaan äidin rakastajan. Penelopen kohtalona on jäädä yläkertaan suremaan rakastettuaan ja kuulemaan alakerrasta humalaisen Odysseuksen rymyämistä suurista seikkailuistaan ja naisistaan.
Penelopen tämän viekkaan kutojan, jonka taidosta tuli Platonilla myös esikuva filosofiselle metodille sekä hyvälle hallinnan taidolle, monista eri puolista puhutaan taas tänään Markku ja klassikot luennolla Itäkeskuksen Stoassa suuressa luentosalissa 18:45.
Tervetuloa!
Vielä viimeinen kerta Odysseuksesta, eeppisestä kostosta, eeppisestä uskollisuudesta ja eeppisestä tappamisesta ja sitten syysloman jälkeen siirrytäänkin jo Hesiodokseen ja itse Jumalten syntyyn.
Antiikin ajattelun klassikot
Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 6.9-15.11.2022, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki
VTT Markku Koivusalo
Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.
Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa ja syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista.