Teologian summa  – Summa theologiae

 Tuomas Akvinolainen (1225 – 1274)

Keskiajan poliittinen ajattelu

Tuomas Akvinolainen: Summa theologiae. Valikoiden suomentanut J.-P. Rentto. Gaudeamus, Helsinki 2002. 

Prooemium

Pyhästä opista

Jumalasta (kysymykset 2–26)

Kolminaisuus (kysymykset 27–43)

Luominen (kysymykset 44–49)

Enkeleistä (kysymykset 50–60)

Kuudesta päivästä (kysymykset 65–74)

Ihmisestä – De homine (Q 75–102)

Ihmisestä, joka koostuu henkisestä ja ruumiillisesta substanssista (Q 75)

Hengellisten ja ruumiillisten olentojen tarkastelun jälkeen meidän on tarkasteltava ihmistä, joka koostuu henkisestä ja ruumiillisesta substanssista.

Ja ensinnä ihmisen luontoa (nature); toiseksi ihmisen syntyä/tuottamista (productione)

Mutta teologin kuuluu tarkastella ihmisen luontoa sielun, ei ruumiin puolelta, paitsi siltä osin kun ruumiilla on suhde sieluun.

A1: Onko sielu ruumis/kappale? 

Vastaan, että sielun luonnon tutkimiseksi on välttämätöntä olettaa, että sielun sanotaan olevan ensimmäinen elämän periaate: sanommehan elossa olevia sielullisiksi ja elottomia sieluttomiksi (inanimatas).

Elämä taas ilmenee pääasiassa kahdessa toimessa, nimittäin tiedostuksessa (cognitionis) ja liikkeessä (motus).

…

Niinpä sielu, joka on elämän ensimmäinen periaate, ei ole ruumis, vaan ruumiin teko: siten lämpö, ​​joka on lämmityksen periaate, ei siis ole kappale, vaan kappaleen teko.

Olioiden hallinnasta (kysymykset 103–119)

Ihmisen lopullisesta päämäärästä (kysymykset 1–5)

Ihmisen teoista (kysymykset 6–21)

Sielun liikutuksista, passioista (kysymykset 22–48)

Habituksista, tavoista (kysymykset 49–54)

Habituksista (kysymykset 55–89)

Laista (kysymykset 90–108)

Armosta (kysymykset 109–114)

Teologiset hyveet (kysymykset 1–46)

Kardinaalihyveet (kysymykset 47–170)

Onni, temperamentti (kysymykset 123–170)

Armonlahjoista (kysymykset 171–182)

Elämäntiloista (kysymykset 183–189)

Inkarnaatiosta (kysymykset 1–59)

Sakramenteista (kysymykset 60–90)