Klassikot: Odysseia II

Klassikot: Odysseia II

Milloin meistä tuli kyklooppeja? 27.9. klo 18:45

Milloin meistä tuli kyklooppeja?
.
Kun Odysseus Alkinoosin hovissa alkaa kertoa omaa tarinaansa runonlaulajien laulun sijaan, eräänlaista ensimmäistä autofiktiota, jossa muusien totuus korvataan itse koetulla totuudella, tuo 2500 vuotta ennen Knausgårdia tehty kertomus omista tuntemuksista sijoittuukin täysin fantastisiin seikkailuihin täysin epäinhimillisissä tiloissa.
Niissä kohdataan jumalattaria, jättiläisiä, hirviöitä ja tietysti kuuluisampana kaikesta tuo tyhmä raakalaiskyklooppi Polyfemos, joka ei tunne tai harrasta homeerisen maailman suurinta hyvettä xeniaa, vieraanvaraisuutta, kestiystävyyttä tai majaystävyyttä, kuten Otto Manninen sen kääntää.
.
Vierasystävyydessä, tuntematon vieras ei ole vihollinen vaan ruokittava, puettava, kylvetettävä ja viihdytettävä vieras, jolle vieläpä annetaan lahjoja, sillä jokainen tuntematon vieras voi olla Jumala valepuvussa ja vierasta kaltoin kohtelevat joutuvat Zeus vieraanvaraisen (Xenios) koston kohteeksi.
.
Kykloopit eivät vierasystävyydestä välitä, suhtautuvat vieraisiin vihamielisesti ja mieluummin popsivat ne suihinsa, eivätkä hallitse muutenkaan yhdessä elämisen taitoja vaan asuvat yksinään yksilöinä luolissaan keräten sinne karjastaan saamiaan omia juustoaarteitaan vain omaksi tyydytyksekseen.
Kyklooppeja ei kiinnosta politiikka tai oikeus eikä varsinkaan oikeudenmukaisuus, eikä näillä ole neuvostoja tai kokouksia, eikä edes kaupunkeja. He heittelevät kivipaaseilla kaikkia omaan maahansa pyrkiviä hukuttaen nämä Välimereen.
.
Kykloopeilta puuttuu myös kaikki ironian tai sarkasmin taju tai sanan käytön taito, vaan nämä ottavat kaikki sanat tosissaan ja kiinnittävät ne yhteen identiteettiin, niin, että Odysseus voi huijata Polyfenosta yksinkertaisella sanaleikillä.
.
Kykloopit edustivatkin fantasoitua vastakuvaa antiikin Kreikan kulttuurille, kuviteltuja yksin asuvia raakalaishirviöitä.
.
Mutta onko kulttuurimme kääntymässä takaisin kyklooppien suuntaan? Tunnemmeko me enää vieraanvaraisuutta? Käsitämmekö enää ironiaa ja sanaleikkejä? Onko meillä enää edes yhdessä elämisen taitoja vaan viihdymmekö kaikki parhaiten omissa onkaloissamme karjuen, että vierailta on laitettava rajat kiinni.
.
Kykloopeista ja muista oudoista olioista, vieraanvaraisuudesta, lahjoista, ryöväämisestä, jakamisesta, arkaaisesta taloudesta, häpyheitoista, kotiinpaluusta ja kostosta ja naisista, jumalaisista, kerrotaan taas Markun klassikkoluennoilla tiistaina Stoassa 18:45 aiheena Odysseia ja eeppinen ajattelu.

Antiikin ajattelun klassikot: Eeppinen ajattelu

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 6.9-15.11.2022, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

 

Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa ja syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista.

Klassikot: Odysseia I

Klassikot: Odysseia I

Monikäänteisen miehen monet koettelemukset, 2o.9. klo 18:45

Viekkaan monikäänteisen miehen monet koettelemukset, naiset ja kostava kotiinpaluu
.
Markku ja klassikot luentosarja jatkaa Odysseuksesta, tästä länsimaisen miehen, tietoisuuden ja samalla ihmisen prototyypistä, ovelasta viekkaasta sankarista, joka vaikuttaa toteuttavan eeppisen miesfantasian.
Kaupunkien hävittäjä, sotasankari, joka seikkailee maailman merillä ja kukistaa luonnonvoimat ja alkuperäisasukkaat kieron älynsä avulla.
.
Mies, johon kaikki kauniit naiset rakastuvat ja joka kuitenkin kaipaa vaan kotiinsa poikansa ja miestään 20 vuotta nuorten komeiden kosijoiden piirittämänä odottaneen uskollisen puolisonsa luokse.
.
Ja lopulta onnistuu kotiinpaluussa ja toteuttaa vielä kostonsa hillottomalla kaikki omaisuuttaan ja puolisoaan piirittäneet kosijat ja epäuskolliset palvelijat.
Onko tämä sankarin perustyyppi myös eeppinen kolonialisti kuten Franz Fanon esitti verratessaan kaikki kolonialisteja Odysseukseen, vaiko jo idussaan oleva porvari, joka itsesäilytysvaistonsa voimin kukistaa sekä sisäisen luontonsa että ulkoisen luonnon voimat päästäkseen palaamaan takaisin kotiinsa omaisuutensa pariin kuten Frankfurtin kriittiset koululaiset esittivät.
.
Vai onko tämä ällin, enemmän kuin voiman sankari, kiero kreikkalainen, viekas rosvo kuten tragedioissa esitetään vai jo varhainen viisas mikä Odysseuksesta tehdään filosofisessa perinteessä.
.
Joka tapauksessa itse Odysseia on monimerkityksellisempi ja useampien äänien laulu, kun sen pintatason miesfantasian teleologia ja avautuu klassikoiden tapaan aina uusille luennoille.
.
Eikä itse asiassa Odysseuksen tarinan telos pääty edes iki-ihanaan kuninkaalliseen sänkyyn uskollisen puolison kanssa vaan Teiresiksen profetia asettaa tälle taas uuden harhamatkan ja koettelemuksen, ne kun eivät ihmiseltä näytä loppuvan koskaan.
.
Tästä kaikesta ja monesta muustakin käänteestä kerrotaan Markun sinne tänne harhailevilla luennoilla Stoassa koskien eeppisen harharetkeilijän koettelemuksista kertovia lauluja.

Antiikin ajattelun klassikot: Eeppinen ajattelu

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 6.9-15.11.2022, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

 

Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa ja syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista.

Klassikot: Ilias II

Klassikot: Ilias II

Kosminen vitutus 13.9. klo 18:45

Akhilleuksen kosminen vitutus ja länsimaisen politiikan synty
Tänään jatketaan vielä Iliaasta, Akhilleuksen kosmisesta vitutuksesta, sankarien suurista tunteista, poliittista neuvoistoista ja kansankokouksista. kauniista kuolemasta, kunniasta ja maineesta, sielun varjokuvista, kotilieden puolustamisesta, uros askelnopsan ja jalon heiluvaharjan yhteenotosta ja vähän muustakin länsimaisen kulttuurin alkunäyttämön ajatuksista.

Antiikin ajattelun klassikot: Eeppinen ajattelu

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 6.9-15.11.2022, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

 

Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa ja syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista.

Klassikot: Ilias I

Klassikot: Ilias I

Kosminen vitutus 6.9. klo 18:45

Eeppinen ajattelu
Kauppalehden otsikossa pörssikurssi ennustaja, sijoittaja Jeremy Granthan, varoittelee ”eeppisestä finaalista” jossa superkuplan puhkeaminen voi johtaa tragediaan.
Ennustajista ja alkuperäisestä eeppisestä ja traagisesta ajattelusta puhutaan myös tämän syksyn luentokurssilla Helsingin työväenopiston kaikille avoimilla luentokursseilla antiikin klassikoista.
Ensimmäisenä vuorossa on IIlias, tuo suuri eeppinen runoelma sodasta, väkivallasta ja voimasta.
.
Simone Weilin sanoin ”voimasta, jota ihmiset käyttävät, voimasta, joka alistaa ihmiset, voimasta, jonka edessä ihmisten liha vetäytyy.”
Eeppinen runoelma kaikkein eeppisimmästä sodasta, jossa sankarit kuolivat kauniina ja nuorina ja bilettävän naisen ruumiin sijaan verihurmeinen miehen ruumis oli poliittisen vallan ja kaikkialle kulkevan maineen edellytys.
Se on laulu sankareista ja vihapuheesta ja vihan teoista, Akhilleuksen vihasta ja suurten sankarien suurista tunteista, raivosta, ilosta, itkusta ja voivottelusta.
.
Se on laulu kunniasta ja kunniaväkivallasta, laulu maineesta ja häpeästä.
Se on laulu, jossa asetetaan länsimaisen politiikan perustat, kun itseyttään täynnä olevat sankarit joutuvat toimimaan yhdessä ja myös ryhtymään neuvonpitoon, harjoittamaan dialogia ja perustamaan yhteisen julkisen tilan keskelleen.
.
Se on myös laulu tappamisesta, ryöstämisestä ja raiskauksista, saaliista ja saaliin himosta, mutta myös puolueeton laulu, joka laulaa kummankin puolen suuria urotekoja.
Se on laulu sodan spektaakkelista ja sen aiheuttamista ruumiista.
.
Tervetuloa kuuntelemaan!

Antiikin ajattelun klassikot: Eeppinen ajattelu

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 6.9-15.11.2022, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

 

Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa ja syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista.