Yhteiskuntasopimuksesta (1762)
Du contrat social
Jean-Jacques Rousseau (1712 – 1778)
Yhteiskuntasopimuksesta (Du contrat social)
Jean-Jacques Rousseau (1712 – 1778)
Valistuksen ajan poliittinen ajattelu
Du contrat social 1762. Première édition, Amsterdam, 1762.
Yhteiskuntasopimuksesta, eli, Valtio-oikeuden johtavat aatteet. (Du contrat social ou principes du droit politique, 1762.) Suomentanut ja johdannolla varustanut J. V. Lehtonen. 3. painos (1. painos 1918). Hämeenlinna: Karisto, 1997
The Social Contract. In The Discourses’ and Other Early Political Writings, trans. Victor Gourevitch. Cambridge: Cambridge University Press, 1997.
Kirja I
I Tämän ensimmäisen kirjan aihe. (Sujet de ce premier livre.)
”Ihminen on syntynyt vapaaksi ja kaikkialla on hän kahleissa. Sellainen uskoo olevansa toisten herra, joka onkin enemmän orja kuin he.”
L’homme est né libre, et partout il est dans les fers, Tel se croit le maître des autres, qui ne laisse pas d’être plus esclave qu’eux.
Kuinka tämä muutos tapahtui? En tiedä. Mikä voi tehdä siitä legitiimin? Uskon voivani ratkaisemaan tämän kysymyksen.
Ellen ottaisi muuta huomioon kuin voiman ja sen vaikutukset, sanoisin: Niin kauan kuin kansa on pakotettu tottelemaan ja kuin se tottelee, se tekee hyvin; heti kun se voi pudistaa ikeen hartioiltaan ja kun se sen pudistaa, se tekee vieläkin paremmin; sillä vallatessaan takaisin vapautensa samalla oikeudella, mikä sen siltä ryöstikin, on sillä joko aihetta ottaa se takaisin tai sitten ei ole ollut mitään syytä sitä siltä anastaa.
II Ensimmäisistä yhteiskunnista. (Des premières sociétés)
III Vahvimman oikeudesta. (Du droit du plus fort)
IV. Orjuudesta. (De l’esclavage)
V. On aina palattava ensimmäiseen sopimukseen. (Qu’il faut toujours remonter à une première convention.)
VI. Yhteiskuntasopimuksesta. (Du pacte social.)
VII: Suvereenista. (Du souverain)
Suvereeni, johtuen siitä että se on, on aina, mitä sen tulee olla.
Le souverain, par cela seul qu’il est, est toujours ce qu’il doit être.