Kaiverrus ranskalaistaitelija Abraham Bosse (1604 – 1676) 

“Mikään valtioteorian kuvitus tai viite ei ole ollut niin provosoiva kuin kuva Leviathanista.  Siitä on tullut myyttinen symboli täynnä salaperäisi merkityksiä. Poliittisten teorioiden pitkässä historiassa, historiassa, joka on äärimmäisen rikas värikkäistä kuvista ja symboleista, ikoneista ja idoleista, esimerkeistä ja fantasioista, vaakunoista ja allegorioista, Leviathan on kaikkein voimakkain ja mahtavin kuva.”  (Carl Schmitt)

LEVIATHAN, OR the Matter, Forme, and Power OF A COMMONWEALTH, ECCLESIASTICALL AND CIVILL.  By THOMAS HOBBES of Malmesbury. LONDON. Printed for ANDREW CROOKE, at the Green Dragon in St. Pauls Church-yard, 1651.

LEVIATHAN : OF VAN DE STOFFE, GEDAENTE, ende MAGT Vande KERCKELYCKE ENDE WERELTLYCKE Regeeringe. Befchrevendoor THOMAS HOBBES Van MALMESBURY TOT AMSTERDAM By JACOBUS WAGENAAR, Boeck-verkooper op de hoeck van de  Mol-steeg. ANNO 1667.

Thomae Hobbes Malmesburiensis. Opera philosophica, quae Latinè scripsit, omnia. Antè quidem per partes, nunc autem, post cognitas omnium objectiones, conjunctim & accuratiùs edita. Amsterdam 1668.

LEVIATHAN, SIVE de Materia, Form, & Potestate CIVITATIS ECCLESATICAE ET CIVILIIS. AUTHORE THOMAS HOBBES, Malmesburienfi. AMSTELODAMI. Apud JOANNEM BLAEV. M.DC.LXX.

Des Engländers Thomas Hobbes Leviathan, oder Der kirchliche und bürgerliche staat. Halle: Hendel 1794, 1795. [Käännös latinasta]

Leviathan, eli, Kirkollisen ja valtiollisen yhteiskunnan aines, muoto ja valta. Suomentanut Tuomo Aho. Tampere: Vastapaino, 1999.

Leviathan. Edited with an introduction by M. Oakeshott. Oxford:
Basil Blackwell 1946.

Leviathan. Edited by C. B. MacPherson. London: Penguin Books 1958.

Leviathan. Edited by R. Tuck. Cambridge: Cambridge University
Press 1991.

Leviathan with selected variants from the Latin edition 1668. Edited by Edwin Curley. Indianapolis: Hackett Publishing Company 1994.

Leviathan. Edited by J.C.A. Gaskin. Oxford University Press, Oxford 1999.

Leviathan. A Critical Edition by G. A. J. Rogers and Karl Schuhmann. Continuum International Publishing Group. London 2005.

Leviathan, Critical edition by Noel Malcolm in three volumes: 1. Editorial Introduction; 2 and 3. The English and Latin Texts. Clarendon Edition of the Works of Thomas Hobbes. Oxford University Press, 2012.

JOHDANTO

Keinotekoinen ihminen 

Ihmisen taito jäljittelee luontoa – sitä taitoa, jolla Jumala on luonut maailman ja jolla hän hallitsee sitä – monissa asioissa, ja niin myös siinä, että sillä voi luoda keinotekoisen eläimen (Artificial Animal). Koska kerran elämä on pelkkää jäsenten liikettä, joka saa alkunsa jostain sisäisestä keskusosasta, miksi emme voi sanoa, että kaikilla automaateilla (siis laitteilla, jotka liikkuvat itse jousien ja rattaiden avulla, kuten kello) on keinotekoinen elämä?

Sillä mitä muuta sydän on kuin joustin, ja mitä hermot muuta kuin rihmoja ja nivelet muuta kuin rattaita, jotka saavat koko ruumiin liikkumaan niin kuin tekijä suunnitteli?

Taito menee vielä pitemmälle ja jäljittelee luonnon rationaalisinta ja loistavinta teosta, ihmistä.

Sillä taidon kautta luodaan se suuri Leviathan, jota sanotaan yhteisvauraudeksi (COMMONWEALTH) tai valtioksi (latinaksi civitas), joka on pelkkä keinotekoinen ihminen (artificial man), vaikka sen koko ja voima on suurempi kuin luonnollisen ihmisen, jota suojelemaan ja puolustamaan se on tarkoitettu.

Nosce teipsum, Lue itseäsi

Ensimmäiseen kohtaan liittyy paljon viimeaikoina käytetty sanonta, että viisautta ei saada lukemalla kirjoja vaan ihmisiä

Sillä perusteella nuo ihmiset, joilla enimmäkseen ei ole antaa muuta todistusta viisaudestaan, mielihyvin osoittavat, mitä he mielestään ovat lukeneet ihmisistä, ja tuomitsevat armotta toisiaan selän takana.

Mutta on toinen sanonta, jota ei ole viime aikoina ymmärretty ja jonka avulla he saattaisivat oppia todella lukemaan toisiaan, jos vaivautuisivat, ja se on Nosce teipsum, Lue itseäsi. Nosce teipsum (Read thyself)

Mutta sen oikea tarkoitus oli opettaa, että koska yhden ihmisen ajatukset ja passiot ovat samalaisia (similitude) kuin toisen ajatukset ja passiot, kuka tahansa, joka katsoo itseensä ja harkitsee, mitä hän ajattelee, on mieltä, järkeilee, toivoo, pelkää jne. ja millä perusteella, saa samalla lukea ja tietää, mitä ovat kaikkien muiden ihmisten ajatukset ja passiot samanlaisissa tilanteissa.

I. IHMISESTÄ

I AISTIMUKSESTA
II MIELIKUVITUKSESTA
III Mielikuvien sarjasta tai KETJUSTA
IV PUHEESTA

V JÄRJESTÄ ja TIETEESTÄ

Järkeily

Kun ihminen järkeilee (reasoneth) hän ei tee muuta kuin ajattelee (conceive) kokonaista summaa, joka saadaan lisäämällä osia, tai ajattelee jäännöstä, joka saadaan kun yksi summa vähennetään toisesta. Jos tämä tehdään sanoin, silloin ajatellaan seurausta kaikkien osien nimistä kokonaisuuden nimeen tai kokonaisuuden tai yhden osan nimistä, toisen osan nimeen.

Kaiken tämän nojalla voimme määritellä (siis säätää determine) mitä tarkoitetaan tällä sanalla järki kun laskemme sen mielen kykyjemme joukkoon.

Sillä järki tässä mielessä ei ole muuta kuin, että lasketaan (reckoning) (siis lisätään ja vähennetään) niiden yleisten nimien seurauksia, jotka on sovittu merkitsevän ja merkityksellistävän ajatuksiamme. Sanon merkitsevän (marking) niitä, kun me laskemme itse, ja merkiyksellistävän (signifying) kun me osoitamme (demonstrate) tai ilmoitamme (approve) laskelmamme toislle. 

VI Tahdonvaraisten liikkeiden sisäisestä
alkuperästä eli ns. PASSIOISTA. Puhetavoista, jotka ilmaisevat niitä.
VII KIELENKÄYTÖN päämääristä tai tuloksista.
VIII. Niin sanotuista INTELLEKTUAALISISTA
HYVEISTÄja vastakkaisista VIOISTA

IX TIEDON eri AIHEISTA

X VALLASTA, ARVOSTA, ARVOVALLASTA,
KUNNIOITUKSESTA ja KELPOISUUDESTA

XI Erilaisista TAVOISTA
XII USKONNOSTA
XIII Ihmiskunnan LUONNONTILASTA:
hyvinvoinnista ja kurjuudesta

XIV Ensimmäisestä ja toisesta
LUONNOLLISESTA LAISTA
sekä SOPIMUKSISTA

XV Muista luonnon laeista

XVI PERSOONISTA, AUKTOREISTA ja personoiduista asioista

II. YHTEISHYVÄSTÄ/KUNNASTA

III. KRISTILLISESTÄ YHTEISHYVÄSTÄ/KUNNASTA

IV. PIMEYDEN VALTAKUNNASTA