Mikä ensimmäisenä syntyi? 25.10. klo 18:45
.
Jumalat synnyttämässä ja siittämässä
–
Jumala synnyttämässä ei kuulu kristillisjuutalaiseen kuvastoon eikä Neitsyt Mariaa, jumalan ainoan pojan synnyttäjää, lasketa jumalaksi, ainakaan protestanttisissa piireissä.
–
Kreikkalaisten jumalten synnyt runoilleen Hesiodoksen sukupuolitetut naisjumalat taas synnyttävät maailman voimat, joskus ihan itsestään ja välillä miesjumalien siitoksen kautta.
–
Usein ihmetellään, miten antiikin kreikkalaiset antoivat runoilijoiden luoda jumalansa, mutta eivätkö kristityt itse asiassa kohottaneet runoilijaa vielä suurempaan arvoon. Onhan runoilijasta itsestään tullut Jumala tai paremminkin Jumala on itse runoilija, joka luo sanallaan hengestään koko maailmanjärjestyksen. ”Jumala sanoi/kertoi eeppisesti (eîpen): “Tulkoon valo!” Ja valo tuli.”
–
Vaikka Hesiodes lauloi muusien välittämän muistin kautta jumalten synnyn, tämä runoilija ei ollut itse jumala vaan korkeintaan teologi, jumalista puhuja tai paremminkin teoeîpon, jumalista kertova laulaja. Kreikkalaisen moninaisemman taivaallisen mielikuvituksen täyttivät nimittäin useat jumalat, yhden herran ja valtiaan sijaan.
–
Ja Hesiodos myös muistutti, että Muusat osaavat ”kertoa valheita (pseudea) kuin ne olisivat tosia (etumoisin)” ja kreikkalaiset tiesivät, että runoilijan kertomukset jumalista sisälsivät aina valhetta, josta sitten kreikkalaisessa valistuksessa piti suodattaa varsinainen totuus (alēthea) esiin.
–
Fundamentalistiset jumalan sanaan vannojat eivät siis olleet mahdollisia antiikin Kreikassa, Jumalan sanaa, ei voinut koskaan ottaa kirjaimellisesti varsinkaan, kun kreikkalaiset jumalat olivat myös kovia huijaamaan ja viekastelemaan.
–
Kristillinen Jumala on taas totinen runoilija, joka laulaa vain totuutta, mikä johtuu kenties siitä, että Jumalan sanat ovat performatiivisia puhetekoja, jotka toteuttavat heti itsensä.
Tulkoon valkeus ja valkeus tuli.
–
Eräässä mielessä meistä kaikista on tullut tällaisia totisia jumalia, koska jokaisen ihmisen mielipiteet pitää ottaa tämän performatiivisena ”omana totuutena”, ikään kuin kyseenalaistamattomana jumalan sanana.
–
Kreikkalaisessa kosmologiassa, jumalan sanalla ei kuitenkaan varsinaisesti luoda mitään, mutta jumalten sukuelimillä ja synnytyskanavilla sitäkin enemmän. Hesiodoksen Theogonia ei olekaan luomiskertomus vaan siitos- ja synnytyskertomus. Mitään ensimmäistä siittäjä tai synnyttäjä subjektia ei kuitenkaan ole vaan alussa on vain syntymän tapahtuma ja sen tulos, neutraali neutri, kaaos.
–
Aikamme kosmologia ei ole juurikaan edistynyt antiikin runoilijan muusien tiedosta.
–
Nykykosmologien kertomuksessa alussa oli räjähdys, josta sitten universumi lähti laajenemaan, mutta itse tuo räjähdys tuli ei-mistään, ei olevasta eli siitä mitä Hesiodes nimitti kaaokseksi ja josta kaikki sai runoilijan mukaansa alkunsa.
–
Kaksi ja puolivuosituhatta kosmologien tutkimusta ja edelleen runoilijan mielikuvitus maailman alusta pitää pintansa myös nykypäivän ei-runollisen tieteen todellisuuden kuvauksen kanssa.
–
Samoin ainakin koko elollisen maailman ajatellaan edelleen myös muodostuvan siitosten ja synnytysten kautta, vaikka tuota periaatetta ei enää etsitä Eroksesta, tuosta ”kuolemattomista kauneimmasta”, joka saa ”jäsenemme raukeamaan” ja ”kaikkien jumalien ja ihmisten rinnassa päihittää kaiken mietinnän ja järkevän harkinnan”.
–
Toki kristitty Jumalakin siittää oman poikansa, tuon lihaksi tuleen sanan, mutta vain henkisesti ja juutalaiskristillisyydessä puhuminen Jumalan sukupuolielimistä olisi karmeaa jumalanpilkkaa.
–
Kreikkalaisille itse kauneus, Afrodite, taas syntyy juuri Kronoksen terävällä sirpillä kastroiman Uranoksen sukupuolielimien aiheuttamasta vaahdosta ja Uranoksen poisleikatut veriset sukuelimet saivat uuden kukoistuksen merestä nousevassa Kauneudessa itsessään.
–
Sandro Botticellin kuvittelukyky taas maalasi 1485 tuon jumalan penisvaahdosta syntyneen kauneuden yhteen maailmanhistorian kuuluisimmista tauluista, Venuksen syntymä, jonka edessä Uffizin galleriassa italialaismies sai vielä muutama vuosi sitten sydänkohtauksen, edelleen tuosta kauneudesta häikäistyneenä ja jonka kopiointioikeuksista ja käytöstä muotimarkkinoilla käydään nyt valtavaa riitaa, eeppistä eristä, Uffizin gallerian ja Jean Paul Gaultierin muotitalon välillä.
–
Mutta lisää muusista, jumalten perheriidoista, kaaoksesta ja järjestyksestä ja vaikka siitä miksi Putin ei ole muusien suosima hallitsija, voi kuulla Stoan isossa luentosalissa taas tiistaina 18:45, Markku ja klassikot luennolla. Vuorossa siis Hesiodoksen Jumalten synty.
Antiikin ajattelun klassikot
Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 6.9-15.11.2022, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki
VTT Markku Koivusalo
Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.
Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa ja syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista.
