Das Passagen-Werk 1927-1940
Kauppakujakirjoitukset
Walter Benjamin (1892-1940)
Das Passagen-Werk 1927-1940
Kauppakujakirjoitukset
Walter Benjamin 1919-1922
Tämän työn metodi: kirjallinen montaasi. Minulla ei ole mitään sanottavaa. Vain näytettävää. En aio pihistää mitään arvokasta, enkä omia itselleni minkäänlaisia henkeviä muotoiluja. Mutta lumput, jätteet: en aio tehdä niistä inventaariota vaan antaa niille ainoalla mahdollisella tavalla sen, mikä niille kuuluu: käyttää niitä.
Gesammelte Schriften. Band V in zwei Teilbänden; herausgegeben von Rolf Tiedemann und Hermann Schweppenhäuser, unter Mitwirkung von Theodor W. Adorno und Gershom Scholem. Suhrkamp-Verlag, Frankfurt am Main 1982. GS V/1, 1-654; GS V/2, 655-1350.
Walter Benjamin, The Arcades Project, Translated by Howard Eiland & Kevin McLaughlin, Cambridge, Massachusetts & London, England, Belknap Press of Harvard University Press, 1999, 1074 pages.
Katkelmia PASSAGEN-WERKISTÄ. Suomentanut Eetu Viren. Teoks. Benjamin: Keskuspuisto. Tutkijaliitto 2014.
Exposés
Pariisi, 1800-luvun pääkaupunki (1935)
- Suom. Keijo ja Ossi Rahkonen. Teoks. Moderni/postmoderni. Tutkijaliitto 1989.
- Paris, die Hauptstadt des XIX. Jahrhunderts 1935.
Pariisi, 1800-luvun pääkaupunki (1939)
- Suom. Eetu Viren. Teoks. Keskuspuisto. Tutkijaliitto 2014.
- Paris, Capitale du XIXeme siecle 1939.
A) Fourier eli pasaasit
B) Grandville eli maailmannäyttelyt
C) Ludvig Filip eli interiööri
D) Baudelaire eli Pariisin kadut
E) Haussmann eli barrikadit
Konvoluutit: Muistiinpanoja ja materiaaleja
Vihko A: Kauppakujat, magasins de nouveautes, calicots
“Tavaratalojen specifica: asiakkaat tuntevat itsensä massaksi; he joutuvat tavarakasojen eteen; he näkevät kaikki kerrokset yhdellä silmäyksellä; he maksavat kiinteitä hintoja; he voivat ”palauttaa ja vaihtaa tavaran toiseen”.
Vihko B: Muoti
Vihko C: Muinainen Pariisi, katakombit, purkamiset, Pariisin tuho
Vihko D: Pitkästyminen, ikuinen paluu
“Olemme pitkästyneitä, kun emme tiedä, mitä odotamme. Se, että tiedämme tai luulemme tietävämme, mitä odotamme, on lähes aina pelkästään pinnallisuutemme tai levottomuutemme ilmaus. Pitkästyminen on suurten tekojen kynnys. – Olisi vain tärkeää tietää: mikä on pitkästymisen dialektinen vastakohta?”
Vihko E: Hausmannisoituminen, barrikaditaistelu
Vihko F: Rautarakentaminen
Vihko G: Näyttelyt, mainonta, Grandville
Vihko H: Keräilijä
Vihko I: Interiööri, jälki
Vihko J: Baudelaire
Vihko K: Unikaupunki, unitalo, tulevaisuusuni, antropologinen nihilismi
Vihko L: Unitalo, museo, kylpylä
Vihko M: Flanööri
Vihko N: Tietoteoreettista, edistyksen teoria
“Marx asettaa talouden ja kulttuurin välille kausaalisen suhteen. Tässä se nähdään ilmaisusuhteena (Ausdruckszusammenhang). Ei ole kuvattava kulttuurin syntyä taloudesta vaan talouden muistioiden ja ainesten ilmaisua omassa kulttuurissaan.
Toisin sanoen kyse on yrityksestä käsittää taloudellinen prosessi havainnollisesti alkuilmiönä (Urphänomen), josta kaikki pasaasien (ja sitä myöten myös koko 1800-luvun) elämänilmiöt (Lebenserscheinungen) seuraavat.”
Vihko O: Prostituutio, pelaaminen
Vihko P: Pariisin kadut
Vihko Q: Panoraama
Vihko R: Peili
Vihko S: Maalaus, Jugendtyyli ja uutuus
Vihko T: Valaistustavat
Vihko U: Saint-Simon, rautatiet
Vihko V: Salajuonet, kumppanuus
Vihko W: Fourier
Vihko X: Marx