Traaginen ajattelu: Bakkhantit

Traaginen ajattelu: Bakkhantit

Traaginen ajattelu: Euripideen Bakkhantit I

5.11 klo 18:45

Tiistaisin 18:45 Stoassa jatkuvat taas Markun klassikkoluennot. Nyt syksyllä 2024 vuorossa traaginen ajattelu ja Euripides. Vapaa pääsy !

Olen tullut (hēkō), Jumalan poika,

Tänne Theeban maalle. Dionysos, 

jonka synnytti Kadmoksen tytär Semele ja

kätilöi salamoiva tuli.

Dionysos Euripideen Bakkhanteissa

”Tässä minä taas olen.

Ne, jotka uskovat, mitä juuri kerroin, että olen jumala, tulevat samaan mahtavan illan.

Te muut olette pulassa. Olette puolitoista tuntia seinää vasten.

Ne taas, jotka todella uskovat, voivat liittyä meihin ja siihen mitä teemme seuraavaksi. 

Kyseessä on juhla, koettelemus, ekstaasi.

Koettelemus on jotakin, jonka käyt läpi. Ekstaasi on mitä tapahtuu kun olet perillä.”

William Finley Dionysoksena esityksessä Dionysos in 69

Kyllä, pyrin presidentiksi. Mitä muita vaihtoehtoja sinulla muka on?

Muista minut ja kirjoita nimeni. William Finley.

W-I-L-L-I-A-M F-I-N-L-E-Y.

Ääni Finleylle vuonna 68 tuo Dionysoksen 69.

William Finley Dionysoksena esityksessä Dionysos in 69

Antiikin ajattelun klassikot IV: Traaginen ajattelu III. Euripides IX

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 3.9-12.11.2023, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

Tehkää Amerikasta hippi jälleen! Dionysos presidentiksi!

Unohtakaa Kamala (deinos) Harris ja Donald Torvi

Palatkaa vanhoihin hyviin aikoihin, jolloin William Finley julisti Dionysoksena pyrkivänsä presidentiksi.

”Kyllä, pyrin presidentiksi. Mitä muita vaihtoehtoja sinulla muka on?

Muista minut ja kirjoita nimeni. William Finley. W-I-L-L-I-A-M F-I-N-L-E-Y.

Ääni Finleylle vuonna 68 tuo Dionysoksen 69.

Toki vanhat hyvät ajat eivät olleet vain vanhoja hyviä aikoja, Finleytä ei valittu presidentiksi, vaan valittiin Richard Nixon.

Richard Schechnerin ekstaasin politiikkaa edustanut Euripideen Bakkhanttien esitys New Yorkin Sohossa esityshallissa kesästä 1968 kesään 1969 oli kuitenkin käänteentekevä koko kokeelliselle ja avantgarde teatterille. Samalla se merkitsi Eudripideksen Bakkhanttien paluuta pitkästä pimennosta jälleen näyttämölle samalla paljastamaan tuon Bakkhantien palvoman jumalan, Dionysoksen.

Dionysos oli tullut Amerikkaan ja kun Dionysos in 69 näytelmän esitykset loppuivat 63 esityskerran jälkeen, alkoi heti Woodstock, rauhan ja rakkauden, dionyysinen festivaali.

Mutta kuka ja mikä on Dionysos? Tuo antiikin Kreikkalaisista jumalista kenties oudoin ja arvoituksellisin, viinin ja juhlien tuoja, kulttuurin asettaja ja kyseenalaistaja, juhlien, orgiastisen yhteisyyden, teatterin, päihtymyksen, ekstaasin, toiseuden jumalan. Rajat kyseenalaistava ja hierarkiat hajottava Vapauttaja (Eleutheros), jonka vallassa naiset jättävät kangaspuunsa, riisuvat jalkineensa ja suuntaavat kodeistaan villiin paljasjalkaiseen tanssilaukkaan vuorille.

Dionysos, on aina tulossa ja aina menossa, tuolla, täällä ja kaikkialla. Kauan luultiin tämän olleen Kreikassa vieras ja uusi jumala, kunnes selvisi tuon vierauden, toiseuden ja muutoksen jumalan olevankin yksi vanhimmista kreikkalaisista jumalista. Vanha Jumala, joka nuorentuu itse aikojen saatossa parrakkaasta miehestä kauniskasvoiseksi feminiiniksi teinipojaksi.

”Olen tullut (hēkō), Jumalan poika, Tänne Theeban maalle. Dionysos, jonka synnytti Kadmoksen tytär Semele ja kätilöi salamoiva tuli.”

Näin lausuu Dionysos Euripideksen Bakkhantien prologissa.

Dionysos, Jumalan poika, jonka väitetään myös edeltäneen kristittyjen palvomaa Jumalan poikaa ja joka myöhäisantiikissa sekoittuikin tähän. Jeesus ja Dionysos, kaksi aina tulossa olevaa hippiä, tosin vain toisella oli myös pukinsarvisia ja sorkkajalkaisia seuraajia.

Nietzschelle valinta kahden hipin välillä merkitsi perustavaa valintaa, Dionysos vai ristiinnaulittu? Dionysosta ei ristiinnaulittu, vaan revittiin kappaleiksi, mutta vain syntyäkseen kristuksen lailla uudelleen. Tullakseen taas läsnäolevaksi (parousia) reiveissä tanssiville nuorille.

”Tässä minä taas olen. Ne, jotka uskovat, mitä juuri kerroin, että olen jumala, tulevat samaan mahtavan illan. Te muut olette pulassa. Olette puolitoista tuntia seinää vasten. Ne taas, jotka todella uskovat, voivat liittyä meihin ja siihen mitä teemme seuraavaksi. Kyseessä on juhla, koettelemus, ekstaasi. Koettelemus on jotakin, jonka käyt läpi. Ekstaasi on mitä tapahtuu kun olet perillä.”

Näin aloitti William Finley 1968 Dionysoksen uuden tulemisen Euripideen Bakkhanttien esityksessä.

Tiistaina 5.11 Dionysos tulee Itäkeskuksen Stoaan. Siellä Markun klassikkoluennoilla puhutaan nimittäin Euripideksen Bakkhanteista.

Unohtakaa siis kaikki muu, vapautukaa arkipäivän rutiineista ja kirmatkaa kaikki naiset Stoaan.

Ja myös miehet sillä nykytutkimus on osoittanut, ettei sukupuoliroolit kyseenalaistavan Dionysoksen kultti ollut vain naisten vaan kaikkien sukupuolien, koko sukupuolten valtavan kirjon ekstaattinen kultti.

 Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa. Syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista ja eeppisestä ajattelusta. Kevättalvella 2023 vuorossa traaginen ajattelu ja Aiskhylos. Syksyllä 2023 traaginen ajattelu ja Sofokles ja syksyllä 2024 traaginen ajattelu ja Euripides. Keväällä 2025 puhutaan koomisesta ajattelusta Aristofaneen komedioista. 

Traaginen ajattelu: Ifigeneia Auliissa

Traaginen ajattelu: Ifigeneia Auliissa

Traaginen ajattelu: Euripideen Ifigeneai  Auliissa 29.10 klo 18:45

Tiistaisin 18:45 Stoassa jatkuvat taas Markun klassikkoluennot. Nyt syksyllä 2024 vuorossa traaginen ajattelu ja Euripides. Vapaa pääsy !

”Peruskokemus ”pyhästä” on uhrien tappaminen. Homo religiosus (uskonnollinen ihminen) toimii ja tulee tietoiseksi itsestään homo necansina (tappavana ihmisenä).  Tämä on ”toimintaa” par excellence, (ρέζειν /rhezein), operari, josta sana (saks. Opher) on lainattu.

Walter Burkert

Autuaita (makares) ovat ne, jolle jumalatar saapuu mitassa (metrias) ja jotka kohtuudella (sofrosyne) osallistuvat Afroditen sänkypuuhiin, tyynesti vastaavat hullun himon pistoihin.

Kuoro

Antiikin ajattelun klassikot IV: Traaginen ajattelu III. Euripides VIII

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 3.9-12.11.2023, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

Uhrata vaiko uhriutua, siinäpä kysymys.

Ennen kansa halusi uhria, nyt se haluaa lähinnä uhriutua, mutta ei uhrautua tai edes uhrata.

Ja kuitenkin olemme uhrauskulttuurin ja uhriuskonnon perillisiä ja jatkajia.

Tosin muutenkin tyhjissä kirkoissamme ei enää haise eläinten veri kuten pakanatemppelien alttareilla sillä olemmehan siististi erottaneet teurastamot uskonnosta ja sulkeneet veren pyhän hajun pois nenästämme teollisiin massalaitoksiin, jossa lihaa säästämättä ja laadusta tinkimättä, sitä ei käytetä enää jumalalliseen viestintään.

Emme siis tarvitse enää myöskään tuota viattomuuden komediaa (Unschuldkomödie), jonka Karl Meuli näki ominaiseksi kreikkalaisille teuraskesteille ja yritämme kiistää Walter Burkertin väitteen pyhän keskiössä olevasta väkivallasta ja tappamisesta.

Kristus on meille uhrien uhri, jonka jälkeen ei tarvita edes pakanoiden eläinuhreja ja kristitty uhraa itsensä päivittäin rakkauden tulessa väitti jo lihan kiusausten kanssa päivittäin paininut Pyhä Augustinus ja Girard olikin vakuuttanut kristuksen viattoman uhrin tiedostuksen väkivallan pysäyttävästä kierteestä.

Mutta onko väkivalta pysähtynyt ja onko uhri viaton vai pyhitetty ja millaisen silmittömän väkivallan juuri viaton uhri saa aikaan.

Ifigeneia viattoman uhrin arkkityyppi myöntää lopulta uhrauksensa välttämättömyyden isänmaallisena tekona. Ja niin päästään lopulta vuodattamaan barbaarien verta, tappamaan, tuhoamaan ja samaan isänmaalle kunniaa. Ja kukapa ei näinä uusmilitarismin ja nationalismin aikana pyhittäisi verenjanoisena isänmaallisia uhreja.  

Ifigeneaista, uhrauksesta, uhreista, mielenmuutoksista, perhesuhteista ja paljon muustakin puhutaan taas tiistaina 29.10 Itäkeskuksen Stoassa kun Markun klassikkoluennoilla on vuorossa Euripideksen Ifigeneia Auliissa.

 Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa. Syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista ja eeppisestä ajattelusta. Kevättalvella 2023 vuorossa traaginen ajattelu ja Aiskhylos. Syksyllä 2023 traaginen ajattelu ja Sofokles ja syksyllä 2024 traaginen ajattelu ja Euripides. Keväällä 2025 puhutaan koomisesta ajattelusta Aristofaneen komedioista. 

Traaginen ajattelu: Medeia

Traaginen ajattelu: Medeia

Traaginen ajattelu: Euripideen Medeia  & 24.9. klo 18:45

Tiistaisin 18:45 Stoassa jatkuvat taas Markun klassikkoluennot. Nyt syksyllä 2024 vuorossa traaginen ajattelu ja Euripides. Vapaa pääsy !

Tajuan mihin pahaan (kaka) käyn, mutta harkintaani (bouleumata) voimakkaampi on raivoni/kiihkeyteni (thymos), joka on syynä kuolevaisten suurimpaan pahaan

Medeia

Hirveä (deinos) on kiihko ja vaikea parantaa,

Kun ne jotka rakastivat, joutuvat riitaan (eris).

Korinttilaisten naisten kuoro

Antiikin ajattelun klassikot IV: Traaginen ajattelu III. Euripides III ja IV

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 3.9-12.11.2023, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

Oikeutta ei ole toisten katseissa, ainakaan jos olet maahanmuuttaja nainen, jonka mies on vielä jättänyt nuoremman ja paremman aseman tuovan uuden vaimon takia.

Oikeutta ei siis löydä kuolevaisten katseista Medeia, tuo yrttien tietäjä, kiivas toimija, sopeutumaan pyrkivä maahanmuuttaja, patriarkaalisen kulttuurin kriitikko, rakastava kaikkein julmin äiti, loukattu nainen ja kauhistuttava kostaja, joka päättää toteuttaa oman käden oikeutensa tuhoamalla rakkaimmasta läpimädäksi paskaksi (pagkakos) muuttuneen miehensä entiset ja uudet kodit täydellisesti.

Perheen hylkääminen nuoremman naisen ja paremman aseman takia on tietysti klassinen ja toistuva tarina, jolla on edelleenkin tapana nostaa kiihkeitä vihan ja koston tuntemuksia ja synnyttää riehuvia ex-vaimoja ja näiden odottamattomiakin tekoja. Ja vaikka yleisempää edelleen on ahdingossa olevien isien tekemät perhesurmat, on omat lapsensa surmaava äiti ollut kauhistuttavin hahmo, jonka kliinisessä diagnoosissa on puhuttu tuhoavan äidin Medeia kompleksista.

Euripideksen traaginen Medeia on kuitenkin kompleksisempi kuin kompleksien diagnoosit ja juuri Euripides nosti tämän Iasonin myyttisten sankariseikkailujen taustahahmon, sankaria avustavan nuoren neidon, oman oikeutensa ja näkemyksensä artikuloivaksi kiihkon (thumoksen) voimanaiseksi, traagisen monimieliseksi vastakkaisten voimien heittelemäksi sankarittareksi, petetyksi kärsijäksi ja kauhistuttavaksi kostajaksi, joka tuhoaa naisen pettäneen nilviäissankarin julmalla riemuvoitollaan ratsastaen lohikäärmevaunuillaan auringonlaskuun.

Maaginen Medeia on sittemmin kiehtonut ja kauhistuttanut synnyttäen aina uusia tulkintoja. Stoalaiselle Senecalle Medeiasta tulee todiste intohimojen tuomasta turmiosta, kun taas keskiajan fin amor löytää Medeiasta jopa rakkauden lunastajan. Barokissa Medeia raskas mieli levittää noituuden ahdistusta ja valistus, joka ei usko enää noituuteen löytää ”väliaikaisesta vimmasta” ja hulluudesta selityksen jätetyn vaimon luonnon vastaiseen kauhutekoon.

Moderni kääntää selityksen vieraan itsestään vieraannuttavaan yhteiskuntaan ja sen aiheuttamaan väkivaltaan. Medeai on misogynian ja rasismin ja sitten kolonialismin kärsivä uhri ja lopulta voittoisa oman identiteettinsä uudelleen löytävä antikolonialisti. Medeia muuttuu aasialaisesta afrikkalaiseksi, irlantilaiseksi, palestiinalaiseksi, kunnes kaikki käännetään taas ympäri eli kuten Euripideksen Medeian ensimmäinen stasimon alkaa: ”Ylös uomissaan virtaavat pyhien virtojen vedet, Ja oikeus (dike), ja kaikki mikä on, ylösalaisin kääntyy.”

Mutta feministiseksi sankarittareksi nostettu Medeia on myös kärsivien poikien pelottava ja kiehtova äiti, Pasolinin rakkauslaulu Maria Callakselle, Lars von Trier lapsensa omille haluilleen uhraava äiti, sillä Medeia puhuttelee kaikkia omalla tavallaan, ei vain niitä eropariskuntia, joissa ex-mies on pahin paskaläjä ja ex-vaimo riehuu vailla minkäänlaista kohtuutta.

Tiistaina 17 ja 24.9 kelo 18:45 Markun klassikkoluennoilla puhutaan Euripideen Medeiasta ja perhesuhteista ja vähän kaikesta muustakin asiaan liittyvästä.

 Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa. Syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista ja eeppisestä ajattelusta. Kevättalvella 2023 vuorossa traaginen ajattelu ja Aiskhylos. Syksyllä 2023 traaginen ajattelu ja Sofokles ja syksyllä 2024 traaginen ajattelu ja Euripides. Keväällä 2025 puhutaan koomisesta ajattelusta Aristofaneen komedioista. 

Traaginen ajattelu

Traaginen ajattelu

Johdatus pukkilaulun ajatteluun 1o.1. klo 18:45

Elämme traagisia aikoja

Tai ainakin iltapäivälehtien otsikoissa traaginen sana toistuu uutisia ja juoruja ylevöittävänä adjektiivina samalla kun koko kansan tosi-TV ohjelmissa paljastuu yhä uusia traagisia tapahtumia, kun Maija ei valinnutkaan Kaijaa alastomien ruumiin osien pudotuskilpailussa. Seitsemän päivää on myös jo pitkään uutisoinut europarlamentaarikko ja valtiomies Teuvo Hakkaraisen traagisista viikoista.

Mutta edustaako Hakkarainen saksalaisen idealismin ylevää traagista sankaria, joka taistelussaan Brysselissä subjektiivisen vapautensa ja objektiivisen välttämättömyyden välillä tahtonsa voimalla valitsee ylevän kohtalonsa kärsimyksessään hyläten niin onnen kuin onnettomuuden.

Vai toteuttaako Hakkarainen päihtynyt politiikkaa europarlamentissa tragediaan vielä alkuperäisemmin kuuluvaa dionyysistä politiikkaa. Tai kenties Hakkarainen jäljittelee juopuneen sankarin Herakleen sanoja Euripideksen Alkestis -tragediasta.

”Kuoleman on kuolevainen velkaa/ Oletko elossa huomenna – ei sitä voi täysin tietää/ Kohtalomme (tukhē) päivää emme näe ennalta/ Ei sitä voi opettaa (didakton) eikä ole taitoa (tekhnē) sitä voittaa/ Kun nyt olet tämän minulta kuullut ja oppinut / Niin iloitse, juo, juo / Laske kukin eletty päivä omaksi, loput kohtalon huomaan.”

Herättääkö herra Hakkarainen meissä seitsemän päivää lehden lukijoissa myötätuntoa, sääliä tai kauhua vai onko Hakkaraisen poliittisissa seikkailuissa kyse sittenkin farssista tragedian sijaan.

Mitä itse asiassa traaginen tarkoittaa ja mistä se syntyi? Minkälaista oli pukkilaulun ajattelu sen alkunäyttämöllä poliittisen teatterin syntysijoilla antiikin Ateenan demokratiassa koko kansan kokeman nautinnollisen kärsimyksen puhdistavana kokemuksena.

Tämän talven Markku ja klassikot kurssilla siirrytään viime syksyn eeppisestä ajattelusta traagiseen ajatteluun ja käydään läpi kolmen suuren tragedistin, Aiskhyloksen, Sofokleen ja Euripideksen klassikkoteoksia aina tiistaisin kello 18:45.

Ensimmäisellä kerralla 10.1 on ohjelmassa johdatus pukkilaulun ajatteluun.

Luennot ovat avoimia kaikille ja sopivat erityisesti sivistyneille naisille, nuorille miehille ja kansan enemmistölle, sillä Platonin mukaan siinä missä pikkulapset nauttivat nukketeatterista, vähän vanhemmat komediasta ja vanhat miehet taas eeppisistä rapsodeista, tragediasta nauttivat ennen kaikkea sivistyneet naiset, nuoret miehet ja koko kansan enemmistö.

Antiikin ajattelun klassikot II

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 10.1-21.3.2023, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

 

Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa. Syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista ja eeppisestä ajattelusta. Kevättalvella 2023 vuorossa traaginen ajattelu. 

Antiikin Kreikan klassikot

Antiikin Kreikan klassikot

Antiikin ajattelun klassikot

 

Markun klassikkoluennot jatkuvat taas tammikuussa 2025 tiistaisin 14.1-25.3. Aiheena Aristofaneksen komediat.

 

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

Kyllä niin huikean oppinut Markku Koivusalo taas tyhjensi pajatson huippuinnostavalla luennollaan; tragediaa aina antiikin perustalta modernin ajan viimeisempiin käänteisiin ja ajattelumme sovelluksiin.

 Oudolla tavalla Markun luennot kytkeytyvät innostavasti ajankohtaiseen. Tällä kertaa omat täkyt liittyivät yrityskulttuurin teemaan: teatraaliseen valtaan, Apollon ja Dionysoksen toistuvaan uudelleenluentaan sekä traagisuuden muotoihin: hätäjarruna, laatikkona, lunastuspaikkana, kahden oikeuden konfliktina, inhimillisenä dialogina, itsen moukarointina, yrityksenä sovittaa välttämättömyyttä, vallan anastamisena tai vaihtoehtojen kuvittelun paikkana. Huh huh, kovaa kamaa parin tuhannen vuoden edestä!

 Itse luentokin oli rakennettu vankalla kokemuksella tyylikkäästi draaman elementtejä kutoen: ristiriidoilla, huumorilla ja ilolla kumuloiden sekä katarsiksisilla huipennuksilla jopa niin, että kotimatkallakin meitä vielä nauratti erinäiset huippuajattelijoiden kiteytykset. Se ilmeni myös kuulijoiden poistuessa toisilleen tuntemattomien huolettomana jutusteluna.

 Nämä maksuttomat popup-luennot ovat siitä hienoja settejä, että näitä ymmärtää niin ensikertalaisetkin kuin uusia syvällisiä ideoita ammentavat eri alojen asiantuntijat. Markun jokavuotiset Itiksen -huippuluennot ovat todellinen Stadilainen kulttuuriteko, jopa ilmiö!

 Traagisuudesta ilolla ja kepeydellä. ⭐⭐⭐⭐⭐/5

Mika Helin

Työ- ja organisaatiososiologi

 Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa.

Luennoille voi hypätä mukaan milloin vain tai tulla kuuntelemaan vain tiettyä luentoa.

Syksyllä 2022 aloitetaan eeppisestä ajattelusta ja käsittelyssä on Homeros ja Hesiodes.

Talvella 2023 vuorossa on traaginen ajattelu ja Aiskhylos.

Syksyllä 2023 jatketaan traagisesta ajattelusta ja Sofokleesta.

Syksyllä 2024 luennoidaan Euripideksestä.

Talvella 2025 vuorossa koominen ajattelua ja Aristofanes. 

Ohjelma ja edellisten vuosien luentodiat alla

Anna palautetta kurssista

5 + 4 =

Antiikin ajattelun klassikot V. Koominen ajattelu IV. Aristofanes. Kevättalvi 2025. Luentodiat ja ohjelma

1. Koominen ajattelu I.

Aristofanes I:

Johdatus antiikin komedioihin ja Aristofaneen

Tiistaina 14.01, klo 18:45-20:15.

Viittaukset luentoihin: Koivusalo Markku: Antiikin ajattelun klassikot V: Luennot: HKI, TO 2025.

2-3. Koominen ajattelu I

Aristofanes II-III

Aristofanes: Akharnalaiset

Tiistaina 21.1 & 28.1 klo 18:45-20:15.

Viittaukset luentoihin: Koivusalo Markku: Antiikin ajattelun klassikot V: Luennot: HKI, TO 2024.

4-5. Koominen ajattelu I

Aristofanes IV-V

Aristofanes: Ratsuritarit

Tiistaina 4.2 & 11.2, klo 18:45-20:15.

Viittaukset luentoihin: Koivusalo Markku: Antiikin ajattelun klassikot V: Luennot: HKI, TO 2024.

6-10. Koominen ajattelu I

Aristofanes VI-X

Aristofanes: Pilvet I-V

Tiistaina 25.2, 4.3, 11.3, 18.3, 25.3 klo 18:45-20:15.

Viittaukset luentoihin: Koivusalo Markku: Antiikin ajattelun klassikot V: Luennot: HKI, TO 2024.

Antiikin ajattelun klassikot IV. Traaginen ajattelu III. Euripides. Syksy 2024. Luentodiat ja ohjelma

1. Traaginen ajattelu III. Euripides

Euripides I:

Elämä ja tragediat

Tiistaina 03.09, klo 18:45-20:15.

Viittaukset luentoihin: Koivusalo Markku: Antiikin ajattelun klassikot IV: Luennot: HKI, TO 2024.

Traaginen ajattelu III

Euripides II:

Euripideen Alkestis

Tiistaina 10.9 klo 18:45-20:15.

Viittaukset luentoihin: Koivusalo Markku: Antiikin ajattelun klassikot IV: Luennot: HKI, TO 2024.

3-4 Traaginen ajattelu III

Euripides III-IV

Euripideen Medeia

Tiistaina 17.9 & 24.9, klo 18:45-20:15.

Viittaukset luentoihin: Koivusalo Markku: Antiikin ajattelun klassikot IV: Luennot: HKI, TO 2024.

3-4 Traaginen ajattelu III

Euripides III-IV

Euripideen Medeia

Tiistaina 17.9 & 24.9, klo 18:45-20:15.

Viittaukset luentoihin: Koivusalo Markku: Antiikin ajattelun klassikot IV: Luennot: HKI, TO 2024.

5. Traaginen ajattelu III

Euripides V:

Euripideen Hekabe

Tiistaina 1.10, klo 18:45-20:15.

Viittaukset luentoihin: Koivusalo Markku: Antiikin ajattelun klassikot IV: Luennot: HKI, TO 2024.

6. Traaginen ajattelu III

Euripides VI:

Euripideen Turvananojat

Tiistaina 8.10, klo 18:45-20:15.

Viittaukset luentoihin: Koivusalo Markku: Antiikin ajattelun klassikot IV: Luennot: HKI, TO 2024.

7. Traaginen ajattelu III

Euripides VII:

Euripideen Ifigeneia Auliissa

Tiistaina 22.10, klo 18:45-20:15.

Viittaukset luentoihin: Koivusalo Markku: Antiikin ajattelun klassikot IV: Luennot: HKI, TO 2024.

8. Traaginen ajattelu III

Euripides VIII:

Euripideen Ifigeneia Auliissa II

Tiistaina 29.10, klo 18:45-20:15.

Viittaukset luentoihin: Koivusalo Markku: Antiikin ajattelun klassikot IV: Luennot: HKI, TO 2024.

10. Traaginen ajattelu III

Euripides X:

Euripideen Bakkhantit

Tiistaina 29.10, klo 18:45-20:15.

Viittaukset luentoihin: Koivusalo Markku: Antiikin ajattelun klassikot IV: Luennot: HKI, TO 2024.

9. Traaginen ajattelu III

Euripides IX:

Euripides: Bakkhantit 

Tiistaina 5.11, klo 18:45-20:15.

Viittaukset luentoihin: Koivusalo Markku: Antiikin ajattelun klassikot IV: Luennot: HKI, TO 2024.

Antiikin ajattelun klassikot III. Traaginen ajattelu II. Sofokles. Syksy 2023. Luentodiat ja ohjelma

1. Traaginen ajattelu II

Sofokles I: Elämä ja Theban tragediat: Oidipus myytti

Tiistaina 05.09, klo 18:45-20:15.

Viittaukset luentoihin: Koivusalo Markku: Antiikin ajattelun klassikot III: Luennot: HKI, TO 2023.

2-3. Traaginen ajattelu II

Sofokles II:

Oidipus itsevaltias

Tiistaina 12.9 ja 19.9, klo 18:45-20:15.

Viittaukset luentoihin: Koivusalo Markku: Antiikin ajattelun klassikot III: Luennot: HKI, TO 2023.

4-6. Traaginen ajattelu II

Sofokles III: Antigone

Tiistaina 26.09, 3.10 ja 10.10 klo 18:45-20:15.

Viittaukset luentoihin: Koivusalo Markku: Antiikin ajattelun klassikot III: Luennot: HKI, TO 2023.

7-8. Traaginen ajattelu II

Sofokles IV: Oidipus Kolonoksessa

Tiistaina 24.10, 31.10 klo 18:45-20:15.

Viittaukset luentoihin: Koivusalo Markku: Antiikin ajattelun klassikot III: Luennot: HKI, TO 2023.

9. Traaginen ajattelu II

Sofokles V: Aias

Tiistaina 7.11, klo 18:45-20:15.

Viittaukset luentoihin: Koivusalo Markku: Antiikin ajattelun klassikot III: Luennot: HKI, TO 2023.

10. Traaginen ajattelu II

Sofokles VI: Elektra

Tiistaina 14.11, klo 18:45-20:15.

Viittaukset luentoihin: Koivusalo Markku: Antiikin ajattelun klassikot III: Luennot: HKI, TO 2023.

Antiikin ajattelun klassikot II. Traaginen ajattelu. Talvi 2023. Luentodiat ja ohjelma

1-2. Traaginen ajattelu

Johdatus traagiseen ajatteluun

Tiistaina 10.1 ja 17.1. 2023, klo 18:45-20:15.

Viittaukset luentoihin: Koivusalo Markku: Antiikin ajattelun klassikot II: Luennot: HKI, TO 2023.

3-4. Traaginen ajattelu

Aiskhylos I

Persialaiset ja Kahlehdittu Prometheus

Tiistaina 24.1. ja 31. 1. 2023, klo 18:45-20:15.

Viittaukset luentoihin: Koivusalo Markku: Antiikin ajattelun klassikot II: Luennot: HKI, TO 2023.

5. Traaginen ajattelu

Aiskhylos II

Turvananojat ja Seitsemän Thebaa vastaan

Tiistaina 7.2. 2022, klo 18:45-20:15.

Viittaukset luentoihin: Koivusalo Markku: Antiikin ajattelun klassikot II: Luennot: HKI, TO 2023.

6-8. Traaginen ajattelu

Aiskhylos III

Oresteia

Tiistaina 14.2, 28.2 ja 7.3 2022, klo 18:45-20:15

Viittaukset luentoihin: Koivusalo Markku: Antiikin ajattelun klassikot II: Luennot: HKI, TO 2023.

Antiikin ajattelun klassikot I. Eeppinen ajattelu. Syksy 2022. Luentodiat ja ohjelma

Eeppinen ajattelu: Homeros 1-6, 6.9-11.10.2022 Ja Hesiodes 7-10 25.10-15.11.2022

1-2. Eeppinen ajattelu: Ilias

Laulu Iliaasta

Tiistaina 6.9 ja 13.9. 2022, klo 18:45-20:15

Viittaukset luentoihin: Koivusalo Markku: Markku ja klassikot: Ilias. Luennot: 2022.

3-6. Eeppinen ajattelu II

Laulu Odysseuksesta

Tiistaina 20.9, 27.9, 4.10, 11.10.2022 klo 18:45-20:15

Viittaukset luentoihin: Koivusalo Markku: Markku ja klassikot: Odysseus. Luennot 2022.

8-9. Eeppinen ajattelu

Hesiodes Jumalten synty

Tiistaina 25.10 ja 1.11. 2022, klo 18:45-20:15.

Viittaukset luentoihin: Koivusalo Markku: Antiikin ajattelun klassikot: Luennot: HKI, TO, 25.10.2021.

9-10. Eepinen ajattelu

Hesiodes Työt ja Päivät

Tiistaina 8.11. ja 15.11. 2022, klo 18:45-20:15

Viittaukset luentoihin: Koivusalo Markku: Antiikin ajattelun klassikot: Luennot: HKI, TO, 1.11.2022.