Filosofian synty komedian hengestä

Filosofian synty komedian hengestä

Koomisen ajattelun päätösluento tiistaina 17.112026  kello 18:45-20:15. Vapaa pääsy !

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 8.9-17.11.2026, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

Tämä hengen absoluuttinen vapaus, johon luotetaan alusta alkaen kaikessa siinä mitä ihminen aloittaa, tämä subjektiivisen hilpeyden (Heiterkeit) maailma on se, johon Aristofanes tutustuttaa meidät. Jos ei ole lukenut häntä on vaikea tietää, kuinka hyväksi ihminen voi tuntea olonsa. 

Georg Wilhelm Friedrich Hegel (1831): Vorlesungen über die Ästhetik (1835-8)

Voi! Jumalan pilkka painaa minua raskaasti. Maailmankaikkeuden suuri luoja, taivaiden Aristofanes, halusi aivan räikeästi osoittaa pienelle maalliselle, niin kutsutulle saksalaiselle Aristofanekselle, kuinka hänen nokkelimmatkin sarkasminsa olivat vain huonoja pilkkoja hänen omiin pilkkoihinsa verrattuna, ja kuinka surkeasti minun täytyy jäädä hänestä jälkeen huumorintajussa, valtavassa vitsailussa.”

Christian Johann Heinrich Heine

”Me olemme ensimmäinen oppinut aikakausi mitä tulee ”kostyymeihin”, tarkoitan moraaleihin, uskonkappaleisiin, taidemakuihin ja uskontoihin, valmistautunut, paremmin kuin mikään mennyt aika, suurityyliseen karnevaaliin, kaikkein henkisimpään laskiaisriehanauruun ja riemuun, korkeimman höpsötyksen ja aristofaanisen maailman-pilkan transsendentaaliseen korkeuteen.

Ehkä me juuri tästä vielä löydämme keksintämme valtakunnan, sen valtakunnan, jossa mekin voimme vielä olla omaperäisiä jonkinlaisina maailmanhistorian parodioijina ja jumalan ilveilijöinä, – ehkäpä, kun millään muulla ei ole tänään tulevaisuutta, kenties naurullamme on vielä tulevaisuus!

Friedrich Nietzsche (1844 – 1900) Hyvän ja Pahan tuolla puolen 1886. §223

Pieni koomisen ajattelun retrospektiivi ja länsimaisen filosofian synty komedian hengestä.

Aristofaneen koomisen ajattelun luentosarjalla on nyt käyty läpi kaikki Aristofaneen säilyneet komediat. Viimeisellä kerralla 17.11.2026 kello 18:45-20:15 käydään läpi pieni retrospektiivi sarjasta ja puhutaan filosofian synnystä komedian hengestä.

Ensi vuoden keväällä Markku ja klassikot sarja palaa yleisön pyynnöstä vielä Euripideen tragedioihin.

 Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa. Syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista ja eeppisestä ajattelusta. Kevättalvella 2023 vuorossa traaginen ajattelu ja Aiskhylos. Syksyllä 2023 traaginen ajattelu ja Sofokles ja syksyllä 2024 traaginen ajattelu ja Euripides. Keväällä ja syksyllä 2025 puhutaan koomisesta ajattelusta ja Aristofaneen komedioista. Keväällä 2026 vuorossa Aristofaneen naiskomediat. Syksyllä 2026 Aristofaneen Sammakot ja Rikkaus sekä Euripideksen Hippolytos ja Troijan naiset. 

Koominen ajattelu: Rikkaus

Koominen ajattelu: Rikkaus

Rikkauden komedia jatkuu Stoassa  tiistaisin kello 18:45-20:15. Vapaa pääsy !

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 8.9-17.11.2026, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

”Ihmisen rikkaudella (plotou) ei ole mitään rajaa.” 

Solon

”Kunpa vaan sokea Rikkaus, et olisi koskaan ilmaantunut maalla,  merellä tai mantereella, vaan olisit asunut Tartaroksessa ja Akheronissa, sillä sinun tähtesi ihmisillä on aina kaikki paha.”

Timokreon Rhodoslaisen suosittu juomalaulu 400-luku eaa.

”Eikös aivan kaikki tehdä sinun [Rikkauden] tähtesi?

Sinä ypöyksin (monōtatos) olet kaiken syy (pantōn aitios)

niin pahaan (kakōn) kuin hyvään (agathōn),

se on ihan varma.

Khremylos Rikkaudelle Aristofaneen komediassa Rikkaus.

Rikkauden nauru

Vuorossa 20.10-10.11.2026 Aristofaneen komedia Rikkaus, Ploutos, joka toi noin kaksi ja puolituhatta vuotta sitten teatterin lavalla nykyään kaikki muut jumalat mahdissaan nykyään voittaneen ja aikamme kaikkein palvotuimman Jumalan eli Rikkauden ja Vaurauden.

Max Weber kuuluisasti esitti, että kapitalismille alun eettistä henkeä puhkunut protestanttinen tai kalvinistinen etiikka selitti kapitalismiin kuuluvan rikastumisen itsetarkoituksellisuuden suurimman hyvän irrationaalisen ja lähtökohdiltaan tuonpuoleisen ajatuksen. Kyseessä oli uskonnollinen irrationaalisuus maallisen rationaalisen voitontavoittelun juuressa.

Walter Benjamin taas piti kapitalismia omana kulttiuskontona, jota palvomme joka päivä ja vaikka emme palvoisikaan kapitalismia, niin onhan nyt selvää, että aikamme palvotuin, analysoidun ja oman valtavan papiston omaava jumala on juuri Rikkaus, jolla ei vielä antiikissa ollut sijaa Olymposlaisten jumalien joukossa ja jonka kristinusko sitten syöksi takaisin kokonaan manalaan, on aikanamme noussut kaikkivaltiaan paikalle.

Jo antiikin kreikkalaiset ihmettelivät Rikkauden itsetarkoituksellista, rajatonta ja kaikkia rajoja rikkovaa jumaluutta. Siinä missä antiikin Olymposlaiset Jumalat asettivat rajoja ihmisille, jo Solon totesi ettei ”Ihmisen rikkaudella (plotou) ei ole mitään rajaa.” Ja juuri tuon rajattoman rikkauden koskaan tyydyttämättömän itsetarkoituksellisuuden myös Aristofaneen komedia tuo esiin.

Sillä kaikella muulla on rajansa ja kaikesta muusta voi niin sanotuksi tulla kylläiseksi, kuten komedia meille kertoo, rakkaudesta, leivästä, taiteesta, makeisista, urhoollisuudesta, viikunoista, kunnianhimosta, ohrakakuista, sotapäällikkyyksistä ja linssirokasta, mutta ei koskaan rikkaudesta, rikkaus ei meitä koskaan täytä ja sitä aina vaan himoitaan lisää.

Aristofaneen Rikkaus oli myös sokea jumala, joka siksi ei löytänyt kunnollisten ja oikeudenmukaisten ja hyveellisten luokse vaan joutui olemaan pahojen ja väärintekijöiden seurassa. Siksi Khremylos halusi komediassa parantaa Rikkauden näkökyvyn. Mutta kyse oli siis komediasta, koomisesta ajatusleikistä, naurettavasta ajatuksesta, että Rikkaus voisi tulla myös kunnollisille vaikka Rikkaus on edelleen sokea Jumala, jota palvomme päivittäin sokeasti ja rukoilemme sitä tulemaan tykömme ja kuuntelemme ja luemme suurimmalla hartaudella sen papiston teologisia viisauksia, joita taloustieteeksi nykyään kutsutaan.

Mutta mitä vastaväitteitä köyhyydellä tai kerjäläisyydellä oli Rikkauden näkökykyä vastaan ja miten siihen suhtautuivat antiikin aikaiset vaikuttajat tai miten sitä ovat analysoineet modernit teoreetikot.

Siitä kaikesta ja paljon muusta Markun kerettiläisillä klassikkoluennoilla, jotka eivät tottele rikkauden valtaa vaan johon pääsevät kaikki ihan ilmaiseksi ja jotka eivät tee luennoitsijasta lainkaan rikkaampaa muuten kuin henkisesti. Hanki sinäkin koomista henkistä rikkautta ja tule kuuntelemaan ilmaiseksi! 

 Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa. Syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista ja eeppisestä ajattelusta. Kevättalvella 2023 vuorossa traaginen ajattelu ja Aiskhylos. Syksyllä 2023 traaginen ajattelu ja Sofokles ja syksyllä 2024 traaginen ajattelu ja Euripides. Keväällä ja syksyllä 2025 puhutaan koomisesta ajattelusta ja Aristofaneen komedioista. Keväällä 2026 vuorossa Aristofaneen naiskomediat. Syksyllä 2026 Aristofaneen Sammakot ja Rikkaus sekä Euripideksen Hippolytos ja Troijan naiset. 

Koominen ajattelu: Sammakot

Koominen ajattelu: Sammakot

Historia lopun komedia kuolleiden valtakunnassa jatkuu Stoassa  tiistaisin kello 18:45-20:15. Vapaa pääsy !

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 8.9-17.11.2026, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

Ihminen syntyi ja historia alkoi ensimmäisestä taistelusta, joka loppui herran ja orjan ilmaantumiseen… Historia tulee siten loppumaan hetkellä jolloin herran ja orjan synteesi todellistuu, tämä synteesi on integraali ihminen

Alexandre Kojève

No jos kerran olet niin uljas ja urhoollinen,

ryhdy minuksi ja ota tästä nuijani ja

leijonantalja, jos olet niin peloton sisuksiltasi!

Minä vuorostani olen taakankantaja

Dionysos orjalleen Aristofaneen Sammakoissa 405 eaa.

Historia lopun komedia kuolleiden valtakunnassa

Eipä sitten tullutkaan kylmän sodan, neuvostoihmisen ja amerikkalaisen elämäntavan kisailun jälkeen sitten sitä kuuluisaa historian loppua, universaalia ja tasa-arvoista kaikkien tunnustamista, ei edes Fukuyaman liberaalina kevytversiona: The End of History for Dummies.  

Tunnustamisen taistelu riehuu verisenä taas maailmassa ja Putin, Trump ja kaikki muutkin haluavat lisää arvovaltaa samalla kun sirppejä teroillaan taas sapeleiksi.

Olisivat lukeneet Hegelinsä paremmin, sillä Hegel jo tiesi, että totuus löytyy komediasta.

Ja niin löytyy myös herran ja orjan dialektiikan koominen versio Aristofaneen Sammakoista, joka kirjoitettiin samaan aikaan kun Arginusain meritaistelussa, Ateenan herrojen selviytymistaistelussa, orjat oli vapautettava osaksi puuttuvaa miehistöä, orjista tehdä herroja.

Herra ja orja vaihtavatkin paikkaa, asusteitaan ja asemiaan jatkuvasti Aristofaneen komediassa Sammakot, näiden matkatessa kuolleiden valtakuntaan hakemaan runoilijaa ratkaisemaan poliittinen kriisi. Herran pelon sijaan näemme näyttämöllä pelokkaan herran. Urhean orjan, Ksanthiasherkaleitoksen edustaessa jo varhaista historian loppua, orjaa tunnistettuna herraksi ja vieläpä jumalaksi.

Mutta mitä siitä seuraa ja mitä tästä olisi voitu oppia, jos aikamme älypäät olisivat hylänneet historian lopun kevytversion ja tutustuneet Aristofaneen alatyyliin paljon painavimpiin sanoihin. Siitä voi oppia jotain taas Markun Sammakot luennolla tai sitten ei.  

 Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa. Syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista ja eeppisestä ajattelusta. Kevättalvella 2023 vuorossa traaginen ajattelu ja Aiskhylos. Syksyllä 2023 traaginen ajattelu ja Sofokles ja syksyllä 2024 traaginen ajattelu ja Euripides. Keväällä ja syksyllä 2025 puhutaan koomisesta ajattelusta ja Aristofaneen komedioista. Keväällä 2026 vuorossa Aristofaneen naiskomediat. Syksyllä 2026 Aristofaneen Sammakot ja Rikkaus sekä Euripideksen Hippolytos ja Troijan naiset. 

Aristofaneen Sammakot

Aristofaneen Sammakot

Aristofaneen Sammakot ja Rikkaus 8.9–6.10

Stoassa  tiistaisin kello 18:45-20:15. Vapaa pääsy !

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 8.9-17.11.2026, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

Ja että kerron paljon naurettavaa (geloia), ja paljon vakavaa (spudia)

sinun juhliesi arvoista, leikkisää ja vitsailevaa

voitonseppeleen  saadakseni.

Aristofanes: Sammakot 405 eaa.

Nyt ne taas jatkuvat Markun klassikkoluennot Stoassa.

 

Tiistaina 8.9 jatkuvat taas Markun klassikkoluennot Stoassa.

Vuorossa ensin Aristofaneen Sammakot ja Rikkaus ja sitten syyslomatauon jälkeen Euripideen Hippolytos ja Troijan naiset.  

Sammakot jälleen ajankohtainen komedia, joka aloitti länsimaisen kirjallisuuskritiikin 2431 vuotta sitten ja oli koominen vastaus poliittiseen ja kulttuurisen kriisiin, jonka vain runoilija ja lopulta naurava komedia voi pelastaa.

Tai näin ainakin teatterin jumalan Dionyksen mukaan, joka lähtee hakemaan kuollutta tragediarunoilija Euripidestä takaisin manalasta sillä poliittisesta polarisaatiosta kärsivä, sotilaallisessa, taloudessa ja kulttuurisessa kriisissä oleva demokraattinen imperiumi on täynnä vain kehnoja sanseppoja, tyhjiä lörpötteleviä jämärypäleitä.

Näistä ei ole pelastamaan Ateenaa ja tekemään populistien hallitsemasta kahtia jakautuneesta imperialistisesta ja kulttuurista hegemoniaa pitäneestä antiikin johtavasta demokratiasta Great Again.   

Kaikki on kuolemassa, Ateenan imperiumi, sen demokratia, sen kulttuuri, tragedia ja komedia ja siksi apua kriisin on haettava kuolleiden valtakunnasta.

Mutta miten Dionysokselle, kuolemattomalle, käy tämän matkatessaan orjansa kanssa kuolleiden valtakuntaan?  

Ja kuka onkaan varsinainen pelastamisen arvoinen runoilija?

Mikä on runouden tehtävä kulttuurin pelastamisessa ja mikä tyyli ja sisältö on siihen sopivin?

Kaiken tämän ja paljon muutakin voi oppia taas Markun klassikkoluennoilla tiistaisin 18:45 Itäkeskuksessa Stoassa suuressa luentosalissa ja mikä parasta täysin ilmaiseksi siksi tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Kuten Sammakoissa kuoro toteaa komedian jumala ”näytti, että ilmaiseksikin voi leikkiä ja karkeloida” ja ilmaiseksi voi nyt Itäkeskuksessa myös kuunnella komedian jumalan seikkailuista manalassa, vaikka ilmaisia muoviäpäreitä tai lippalakkeja ei tällä kertaa valitettavasti olekaan tarjolla.

 Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa. Syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista ja eeppisestä ajattelusta. Kevättalvella 2023 vuorossa traaginen ajattelu ja Aiskhylos. Syksyllä 2023 traaginen ajattelu ja Sofokles ja syksyllä 2024 traaginen ajattelu ja Euripides. Keväällä ja syksyllä 2025 puhutaan koomisesta ajattelusta ja Aristofaneen komedioista. Keväällä 2026 vuorossa Aristofaneen naiskomediat. Syksyllä 2026 Aristofaneen Sammakot ja Rikkaus sekä Euripideksen Hippolytos ja Troijan naiset. 

Koominen ajattelu: Naisten kansankokous

Koominen ajattelu: Naisten kansankokous

Naisten kansankokous 17.3-24.3 klo 18:45

Markun klassikkoluenenot Stoassa  tiistaisin kello 18:45-20:15. Vapaa pääsy !

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 13.1-24.3.2026, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

Kylläpäs naisten valta naurattaa!

Aristofaneen naiskomedioiden sarja huipentuu naisten (seksi)lakosta (Lysistrate), Thesmoforian tuomioistuimen (Naistenjuhlan) kautta lopulta naisten poliittisen vallan ottoon ja yhteiskuntajärjestelmän uudistamisen komediassa Naisten kansankokous tai tarkemmin Naiset kansankokouksessa (Ekklēsiazūsai).

Siinä naiset marssivat kansankokoukseen miehiksi pukeutuneita ja näitä jäljitellen ja äänestävät kokonaisesta poliittisen konstituution radikaalista muutoksesta, jossa poliittinen valta siirretään naisille.

Kesti 2318 vuotta kun koomisesta ajatuksesta naisista marssimassa kansankokoukseen tuli todellisuutta Suomessa, kun maailman ensimmäiset 19 naiskansanedustajaa marssivat 1907 uuteen yksikamariseen eduskuntaan.

Mutta ennen kuin nämä ehtivät varsinaisesti marssia eduskuntaan esitettiin Viipurin maaseututeatterissa pidettyjen eduskuntavaalien ja eduskunnan varsinaisen avajaisten välissä uudestaan vuonna 1907 ajankohtaiseksi tullut Aristofaneen kaksi ja puolituhatta vuotta vanha komedia Ekklēsiazūsai.   

Jalmari Finnen suomentama ja ohjaama sekä vahvasti katkottu ja sensuroitu versio komediasta halusi ottaa kantaa ajankohtaisiin ilmiöihin naisemansipatsioonista, sosialismista, kommunismista ja vapaasta rakkaudesta ja ennen kaikkea kommentoida uutta alkavaa naisten marssia poliittiseen valtaan, jota tähän asti oli pidetty lähinnä koomisena.

Finnen oma käännös komedialle oli Naishallitus ja sellainenkin asia nähtiin sitten juuri Suomessa, kun Sanna Marinin hallitus täydennettynä muutamalla tohvelisankarilla hallinnoi Suomea tämän vuosikymmen alussa.  Ja olipas se koomista ja kyllä kaikki miehiä nauratti niin kun ”tytöt leikkivät politiikkaa”.

Onneksi on taas palattu miehisempään viisaiden miesten ja näiden vakavat arvot jakavien valkyrioiden hallitukseen ja taas ovat Suomen asiat hyvässä järjestyksessä. Kansantalous sen kun vaan kohenee, kulttuuri kukoistaa ja ihmiset voivat paksusti täynnä tulevaisuuden uskoa.  Ja samalla koko naisten valtaan liitetty koominen hyvinvointi- ja sosiaalivaltio on vihdoin taas säilän alla palautumassa vanhaan kunnon tosi miesten soturivaltioon.

Uhkana naisten vallassa, kun on, että nämä eivät välttämättä tyydy vaan keskustelemaan vakavista realiteeteista vaan saattavat jopa ajaa kokonaisvaltaista yhteiskunnan instituutioiden, arvojen ja järjestyksen muutosta kuten Aristofaneen komediassa, jossa naiset eivät vain osallistu kansankokoukseen vaan muuttavat koko yhteiskuntajärjestyksen.

Ja kun naiset alkavat aktiivisiksi julkisiksi toimijoiksi, kuten Aristofaneen komedian Praksagora (se, joka toimii aktiivisesti julkisesti) jää miehille ainoastaan Praksagoran oman miehen Blepyroksen (töllistelijän, tihrustelijan) sivustakatsojan rooli. Heidän kohtalonaan on astua historian näyttämölle, kuten Blepyros komediassa, naisten aamutohveleissa ja esittää vain nahjuksen ja tohvelisankarin roolia. Ja niinä poikaparat eivät kohta enää osaa edes lukea tai kirjoittaa tai tuskin edes sängystä ylös nousta muuta kuin kenties hakkaamaan toisiaan.

Mutta pelastus on lähellä ja kaikki putinistit, trumpistit, islamistit ja persunistit, ovat nyt nousseet huolehtimaan siitä, että tuo koominen naisten poliittinen valta jäisi tulevaisuudessakin vain naurun aiheeksi.

Naisten vallalle nauretaan myös Stoassa tiistaina 17.3 ja tiistaina 24.3 klo 18:45 kun Markun klassikkoluennoilla on vuorossa Aristofaneen Naistenkansankokous.

Vapaa pääsy!

 Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa. Syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista ja eeppisestä ajattelusta. Kevättalvella 2023 vuorossa traaginen ajattelu ja Aiskhylos. Syksyllä 2023 traaginen ajattelu ja Sofokles ja syksyllä 2024 traaginen ajattelu ja Euripides. Keväällä ja syksyllä 2025 puhutaan koomisesta ajattelusta ja Aristofaneen komedioista. Keväällä 2026 vuorossa Aristofaneen naiskomediat. 

Koominen ajattelu: Naistenjuhla

Koominen ajattelu: Naistenjuhla

Naistenjuhla 24.2-10.3 klo 18:45

Markun klassikkoluenenot Stoassa  tiistaisin kello 18:45-20:15. Vapaa pääsy !

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 13.1-24.3.2026, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

Kuka jäljittelee ketä ja mikä on totuus jäljittelystä tässä toistensa kanssa risteävien jäljittelyiden ja sukupuolten näennäisessä maailmassa?

Antiikin demokratia oli tunnetusti miesten toimintaa ja naiset suljettu ulos sen kansankokouksesta.

Vähemmän tunnetusti miehet olivat kuitenkin vuorostaan ulossuljettuja (aina kastroinnin uhalla kuten myytissä Kyrenen kuningasta Battoksesta) antiikin Kreikan laajimmille levinneestä ja kenties merkittävimmästä uskonnollisesta juhlasta, Thesmoforiasta.

Siinä juhlittiin hyväsyntyisten naisten kesken koko yhteiskunnallisen ja kulttuurisen järjestyksen aineellista uusintamista ja ihmisten säätämien lakien sijaan maanviljelyselämälle perustavien kirjoittamattomien lakien (thesmos) tuojaa ja antajaa (foros) Demeteriä ja tämän tytärtä Persefonea.

Isän, pojan ja pyhän hengen sijaan tässä antiikin keskeisessä jumalanpalveluksessa oli kyse siis äidin, tyttären ja hedelmällisyyden palvonnasta, jonka salatuissa ja pyhissä rituaaleissa possujen mädäntyneet jäänteet sekoittuivat viljaan tuottaen hyvän sadon ja kauniin jälkikasvun.

Sen salatuista menoista tiedettäisiin kuitenkin huomattavasti vähemmän, ellei kaikkea rienaavalla Aristofaneella olisi ollut otsaa tuoda kastraationkin uhalla tuo naisten salainen ja pyhä Demeter -juhla ja Demeter -myytin rituaalinen jäljittely keskelle Dionysoksen juhlaa koomisen jäljittelyn ja naurun kohteeksi.

Aristofaneen Naistenjuhla komediassa jäljittelyt, sukupuolet, teatteri, filosofia, politiikka ja todellisuus sekoittuvat sen naurussa maailman näennäisyyksille ja siellä pömpöttäville näennäisyyksien poliittisille ja uskonnollisille pyhimyksille.

Naisia esittävät miehet jäljittelevät Demeteriä jäljitteleviä naisia ja miehiä esittävät miehet taas pukeutuvat naisiksi, jäljitellen naisia esittäviä miehiä, jotka jäljitelevät naisia, kun haluavat päästä puolustamaan miehiä naisten omassa kansantuomioistuimessa, jossa naiset vuorostaan tuomitsevat miehiä, jotka ovat esittäneet naista esittävien miesten mielestä herjoja ja pahoja puheista naisista.

Samalla komedia pääsee jäljittelemään koomisesti tragediaa, kun naisia esittävien miesten syytösten kohteena on traagisten jäljitelmien tuottaja, runoilija Euripides, joka lähettää naiseksi pukeutuneen sukulaisensa puolustamaan itseään naisten juhlaan jäljittelemällä vuorostaan koomisesti Euripideksen kuuluisimpia traagisia jäljittelyä.

Mutta mihin tästä kaikesta metateatterista, jäljittelyjen jäljittelystä ja pohdinnasta, jota lähellekään nykyteatterimme ei ole vielä radikaaleimmallakaan päässyt, oikein päädytään?

Onko kyseessä Parmenideksen totuuden ja olemisen tie vai Gorgiaksen näennäisyyden ja olemattomuuden tie, kuten heti komedian alussa asetetut filosofiset panokset vaikuttaisivat kysyvän, vai kenties näiden kaikkien koominen dekonstruktio 2000 vuotta ennen aikamme pömpöttävämpää filosofista dekonstruktiota.

Tästä ja monesta muusta (kuten niistä mädäntyneistä pikkupossuraukoista) voi taas kuulla Markun klassikkoluennolla Stoassa (suuri luentosali) tiistaisin 18:45. Vapaa pääsy!

 Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa. Syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista ja eeppisestä ajattelusta. Kevättalvella 2023 vuorossa traaginen ajattelu ja Aiskhylos. Syksyllä 2023 traaginen ajattelu ja Sofokles ja syksyllä 2024 traaginen ajattelu ja Euripides. Keväällä ja syksyllä 2025 puhutaan koomisesta ajattelusta ja Aristofaneen komedioista. Keväällä 2026 vuorossa Aristofaneen naiskomediat.