Tiistaina 5.9 18:45 ne taas alkavat Itäkeskuksen kulttuurikeskus Stoassa.

Nimittäin Markun klassikkoluennot, joissa yleisön pyynnöstä jatketaan vielä traagisesta ajattelusta.

Tragedian synnyt, historian, teorian sekä Aiskhyloksen tragedioiden jälkeen nyt syksyllä on vuorossa Sofokleen tragediat.

92-vuotiaaksi elänyt runoilija Sofokles eli läpi Ateenan demokratian ja kulttuurisen kukoistuksen nousun ja tuhon ja kirjoitti noin 120 tragediaa. Niistä onneksi vain seitsemän on säilynyt, sillä muuten luentokurssi Sofokleen tuotannosta olisi venynyt todella pitkäksi.

Noista seitsemästäkin toki riittää puhuttavaa sillä niin keskeisesti ne ovat kaikki vaikuttaneet ajatteluumme, ja niiden kautta antiikin kulttuurisen kulta-ajan Sofokles puhuttelee edelleen meitä.

Runoilija Sofokles toimi tosin myös aikansa NATOn eli Deloksen meriliiton varainhoitaja ja myös kenraalina (stratēgos). Muuta varmaa itse Sofokleen elämästä ei sitten tiedetäkään, vaikka erilaisia kertomuksia tästä on useita.

Yksi varhaisimmaksi uskottu kertomus on toisen runoilijan Ion Khioslaisen Epidēmiais teoksessaan esittämä tapaaminen Sofokleen kanssa Khioksen saarella. Itse tarina välittyy meille taas myöhemmän Athenaioksen pöytäviisaat teoksen kautta.

Kertomuksessa Ion kuvaa Sofoklesta viinin parissa leikkisäksi ja nokkelaksi mieheksi ja kertoo tarinan, jossa kenraali Sofokles ahdistelee seksuaalisesti nuorta viininkaatajapoikaa nokkelasti ja kaikkien muiden kenraalien suuren suosion saavuttaen.

Illastaessaan muiden mahtimiesten kanssa Sofokleen silmä kiinnittyy nimittäin nuoreen kauniiseen viininkaatajapoikaan, luultavammin orjaan. Kun tämä punertaa takatulen ääressä Sofokles kysyy, haluaako tämä, että Sofokles juo viininsä nautinnollisesti ja pyytää sitten poikaa tulemana hitaasti luokseen. Kun poika tästä punastuu, muistuttaa Sofokles vielä Fryniuksen säkeestä: “Eroksen valo loistaa purppuranpunaisilla poskilla.”

Seuraa pieni Sofokleen voittama väittely punaisten poskien runollisesta ja todellisesta merkityksestä, jossa Sofokles murskaa ensin Elektrialaisen haastajan argumentit ja siirtyy sitten takaisin ahdistelemaan poikaa.

Pojan yrittäessä kalastaa sormillaan roskaa Sofokleen viinipikarista, ehdottaa Sofokles, että tämä enemmin puhaltaisi roskan pois. Samalla Sofokles vetää juoman lähelle kasvojaan ja kun Sofokleen ja pojan kasvot kohtaavat hän syleilee poikaa ja suutelee tätä.

Tästäpä kaikki muut herrat juhlissa alkoivat taputtaa, nauraa ja huutaa riemuissaan, kuinka hyvin Sofokles oli johdatellut poikaa ja nokkela Sofokles saattoi kehua, että vaikka Perikles oli väittänyt hänen tietävänsä enemmän runoudesta kuin sotataidosta, niin tässähän hänen strategiansa oli toiminut mainiosti.

Mutta vaikka tätä tarinaa Sofokleen mainiosta nokkeluudesta poikien seksuaalisessa ahdistelussa on sitten toistettu läpi vuosituhansien, oli toki Perikles oikeassa siinä, että Sofokles oli huomattavasti parempi runoilija kuin orjien ahdistelija ja toivottavasti Sofokleen tragedioita ei kuitenkaan poisteta kokonaan kulttuurimme kaanonista niiden kirjoittajan törpön käytöksen takia.

Sofokleesta puhutaan tiistain 5.9 kello 18:45 Stoassa lisää ja tänä syksynä tiistai-iltaisin käydään siis läpi runoilija-kenraalin tragediat: Oidipus, Antigone, Oidipus Kolonuksessa, Traakhiin neidot, Filoktetes, Aias ja Elektra.

Tervetuloa! Vapaa pääsy!

 Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa. Syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista ja eeppisestä ajattelusta. Kevättalvella 2023 vuorossa traaginen ajattelu ja Aiskhylos. Syksyllä 2023 traaginen ajattelu ja Sofokles.