Traaginen ajattelu: Medeia

Traaginen ajattelu: Medeia

Traaginen ajattelu: Euripideen Medeia  & 24.9. klo 18:45

Tiistaisin 18:45 Stoassa jatkuvat taas Markun klassikkoluennot. Nyt syksyllä 2024 vuorossa traaginen ajattelu ja Euripides. Vapaa pääsy !

Tajuan mihin pahaan (kaka) käyn, mutta harkintaani (bouleumata) voimakkaampi on raivoni/kiihkeyteni (thymos), joka on syynä kuolevaisten suurimpaan pahaan

Medeia

Hirveä (deinos) on kiihko ja vaikea parantaa,

Kun ne jotka rakastivat, joutuvat riitaan (eris).

Korinttilaisten naisten kuoro

Antiikin ajattelun klassikot IV: Traaginen ajattelu III. Euripides III ja IV

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 3.9-12.11.2023, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

Oikeutta ei ole toisten katseissa, ainakaan jos olet maahanmuuttaja nainen, jonka mies on vielä jättänyt nuoremman ja paremman aseman tuovan uuden vaimon takia.

Oikeutta ei siis löydä kuolevaisten katseista Medeia, tuo yrttien tietäjä, kiivas toimija, sopeutumaan pyrkivä maahanmuuttaja, patriarkaalisen kulttuurin kriitikko, rakastava kaikkein julmin äiti, loukattu nainen ja kauhistuttava kostaja, joka päättää toteuttaa oman käden oikeutensa tuhoamalla rakkaimmasta läpimädäksi paskaksi (pagkakos) muuttuneen miehensä entiset ja uudet kodit täydellisesti.

Perheen hylkääminen nuoremman naisen ja paremman aseman takia on tietysti klassinen ja toistuva tarina, jolla on edelleenkin tapana nostaa kiihkeitä vihan ja koston tuntemuksia ja synnyttää riehuvia ex-vaimoja ja näiden odottamattomiakin tekoja. Ja vaikka yleisempää edelleen on ahdingossa olevien isien tekemät perhesurmat, on omat lapsensa surmaava äiti ollut kauhistuttavin hahmo, jonka kliinisessä diagnoosissa on puhuttu tuhoavan äidin Medeia kompleksista.

Euripideksen traaginen Medeia on kuitenkin kompleksisempi kuin kompleksien diagnoosit ja juuri Euripides nosti tämän Iasonin myyttisten sankariseikkailujen taustahahmon, sankaria avustavan nuoren neidon, oman oikeutensa ja näkemyksensä artikuloivaksi kiihkon (thumoksen) voimanaiseksi, traagisen monimieliseksi vastakkaisten voimien heittelemäksi sankarittareksi, petetyksi kärsijäksi ja kauhistuttavaksi kostajaksi, joka tuhoaa naisen pettäneen nilviäissankarin julmalla riemuvoitollaan ratsastaen lohikäärmevaunuillaan auringonlaskuun.

Maaginen Medeia on sittemmin kiehtonut ja kauhistuttanut synnyttäen aina uusia tulkintoja. Stoalaiselle Senecalle Medeiasta tulee todiste intohimojen tuomasta turmiosta, kun taas keskiajan fin amor löytää Medeiasta jopa rakkauden lunastajan. Barokissa Medeia raskas mieli levittää noituuden ahdistusta ja valistus, joka ei usko enää noituuteen löytää ”väliaikaisesta vimmasta” ja hulluudesta selityksen jätetyn vaimon luonnon vastaiseen kauhutekoon.

Moderni kääntää selityksen vieraan itsestään vieraannuttavaan yhteiskuntaan ja sen aiheuttamaan väkivaltaan. Medeai on misogynian ja rasismin ja sitten kolonialismin kärsivä uhri ja lopulta voittoisa oman identiteettinsä uudelleen löytävä antikolonialisti. Medeia muuttuu aasialaisesta afrikkalaiseksi, irlantilaiseksi, palestiinalaiseksi, kunnes kaikki käännetään taas ympäri eli kuten Euripideksen Medeian ensimmäinen stasimon alkaa: ”Ylös uomissaan virtaavat pyhien virtojen vedet, Ja oikeus (dike), ja kaikki mikä on, ylösalaisin kääntyy.”

Mutta feministiseksi sankarittareksi nostettu Medeia on myös kärsivien poikien pelottava ja kiehtova äiti, Pasolinin rakkauslaulu Maria Callakselle, Lars von Trier lapsensa omille haluilleen uhraava äiti, sillä Medeia puhuttelee kaikkia omalla tavallaan, ei vain niitä eropariskuntia, joissa ex-mies on pahin paskaläjä ja ex-vaimo riehuu vailla minkäänlaista kohtuutta.

Tiistaina 17 ja 24.9 kelo 18:45 Markun klassikkoluennoilla puhutaan Euripideen Medeiasta ja perhesuhteista ja vähän kaikesta muustakin asiaan liittyvästä.

 Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa. Syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista ja eeppisestä ajattelusta. Kevättalvella 2023 vuorossa traaginen ajattelu ja Aiskhylos. Syksyllä 2023 traaginen ajattelu ja Sofokles ja syksyllä 2024 traaginen ajattelu ja Euripides. Keväällä 2025 puhutaan koomisesta ajattelusta Aristofaneen komedioista. 

Traaginen ajattelu: Alkestis

Traaginen ajattelu: Alkestis

Traaginen ajattelu: Euripideen Alkestis 10.9. klo 18:45

Tiistaina 10.9 18:45 Stoassa jatkuvat taas Markun klassikkoluennot. Nyt syksyllä 2024 vuorossa traaginen ajattelu ja Euripides. Vapaa pääsy !

Olen laulanut muusallisesti ja ylevästi, olen esittänyt monia perusteita (logōn), mutta niin vain on, ettei ole Välttämättömyyttä mahtavampaa (kreisson): ei sille löydy lääkettä (farmakon) ei Traakian savitauluista, jotka Orfeus saneli, ei yrteistä, jotka Apollon antoi Asklepioksen jälkeläisille, vastalääkkeeksi vaivojen vaivaamille kuolevaisille.

Ferain miesten kuoro Euripideksen Alkestis.

Antiikin ajattelun klassikot IV: Traaginen ajattelu III. Euripides II

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 3.9-12.11.2023, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

Kuolema on kuolevaisen toimi, opettaa juopunut antiikin supersankari Herakles Euripideen Alkestiksessa ja kuoleman ahdistus on modernin eksistenssifilosofian perusväittämän mukaan ”ahdistusta omimman, riippumattomimman ja sivuuttamattoman olemiskyvyn edessä” kuten Martin Heidegger kirjoittaa Olemisessa ja ajassa.

Heideggerilla omaehtoisen kuoleman ahdistuksen pitäisi johtaa päättäväiseen toimintaan, Herakleella taas kuolevaisten ajatusten ajatteleminen on parasta juomapikarin kanssa ja Afroditen, jumalista ihanimman palvonnassa.

Mutta voiko toisen puolesta kuolla? Modernin eksistenssifilosofian mukaan toisen puolesta voi kyllä käydä kuolemaan, mutta toisen kuolemaa ei voida koskaan ottaa omakseen. Jokaisen on lopulta itse kuoltava.

Alkestis kuitenkin kuolee miehensä puolesta, kun kukaan muu ei siihen suostu, ei edes tämän vanhat vanhemmat sillä kuten kuolemalleen sijaista etsinyt Admentos lausuu:

”Turhana tuntuvat vanhukset rukoilevan kuolemaa

Moittivat vanhuutta ja liian pitkää elämää:

Kun kuolo (thanatos) lähestyy, ei kuolla halua kukaan (oudeis bouletai

Thnēskein) Eikä vanhuuskaan tunnu enää raskaalta.”

Kuolevaiselle kuolema on kova paikka ja toisen kuolema usein jopa kovempi kuin tuo omaehtoinen väistämätön oma kuolema. Miten voi kuoleman kanssa tulla toimeen, kuinka painia voittamattoman Thanatoksen kanssa, kun meillä ei ole enää supersankari Heraklesta.

Sitä ovat pohtineet parituhatta vuotta runous ja uskonnot, eikä moderni tiedekään anna sille vastausta, vaikka teknokraatit haluavat satsata syväjäädytykseen ja etsivät vanhenemisen pysäyttävää ihmelääkitystä.

Kuolemasta, vieraanvaraisuudesta, petoksesta, avioliitosta ja ennen kaikkea Euripideksen Alkestis tragediasta puhutaan tiistaina 10.9 Itäkeskuksen Stoassa 18:45.

Tervetuloa! Vapaa pääsy!

 Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa. Syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista ja eeppisestä ajattelusta. Kevättalvella 2023 vuorossa traaginen ajattelu ja Aiskhylos. Syksyllä 2023 traaginen ajattelu ja Sofokles ja syksyllä 2024 traaginen ajattelu ja Euripides. Keväällä 2025 puhutaan koomisesta ajattelusta Aristofaneen komedioista. 

Foucault: Tiedon ja vallan politiikka

Foucault: Tiedon ja vallan politiikka

”Erittäin hyvä kurssi aiheiden jäsentelystä nykypäivän tapahtumien linkitykseen. Haastavia tekstejä, mutta hyvää opetusta ja keskustelua.”

”Luennoitsija selvä ja erinomainen asiantuntemus aihetta kohtaan. Luennot olivat hyviä, jokaista tekstiä ennen opettaja alusti niitä. Luentojen rakenne (alustus, keskustelu, opettajan luento) oli hyvä.”

“Tosi hyvä kurssi.”

”Keskustelu! Aito pohdinta ja kunnollinen perehtyminen aiheeseen. Opettaja osaa selittää aiheet todella hyvin.”

”Markun asiantuntijuus: hän osasi selittää vaikeitakin asioita selkeästi.”

”Alustusten tekeminen oli hyvä työskentelymuoto”

Kussisipalautetta 2018 Arendt ja politiikka kurssilta

Moodle kurssialue

Kurssialueelta löydät luentodiat, keskusteluosiot, palauteosiot, tekstiaineistot ja muita linkkejä. 

Salasana annetaan ensimmäisellä kerralla

Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta.

Valtio-opin ja filosofian syventävät opinnot, syksy 2023.

Maanantaisin 30.10–5412.2022. Klo 13.15–15.45.

Publicum. Assistentinkatu 7, Turku

Opettaja: VTT, Dosentti Markku Koivusalo

Kurssitiedot

VALT1585 Foucault Tiedon, vallan ja itsen politiikka, 2-4 op

  • Valtio-opin syventävät opinnot (S1.2, S1.3, SKV3)
  • Filosofian syventävät opinnot

 

“Mukava lukea filosofisia tekstejä, vaikka aihe ei välttämättä istu kaikkien pirtaan – valinnaiseksi kurssiksi hyvä ja luennoitsijan tiedot aiheesta vaikuttavat.”

”Mielestäni kurssi oli kaikkiaan tosi hyvä! Ehkä kun näin monta osallistujaa olisi voitu jakaa ryhmää pienempiin kokoonpanoihin ensin keskusteluja varten ja sitten pienenpien ryhmien keskustelun pohjalta alkaa keskustella isommassa ryhmässä.”

“Kaikki oli helposti saatavilla ja käytännön asiat hoituvat mutkattomasti. Kiva oli myös lukea pitkästä aikaa myös suomeksi meidän alan tekstejä!”

“Erittäin hyvin rakennettu kurssi! Kiitokset tekstien etsimisestä ja käännöksistä eri kielille.”

Kussisipalautetta 2018 Arendt ja politiikka kurssilta

Osaamistavoitteet

Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee Michel Foucault’n tapaa ajatella ja käsitteellistää tietoa, valtaa ja itseä. Hänellä on valmius käyttää Foucault’n ajattelua ja käsitteitä nykymaailman ymmärtämiseen ja arviointiin

Sisältö

Kurssille perehdytään Michel Foucault’n ajatteluun Foucault’n omien tekstien kautta. Ensimmäinen istunto koostuu opettajan johdantoluennosta Foucault’n ajatteluun.

Viisi seuraavaa istuntoa koostuvat yhteisestä Foucault’n tekstien läpikäynnistä, työryhmien esityksistä ja keskusteluista.

Kurssin Moodle-sivulta löytyvät tarkemmat materiaalit ja luettavat tekstit.

Aika ja paikka

Publicum. Assistentinkatu 7. Turku. 

  • ma 30.10.2023 13:00-16:00. Pub126, Pub SH126
  • ma 6.11.2023 13:00-16:00. Pub309, Pub SH309
  • ma 13.11.2023 13:00-16:00. Pub169, SH 169. 1 .kerros
  • ma 20.11.2023 13:00-16:00. Pub309, Pub SH309
  • ma 27.11.2023 13:00-16:00. Pub309, Pub SH309
  • ma 4.12.2023 13:00-16:00. Pub309, Pub SH309

Suoritus (2 op)

  • Osallistuminen luennolle, lukupiireihin ja tekstien käsittelyistuntoihin ja keskusteluihin.
  • Luennot (3h) + käsittelyistunnot 4 x 3h (12h) + yhteenveto ja loppukeskustelu 3h = 18h

Lukupiirityöskentely: Tekstien lukeminen ja esittelyn tekeminen osana työryhmää

  • Jokainen opiskelija osallistuu yhdestä tekstistä esityksen ja alustuksen tekevään työryhmän työskentelyyn ja alustaa tekstistä oman osuuteensa.

Käsittelyistunnot ja ryhmäkeskustelut

  • Jokainen opiskelija lukee kaikki tekstit ja keskustelee niistä ryhmissä tekstiä käsittelevässä istunnossa.
  • Jokainen opiskelija toimii yhdessä ryhmäkeskustelussa puheenjohtajana.
  • Ryhmäkeskustelun puheenjohtaja kerää ryhmän keskustelun aiheet
  • Kurssisuoritus arvostellaan osallistumisen ja aktiivisuuden perustalta

Suoritus (4 op)

  • Neljän pisteen suoritukseen vaaditaan erillinen noin kymmensivuinen essee.
  • Esseen aiheen saa valita itse, mutta sen on liittyvä kurssin teemaan ja sisältöön ja oltava tehty juuri kurssi varten. Ks. yleiset ohjeet esseen kirjoittamiseen.
  • Aiheesta on syytä sopia opettajan kanssa.
  • Essee arvostellaan sisällön perustalta.

Kurssin ohjelma

1. Johdatus Foucault'n ajatteluun

Maanantaina 30.10.2023.

Järjestäytyminen Zoomissa

Ryhmien ja alustustehtävien jakaminen

Tauko

Koivusalo: Johdantoluento Michel Foucault’n ajatteluun

2. Ajattelun kriittinen historia

Maanantaina 6.11.2021.

13:15-14:30 Ryhmän valistus esitys teksteistä

14:30-14:45 Tauko

14:45-15:30 Keskustelut teksteistä ryhmissä

15:30-15:45 Koivusalo: Johdatus seuraavan kerran teksteihin

3. Kurivalta ja ruumis

Maanantaina 13.11.2023.

13:15-14:30 Ryhmän kuri esitys teksteistä

14:30-14:45 Tauko

14:45-15:30 Keskustelut teksteistä ryhmissä

15:30-15:45 Koivusalo: Johdatus seuraavan kerran teksteihin

4. Biovalta ja hallinnallisuus

Maanantaina 20.11.2023.

13:15-14:30 Ryhmän biovalta esitys teksteistä

14:30-14:45 Tauko

14:45-15:30 Keskustelut teksteistä ryhmissä

15:30-15:45 Koivusalo: Johdatus seuraavan kerran teksteihin

5. Eettinen politiikka ja itsen tekniikat

Maanantaina 28.11.2021.

13:15-14:30 Ryhmän etiikka esitys teksteistä

14:30-14:45 Tauko

14:45-15:30 Keskustelut teksteistä ryhmissä

15:30-15:45 Koivusalo: Johdatus seuraavan kerran teksteihin

6. Yhteenveto ja päätöskeskustelut

Maanantaina 4.12.2023.

 13:15-14:30 Ryhmäkeskusteluissa esiin nousset teemat ja kysymykset

14:30-14:45 Tauko

14:45-15:30 Avoimeksi jääneet kysymykset

15:30-15:45 Kurssin päätös

Traaginen ajattelu: Sofokles VII

Traaginen ajattelu: Sofokles VII

Oidipus Kolonuksessa I

Tiistaina 24.10 18:45 Stoassa traaginen ajattelu: Sofokles VII:  Oidipus Kolonuksessa. Vapaa pääsy !

 

Mitä hyötyä on kaikkialla kuullusta näkemyksestä ja maineesta, jos se on vain tyhjää puhetta, että Ateenan olisi kaikkein jumalia kunnioittavin (theosebēs) kaupunki, joka ainoana antaa pelastuksen (sōzein) kaltoin kohdellulle muukalaiselle (xenos), jolla ainoana on valta häntä auttaa.

Vaan mitä minä olen saanut tuosta osakseni? Ensin pakotatte minut nousemaan tältä kiveltä ja sitten ajatte minut pois maastanne, ainoastaan nimeni pelon takia.

Sofokles: Oidipus Kolonuksessa

Antiikin ajattelun klassikot III: Traaginen ajattelu II. Sofokles

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 5.9-14.11.2023, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

Oidipus Stansvikissa!

Eli luonnon tragediaa ja ihmisen hybristä nyt ja kaksi ja puolituhatta vuotta sitten

Mitä tekemistä Oidipuksella on Stansvikin kanssa tai mitä tekemistä maankäyttö ja rakennuslailla (nomos) peruskallioiden ikiaikaisen oikeuden (dike) kanssa?

Sofokleen vanhuuden tragediassa Oidipus Kolonuksessa, monikärsinyt vanha sokea kulkuri, entinen valtion päämies Oidipus saapuu tyttärensä Antigonen kanssa Kolonuksen kaupunginosaan Ateenan kaupunkiin, jossa oli tuolloin vielä niin sanottua lähiluontoa ja asettuu Ateenan liepeille lähelle Eumenideille omistettua pyhää villiä lehtoa.

Tuo lehto on pyhä ja erillään kaupungin laista (nomos) ja ihmisen asettamista ja säätämistä laitumista (nomoi) ja niinpä kaupunkilaiset ovat peloissaan ja kauhuissaan kurjan pakolaispummilta näyttävän Oidipuksen astumisesta sinne etsimään turvapaikkaa.

Kaupungin mahtiäijät laulavatkin kuorossa, kun nykyhallitus ikään, että turvapaikananojat on ajettava pois, sillä vieraista voi olla vain harmia, nämä ovat synnyltään ja suvultaan jo pahoja ja voivat vieläpä aiheuttaa valtiolle/kaupungille uutta velkaa.

Villi lehto taas on omistettu Eumenideille, noille perustaltaan hyväntahtoisille naisille, joita kuitenkin myös raivottariksi kutsutaan, sillä he todellakin raivostuvat ikiaikaisen oikeuden loukkauksista ja piinaavat ikiaikaisia luonnon oikeuksia loukkaavia pahantekijöitä.

Mutta pelkkää Oidipuksen nimeä pelkäävä kaupungin äijien neuvosto, ei ymmärrä, että kaupungeista karkotettu ja viattomasti kärsinyt, mutta hybriksestään toipunut, kaiken kärsinyt sokea vanhus kuuluu nyt itsessään kaupungin lain sijaan korkeamman oikeuden alueelle ja villiin luontoon.

Lopulta tämä entinen itsevaltias palaa ja häviää tuon metsän siimekseen pois ihmisten rakennuslakien keskuudesta kuin sovittaen vihdoin aikaisemmat kaikkivaltaisen tietotaitonsa traagiset erheet (hamartia), joita myös synneiksi kristillisyydessä kutsuttiin.

Mutta niin antiikin Kreikassa kuin kristinuskossakin oli olemassa pyhän alue, jolle kaupunkilaisten ja vallanpitäjien hulluutta, väkivaltaa ja vainoa saattoi paeta, pyhän alue, joka suojeli turvapaikanhakijoita, kurjia ja vallattomia, villiä luontoa ja metsää ja myös pyhiä vanhoja rakennuksia ja kallioita teknisten itsevaltiaiden uudistussuunnitelmilta ja massoja liikuttavilta ideologioilta.

Tässä suhteessa ”mikään ei ole enää pyhää”, ei ole vain pateettinen konservatiivinen huudahdus, jolla haluttaisiin pitää väkisin yllä vanhoja ennakkoluuloja, tabuja, hierarkioita ja tehdä työtä vastavalistukselle.

Se on myös huolestunut ilmaus siitä, että mikään ei ole enää turvassa, suojassa hallitsijoiden ja näitä kannattavien massojen päähänpistoilta ja edistyksellisyyden tai muutoksen nimiin naamioiduilta tuhotöiltä.

Lisää Oidipuksen seikkailuista Kolonoksessa ja Stansvikissa, vanhuuden viisaudesta, kaupungin lain ja korkeimman oikeuden suhteesta ja monesta muusta asiasta voi kuulla taas syysloman jälkeen jatkuvilla Markun klassikkoluennoilla kulttuurikeskus Stoassa tiistaisin kello 18:45.

Luento Stoan isossa luentosalissa tiistaina 24.10 kello 18:45.

Tänä syksynä tiistai-iltaisin käydään siis läpi Sofokleen tragediat: Oidipus, Antigone, Oidipus Kolonuksessa, Traakhiin neidot, Filoktetes, Aias ja Elektra.

Tervetuloa! Vapaa pääsy!

 Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa. Syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista ja eeppisestä ajattelusta. Kevättalvella 2023 vuorossa traaginen ajattelu ja Aiskhylos. Syksyllä 2023 traaginen ajattelu ja Sofokles.

Traaginen ajattelu: Sofokles V

Traaginen ajattelu: Sofokles V

Antigone II

Tiistaina 3.10 18:45 Stoassa traaginen ajattelu: Sofokles V:  Antigone II. Vapaa pääsy !

 

On monenlaista kummaa/ hirmuista (ta deina) vaan oudoin/hirmuisin ompi ihminen (anthrôpou deinoteron).

Sofokles: Antigone

Antiikin ajattelun klassikot III: Traaginen ajattelu II. Sofokles

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 5.9-14.11.2023, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

Taaginen päätös

”Oi hirveää kuin päättäjä väärin päättää” huudahtaa vartija Sofokleen Antigone tragediassa, joka ei ole tragedia vain kahden oikeuden konfliktista vaan Kreonin, hallitsijan (kreíōn) hybriksestä ja tyranniasta kun tämä saa vastaansa vallalleen kettuilevan aikansa anarkistisen kettutytön, joka on uskollinen kauaskantoisimmille periaatteille kuin hallitsijan käskyille tai yleiselle mielipiteelle.

Vanhan kreikkalaisen viisauden mukaan miehen sielu, mieli ja taju voidaan oppia tuntemaan vasta kun on nähty miten tämä kokemuksen kautta käyttää hallitsijan valtaa ja säädöksiä. Ja kuten edelleen tiedetään juuri tässä suhteessa asiat eivät ole paljoakaan muuttuneet parissa tuhannessa vuodessa vaan ihmiset, jotka pääsevät käyttämään valtaa tai tekemään säädöksiä muuttuvat nopeasti kettuilevia tyttöjä vihaaviksi ja laajemmat maapallon ja ympäristön vaateet unohtaviksi itsevaltiaiksi, jotka lopulta kuten Kreon sortuvat omienkin elinehtojensa tuhoamiseen.

Tosin se mikä on muuttunut parissa tuhannessa vuodessa, on päättäjien traaginen vastuu, sillä kukaan ei enää ainakaan myönnä tekevänsä päätöksiä ja itse ihmisten hallinnassa itsevaltaisen tyrannin kasvot on korvannut kasvoton byrokratian ei-kenenkään valta, jossa ei tehdä traagisia oikeita tai vääriä päätöksiä vaan teknisiä toimenopiteitä tai teknisiä virheitä ja joiden vastaansanomatonta tyranniaa ei kuitenkaan yksikään korkeampi oikeus (dike) kykene tai suostu koskaan kumoamaan, eikä varsinkaan kettuilevien pikkutyttöjen uhma.

Mutta kuten Antigonen kuuluisa ja ironisestikin oodiksi ihmiselle nimetty ensimmäisen kuorolaulu kuuluu:

Kaikkea hirmuista on maailmassa, mutta hirmuisin on ihminen (polla ta deina kouden anthrōpou deinoteron pelei.)

Juuri taidollaan ja tekniikallaan tämä ylittää meret, kääntää maan hedelmälliseksi, voittaa villipedot ja kesyttää eläimet, rakentaa kaupungit ja rajuilman suojat, eikä missään muussa tämä kaikki neuvoinen (pantoporos) ole neuvoton (aporos) kuin Haadeen lopullisen vallan edessä, jota paeta ei voi edes teknisillä soteuudistuksilla.

Viimeinen tragedian kuorolaulu kuitenkin muistuttaa ei tämän välillä hyvän ja pahaan johdattava taito ja tekniikka pelasta ihmistä ja tämän ylimielistä mieltä ilman kokemuksen harkitsevaa järkeä (fronesis), joka kunnioittaa myös ylempiä periaatteita kuin vain vallan käskyjä, yleisön mielipidettä, legaalisia sääntöjä tai teknisiä proseduureja.

Tästä kaikesta lisää taas Markun tiistain klassikkoluennolla, jossa käydään 3.10 läpi Antigonea, tätä itse oikeuden totuutta ilmaisevaa ”oikeuden arkkitapausta” kuten nyt jo Haadeen asumuksiin Antigoneen seuraan siirtynyt oikeusfilosofi Ari Hirvonen asian runoili.

 Luento Stoan isossa luentosalissa tiistaina 3.10 kello 18:45.

Tänä syksynä tiistai-iltaisin käydään siis läpi Sofokleen tragediat: Oidipus, Antigone, Oidipus Kolonuksessa, Traakhiin neidot, Filoktetes, Aias ja Elektra.

Tervetuloa! Vapaa pääsy!

 Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa. Syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista ja eeppisestä ajattelusta. Kevättalvella 2023 vuorossa traaginen ajattelu ja Aiskhylos. Syksyllä 2023 traaginen ajattelu ja Sofokles.