Turhana tuntuvat vanhukset rukoilevan kuolemaa, [670]

Moittivat vanhuutta ja liian pitkää elämää:

Kun kuolo lähestyy, ei kuolla halua kukaan,

(ēn d’ eggus elthē thanatos, oudeis bouletai

Thnēskein) 671-2

Eikä vanhuuskaan tunnu enää raskaalta.

Tulepas tänne, jotta viisastuisit (sophōteros)

Tiedätkö millainen on luonnostaan kuolevaisen (thnēta) toimi

Arvaan ettet tiedä, kuinkapa voisit? Kuulehan siis:

Kuoleman on kuolevainen velkaa

Oletko elossa huomenna – ei sitä voi täysin tietää

Kohtalomme (tukhē) päivää emme näe ennalta

Ei sitä voi opettaa (didakton) eikä ole taitoa (tekhnē) sitä voittaa.

Kun nyt olet tämän minulta kuullut ja oppinut,

Niin iloitse, juo, juo

Laske kukin eletty päivä omaksi, loput kohtalon huomaan.

Afrodite Kyproslaista palvo, jumalista ihaninta

Meille kuolevaisille: hänellä on hyvä tahto!

Laske vapaalle,

Seuraa minua, jos olet samanmielinen – ja samaa mieltä taidat olla […]

Kuolevaisten pitää kuule ajatella (fronein) kuolevaisten ajatuksia.