Traaginen ajattelu: Aiskhylos II

Traaginen ajattelu: Aiskhylos II

Onko naisen ruumis miehen oikeus?

31.1. klo 18:45

”Oaah! Oaah! Maahan on astunut raiskaaja. Kohotan palavan hätähuudon. Tämä on alkua väkivaltaan ja kärsimykseen”

Viime päivinä Helsingin sanomien yleisöosastossa on keskustelu oikeudesta ja velvollisuudesta seksiin käynyt kuumana.

Keskustelun aloitti bioeetikko Joona Räsäsen kirjoitus erityisesti nuorten miesten kasvavasta seksuaalisesta yksinäisyydestä yhteiskunnallisena ongelmana. Ja vaikka kirjoittaja totesi lopuksi jopa hieman traagisesti, ettei ongelmaan ole ratkaisua, sillä kukaan ei ole velvoitettu harrastamaan seksiä kenenkään kanssa, juttu yhdistettiin heti ns. incel kulttuuriin, jossa nuoret vastoin tahtoaan selibaatissa elävät miehet katsovat, että heiltä on kielletty oikeus seksiin ja etenkin naisiin ja tämä oletettu epäoikeudenmukaisuus oikeuttaa vuorostaan heidän naisvihansa.

Bioeetikon mielipide saikin heti liudan vastineita, joissa muistutettiin, että naisen keho ei ole mikään miehen oikeus ja itse kirjoituksen nähtiin edustavan juuri Incel-kulttuurin stereotypioita taustauskomuksenaan, että seksi olisi miehille jonkinlainen oikeus ja sen antaminen olisi naisten velvollisuus.

Toisissa vastineissa taas haettiin erityistä ratkaisua seksin puutteen tragediaan tunnetaitojen kehittämisestä. Niissä nähtiin tunnetaitojen, ennemmin kuin seksin puute, incel miesten ahdingon varsinaiseksi syyksi.

Toiset taas esittivät seksittömän kärsimyksen syyksi miesten huonot kommunikaatio- ja kuuntelutaidot ja toisissa mielipiteissä taas esitettiin, ettei kyse itse asiassa ole lainkaan tragediasta vaan ratkaisu löytyy laadukkaasta seksuaalikasvatuksesta, jonka kautta kaikki löytävät itselleen ja toisille turvallisen seksuaalisuuden muodon ja tragedia voidaan kääntää onnellisen lopun komediaksi, jossa Happy End on Sexy End.

Ennen Helsingin (tai muidenkaan) sanomien yleisöosastoja, kaksi ja puolituhatta vuotta sitten, oikeutta ja velvollisuutta seksiin pohdittiin ja käsiteltiin julkisen teatterin näyttämöllä.

Samalla harjoitettiin kuuntelemista, kommunikaatiota ja erityisesti tunnetaitoja, sillä tragedioissa oli kyse juuri tunteista. Kyse oli sekä erityisestä kansalaiskasvatuksesta että myös tunneterapiasta, puhdistumisesta säälin ja pelon tunteiden kautta.

Aiskhyloksen Turvananojissa Kreikkaan saapuu Välimeren ylitse Afrikasta pakolaislaiva anomaan kaikille ihmisille yleisiä turvapaikkaoikeuksia. Tapahtuma herättää tunteita ja pelkoja.

Kyse ei ole kuitenkaan sotaa vaan röyhkeitä miehiä pakenevista naisista, jotka etsivät turvaa pois miesten pakkovuoteesta ja vetoavat Themiksen suomaan jumalalliseen järjestykseen, jossa ketään ei saa vastentahtoisesti seksiin pakottaa, vaikka kaupungin tapaoikeus, nomos, antaisikin nuoria naisia ahdisteleville nuorille miehille oikeuden ja jopa velvollisuuden naida nämä.

Mutta suojeleeko Zeus turvanantaja näitä turvananoja naisia, jotka itse periytyvät Ionista, nuoresta Heran papittaresta, joka itse joutui Zeuksen himokkaan katseen uhriksi, niin kuin moni muukin antiikin MEE-TO neitokainen?

Lankeaako voitto ja valta miehille vai naisille ja mitä päättävät Argoksen kansalaiset yhdessä tästä toisiaan kohtaamattomien sukupuolisten himojen taistelusta.

Tiistaina 31.1 kello 18:45 Markku ja klassikot luentosarjalla kulttuurikeskus Stoassa jatketaan Aiskhyloksen tragedioista.

Vapaa pääsy

Antiikin ajattelun klassikot II

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 10.1-21.3.2023, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

 

Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa. Syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista ja eeppisestä ajattelusta. Kevättalvella 2023 vuorossa traaginen ajattelu. 

Traaginen ajattelu: Aiskhylos I

Traaginen ajattelu: Aiskhylos I

Ajankohtaisesta poliittisesta teatterista

24.1. klo 18:45

Idän yksinvaltiaan sotaisa hybris, turvapaikan hakijat, ME-TOO, sodan järjetön kirous, mahdin luoma epäoikeudenmukainen tavallisista kuolevaisista piittaamaton maailmanjärjestys jne.  

Termillä ”poliittinen teatteri” on nykyään lähinnä negatiivinen sävy. Silloin kuin teatteri ymmärretään siinä predikaatiksi poliittiselle, viitataan termillä politiikan teatraalisuuteen ikään kuin vain ulkonaisena esityksenä ja osana spektaakkelin yhteiskuntaa.

Ja kun adjektiivi poliittinen liitetään taas itse teatteriin, sillä helposti ymmärretään yksinkertaiseen ideologiseen indoktrinaatioon pyrkivää teatteria, jossa poliittinen oikeaoppisuus voittaa helposti itse teatraalisen taiteen.

Eräs ajankohtainen runoilija näyttää kuitenkin ottaneen oman aikamme suuret poliittiset tapahtumat ja ongelmat monimielisemmän käsittelyn kohteeksi.

Hän käsittelee idän suurvallan itsevaltiasta ja tämän hybristä, rajojen ylitystä ja tästä erityisesti tämän omalle kansalle koostuvaa kärsimystä ja tuhoa. Tuo röyhkeä itsevaltias tuntee auringon laskun maan, lännen uhkaavan ja nöyryyttäneen itseään ja hän kerää miehistä piittaamatta valtavan ja maineikkaan armeijansa ylittääkseen lännen ja idän kuilun ja hyökätäkseen pienen kansan kimppuun vain ajaen omat miehensä kuolemaan ja valtakuntansa tuhoon ja valtavaan kärsimykseen.

Hän käsittelee Afrikasta Välimeren yli Kreikkaan tulleita turvapaikanhakijoita, jotka vetoavat yleiseen ihmisten turvapaikkaoikeuteen samalla laulaen omasta ME-TOO ongelmastaan paetessaan miesten yltiöpäiseksi muuttunutta seksuaalista häirintää.

Hän kirjoittaa maailman uuden vallan järjestyksen epäoikeudenmukaisuudesta ja mielivallasta ja kertoo kuinka sitä kyseenalaistavat filantroopit ja älyköt pannaan väkivalloin kärsimään uuden mielivaltaisen vahvojen oikeuden nimissä.  

Tosin tuo kirjailija kuoli jo 2500 vuotta sitten tarun mukaan taivaalta päähän tippuneeseen ammukseen, kun kilpikonnan napannut kynsiinsä napannut kotka pudotti konnan tappavasti runoilijan otsaluuhun.

Kyse on tietenkin itse länsimaisen teatteritaiteen perustajasta, Aiskhyloksesta, jonka tragedioita Persialaiset, Turvananojat, Seitsemän Thebaa vastaan ja Kahlehdittu Prometheus (nykykäännöksinä Venäläiset, Turvapaikanhakijat, Seitsemän röyhkeää militaristia ja kahlehdittu ihmiskunta) käsitellään tiistaina 24.1 kello 18:45 Markun klassikot luentosarjalla kulttuurikeskus Stoan isossa luentosalissa.

Vapaa pääsy  

Antiikin ajattelun klassikot II

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 10.1-21.3.2023, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

 

Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa. Syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista ja eeppisestä ajattelusta. Kevättalvella 2023 vuorossa traaginen ajattelu. 

Traaginen ajattelu II

Traaginen ajattelu II

Antiikin tragedian ajattelu aikanamme

17.1. klo 18:45

Kaikista tragedian kuolema esseistä ja kirjoista huolimatta antiikin tragedian ajattelu ei itse asiassa ole koskaan kuollut tai hävinnyt vaan se on syntynyt aina uudestaan. Ja erityisesti modernilla historiallisella aikakaudella ja kaikista moderneista draamoista huolimatta, se on syntynyt juuri antiikin tragedian uudelleen ajatteluna, jota määrittää siinä paradoksaalisesti samanaikainen historiallinen ero ja toiseus ja juuri tuon eron ja toiseuden kautta koettu uusi välitön ajankohtaisuus.

Juuri modernilla ajalla on etsitty niin tragedian kuin eritysesti traagisen olemusta ja ideaa ja samalla uskottu juuri tragedian ja antiikin tragedian paljastavan jotakin oleellisempaa koko maailman ja ihmisten olemassaolosta kuin filosofia, tiede tai edes mitkään muut taidemuodot.

Ja edelleen aikamme ajattelijat palaavat yhä uudestaan ja uudestaan traagisen olemassaolomme perusteksteihin, antiikin tragedioihin ja samalla kysymään myös dionyysisen arvoitusta kulttuurimme, ajattelumme ja olemassaolomme ikuisesti palaavassa alkuperässä.

Tänään Markku ja klassikot kurssilla vielä johdantoa traagiseen ajattelun moderneihin kohtaloihin ennen siirtymistä tragedian varsinaiseen perustajan Aiskhyloksen teksteihin.

Kulttuurikeskus Stoan isossa luentosalissa kello 18:45

Antiikin ajattelun klassikot II

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 10.1-21.3.2023, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

 

Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa. Syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista ja eeppisestä ajattelusta. Kevättalvella 2023 vuorossa traaginen ajattelu. 

Traaginen ajattelu

Traaginen ajattelu

Johdatus pukkilaulun ajatteluun 1o.1. klo 18:45

Elämme traagisia aikoja

Tai ainakin iltapäivälehtien otsikoissa traaginen sana toistuu uutisia ja juoruja ylevöittävänä adjektiivina samalla kun koko kansan tosi-TV ohjelmissa paljastuu yhä uusia traagisia tapahtumia, kun Maija ei valinnutkaan Kaijaa alastomien ruumiin osien pudotuskilpailussa. Seitsemän päivää on myös jo pitkään uutisoinut europarlamentaarikko ja valtiomies Teuvo Hakkaraisen traagisista viikoista.

Mutta edustaako Hakkarainen saksalaisen idealismin ylevää traagista sankaria, joka taistelussaan Brysselissä subjektiivisen vapautensa ja objektiivisen välttämättömyyden välillä tahtonsa voimalla valitsee ylevän kohtalonsa kärsimyksessään hyläten niin onnen kuin onnettomuuden.

Vai toteuttaako Hakkarainen päihtynyt politiikkaa europarlamentissa tragediaan vielä alkuperäisemmin kuuluvaa dionyysistä politiikkaa. Tai kenties Hakkarainen jäljittelee juopuneen sankarin Herakleen sanoja Euripideksen Alkestis -tragediasta.

”Kuoleman on kuolevainen velkaa/ Oletko elossa huomenna – ei sitä voi täysin tietää/ Kohtalomme (tukhē) päivää emme näe ennalta/ Ei sitä voi opettaa (didakton) eikä ole taitoa (tekhnē) sitä voittaa/ Kun nyt olet tämän minulta kuullut ja oppinut / Niin iloitse, juo, juo / Laske kukin eletty päivä omaksi, loput kohtalon huomaan.”

Herättääkö herra Hakkarainen meissä seitsemän päivää lehden lukijoissa myötätuntoa, sääliä tai kauhua vai onko Hakkaraisen poliittisissa seikkailuissa kyse sittenkin farssista tragedian sijaan.

Mitä itse asiassa traaginen tarkoittaa ja mistä se syntyi? Minkälaista oli pukkilaulun ajattelu sen alkunäyttämöllä poliittisen teatterin syntysijoilla antiikin Ateenan demokratiassa koko kansan kokeman nautinnollisen kärsimyksen puhdistavana kokemuksena.

Tämän talven Markku ja klassikot kurssilla siirrytään viime syksyn eeppisestä ajattelusta traagiseen ajatteluun ja käydään läpi kolmen suuren tragedistin, Aiskhyloksen, Sofokleen ja Euripideksen klassikkoteoksia aina tiistaisin kello 18:45.

Ensimmäisellä kerralla 10.1 on ohjelmassa johdatus pukkilaulun ajatteluun.

Luennot ovat avoimia kaikille ja sopivat erityisesti sivistyneille naisille, nuorille miehille ja kansan enemmistölle, sillä Platonin mukaan siinä missä pikkulapset nauttivat nukketeatterista, vähän vanhemmat komediasta ja vanhat miehet taas eeppisistä rapsodeista, tragediasta nauttivat ennen kaikkea sivistyneet naiset, nuoret miehet ja koko kansan enemmistö.

Antiikin ajattelun klassikot II

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 10.1-21.3.2023, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

 

Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa. Syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista ja eeppisestä ajattelusta. Kevättalvella 2023 vuorossa traaginen ajattelu. 

Klassikot Hesiodes IV

Klassikot Hesiodes IV

Salattu elanto 15.11. klo 18:45

Kryptovaluuttojen kurssit laskevat rajusti, eivätkö jumalat suosineetkaan sinua, menetitkö nyt salatut miljardisi juuri kun ajattelit löytäneesi salatusta valuutasta tavan elää jumalten kaltaisena yltäkylläisyydessä, vailla vaivannäköä ja huolia, juhlien päivästä toiseen.

Voi sinua lapsellista, etkö tiennyt, että jumalat rankaisevat holtittomasta hybriksestä ja ilmaisia lounaita ei enää ole koska jumalat ovat päinvastoin kätkeneet (krúptō) elannon maahan, josta se on työstettävä esiin otsa hiessä peltoa auraten ja siementä kylväen.

Tämän on aina tienneet kaikki maajussit Hesiodoksesta Saarijärven Paavoon, vaikkei kenties enää siihen uuteen maataloustukiaisten Paavoon, josta suomalainen kansanlaulaja Irvin Goodman jo lauloi ”tulot kasvaa kyntäjälle, verot työnsä täyttäjälle” silloisen maalaisliiton suureksi närkästykseksi.

Sanotaan etteivät antiikin kreikkalaiset arvostaneet työtä kuten modernit työläisyhteiskunnat, joissa ammattityö ei ole vain kalvinistisesti Jumalan salatun tahdon mahdollinen maallinen ilmaus vaan jossa tuottaminen ja kuluttaminen on itsestään elämän korkein tarkoitus ja työn sankaruus enää ainoa sankaruuden muoto.

Toki toiselle tehty palkkatyö, tuo lähes kaikkien meidän työmme muoto, ei sopinut antiikin vapaalle miehelle vaan oli orjien kohtalo. Mutta tuskin kukaan on ylistänyt enemmän itsenäistä työtä, työtä ja työtä työn päälle, kun kaikkien maanviljelijöiden ja itsenäisten pienyrittäjien kunnian eeppinen laulaja Hesiodes, joka halusi opettaa veljelleen Perseukselle, että parempi kuin yrittää kähmiä oman osansa ylittäviä poliittisia tukiaisia kansan kokouksissa lahjuksia ja imarteluja vallanpitäjille tarjoten, on pysyä kokouksista poissa ja hikikarpaloiden virratessa alastomana kylvää, kyntää ja satoa korjata ja tietenkin juhlapäivänä avata suuri viiniruukku omasta aitastaan.

Hesiodes lauloikin 2500 vuotta sitten sen tuhansia vuosia säilyneen maanviljelijöiden moraalin, jota täälläkin pohjan perukoilla toisteltiin aina viime vuosisadan alkuun asti kun Suomi pysyi maatalousyhteiskuntana. Sitten tuli rakennemuutos ja koko työn olemuksen muutos. Ensin oli suo, kuokka ja jussi, sitten tuli pelto, paketti ja bussi (kaupunkiin) ja nykyään tuskin kukaan enää kyntää ainakaan omin käsin vain härkien ja muulien avulla alasti pienpeltoaan vaan paljon suurempi osa viettää työnsä juuri noissa lukemattomissa kokouksissa ja nykyajan Sisyfoksen aina uudelleen alkavissa henkilöstöpalavereissa, jotka Hesiodes laski oikean työn sijaan toimettomaksi ajanvietteeksi.

Toisin kuin Hesiodokselle, jolle ainoastaan maatyö, leipäviljan kasvattaminen oli oikeaa ja arvokasta työtä, niin nykyisessä työideologiassa tietenkin kaikki palkkatyö (antiikin orjien työ) on arvokasta, oli sen sisältö, muoto tai tuotos mikä tahansa ja huolimatta siitä mitkä ovat sen vaikutukset maailman ja luonnonjärjestykselle.

Mutta toki vielä huolestuttavampi ja tuhoisampi maailman ja luonnonjärjestykselle on sota ja sen tiesi jo hyvin Hesiodes, joka ennen kaikkea lauloi vastakkaisena Homeeriselle sodan ja taistelun kunnialle, sodasta kilvan tuhoisimpana muotona ja kaiken pahan syynä ja lähteenä maailmankaikkeudessa. Ja nyt kun sota, kilpavarustelu ja aseet ovat nousseet taas kuokkia arvostetummaksi voidaan kysyä olemmeko Hesiodeslaisessa ihmissukujen kierrossa siirtymässä odotetun ja toivotun kultaisen ajan sijaan kaikkein synkimpään pronssiseen aikaan, jossa ihmisten huolena on sodan surkuteltavat työt ja Hybris ja kohtalona vaipua oman kätensä kautta nimettöminä jääkylmän Haadeksen kosteaan taloon.

Mutta kävi maailmanjärjestyksessä miten kävi, on jokaisen nykykansalaisenkin syytä kuulla myös Hesidoksen arkipäivän neuvoja kuten:

”Älä virtsaa seisaaltasi aurinkoon päin, ja muista ettet tee niin myöskään auringon laskusta sen nousuun Älä kulkiessasi myöskään virtsaa tielle äläkä tien varteen, Äläkä julkeasti sillä yöt kuuluvat onnellisille jumalille. Hurskas mies, joka tuntee viisaat ajatukset, Tekee sen kyykistyen tai hyvin aidatun pihan muurin viereen.”

Ihmissukujen kohtaloista, oikeasta virtsaamisen tavasta, holtittomasta hybriksestä, oikeudesta, työstä, sopivista päivistä viiniruukun aukaisemiseen ja paljon muusta mitä Hesidoksen mukaan vain harva tietää, puhutaan taas tiistaina  15.11 kello 18:45 syksyn 2022 viimeisellä Markku ja klassikot luennolla kulttuurikeskus Stoan isossa luentosalissa.

Tammikuussa 2023 luennot kuitenkin jatkuvat samassa paikassa samaan aikaan aiheenaan nyt eeppisen ajattelun jälkeen traaginen ajattelu. Tervetuloa!

 

Antiikin ajattelun klassikot

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 6.9-15.11.2022, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

 

Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa ja syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista.

Klassikot Hesiodes III

Klassikot Hesiodes III

Zeuksen pettävä lahja 8.11. klo 18:45

Zeuksen pettävä lahja eli moni nainen päältä kaunis…

Englantilaisen kansanlorun mukana pienet pojat on tehty etanoista, sammakoista, koiranhännän tupsukoista ja pienet tytöt taas sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista ja kaikesta kivasta.

Mutta entäpä aikuinen nainen?

Mistä tämä on tehty?

Hesiodeksen kaikkien misogyynisten myyttien äidissä, nainen on muovailtu maasta ja vedestä eli savesta ja koristeltu kevään kukkasilla ja kaikella vastustamattomalla sulolla.

Tämä ihmeellinen näky (thauma idesthai), jota miehet eivät voi vastustaa eivätkä hallita on kuitenkin houkutteleva ansa, jonka rintaan Hermes on Zeuksen käskystä laittanut lirkuttelevat sanat, nartun mielen ja kieron luonteen.

Siinä missä Paula Koivuniemen laulama aikuinen nainen ”Ei vapauttas tahdo riistää. Tahdo ei itsenäisyyttäsi kiistää” niin Hesiodeksen laulama nainen, tämä kaunis onnettomuus tai vielä suoremmin kaunis paha (kalon kakon) juuri riistää miehen itsenäisyyden ja kiistää tämän itseriittoisen vapauden tehden miehistä naisesta, uudesta kohtalostaan, riippuvaisia onnettomia olentoja.

Hesiodoksen mukaan oli nimittäin kerran aika, jolloin vailla huolia nuorina säilyneet miehet elivät kaukana pahasta ja tuntematta vaivalloista työtä tai kivuliaita tauteja viettivät yhdessä jumalten kanssa loputtomia grillijuhlia.

Mutta sitten ovela Prometheus päätti alkaa viekkauden kisaan itse Zeuksen kanssa ihmisiä/miehiä suosien.

Jekuttaen Zeusta, Prometheus jakoi grillipalat, härän ruhon, toisaalta valkeaan ihanaan hohtavaan rasvaan käärittyihin luihin ja toisaalta rasvattomiin lihanpaloihin ja tarjosi nämä epäsuhtaiset palat Zeukselle, joka valitsi Jumalten osuudeksi kauniit rasvaiset luut, lihan jäädessä ihmisille.

Näin siis ihmiset alkoivat uhrata jumalille ainoastaan valkoisia luita ja rasvaa, nauttien uhrieläinten lihan itse kuten edelleen tapahtuu grillijuhlissa.

Tästä suuttuneena Zeus kuitenkin vei ihmisiltä itse grillijuhlien ehdon, tulen, jonka nokkela Prometheus kuitenkin varasti takaisin ihmisille ruokokasvin varressa.

Mutta vaikka kuinka nokkela ihmisiä suosiva Prometheus olikin, ei tämä voinut voittaa itse viekkautta eli metistä niellyttä Zeusta. Zeus nimittäin päätti toistaa Prometheuksen jekun, antamalla vuorostaan ihmisille valkoisen hohtavan kauniin rasvan sisään piilotetun ansan, tulen vastineen, ensimmäisen naisen.

Tämä Pandora, kaikki-lahjat jumalilta saanut, oli miesten osaksi, kohtaloksi muodostuva ikuinen vitsaus.

Ennakoivan Prometheuksen veli, tyhmä jälkiviisas Epimetheus, otti nimittäin innoissaan jumalien kauniin lahjan vastaan ja tajusi vasta jälkeenpäin, että olikin syleillyt itse onnettomuuttaan.

Kapioissaan, kuuluisassa lippaassaan, alun perin ruukussa, Pandora nimittäin toi miesten maailmaan kaikki vitsaukset.

Nyt loppuivat auvoiset grillijuhlat ja miehen oli kylvettävä siementä vaivoin kääntämäänsä maahan tuottaakseen leipää ja ruokaa kotona sisällä sängyssä makaavalle naiselle ja myös kylvettävä tähän siemenensä, jos halusi jälkikasvua, sillä enää eivät miehet olleet maasyntyisiä vaan tarvitsivat naisen, jos halusivat jakaa perintönsä jälkipolville.

Niinpä mies ei voi myöskään enää välttää tätä vitsausta, jos ei halua jäädä rapistuvassa vanhuudessaan yksin ja vaille jälkikasvua.

Ja kuitenkin itse Pandoran lippaaseen, naisen kapioihin jää yksin Toivo (elpis), jota miehillä ei ilman naisia olisi lainkaan.

Ensimmäisestä naisesta, ennakkoivasta Prometheuksesta ja jälkiviisaasta Epimetheuksesta, titaanien kosmosta järisyttävästä taistosta, Tartaroksen keskitysleireistä, Yön asunnoista ja vähän muustakin voi kuulla taas tänään tiistaina 8.11. klo 18:45 Markun klassikko luennoilla kulttuurikeskus Stoassa.

Antiikin ajattelun klassikot

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 6.9-15.11.2022, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

 

Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa ja syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista.