Traaginen ajattelu: Sofokles II

Traaginen ajattelu: Sofokles II

Itsevaltiaan kohtalo: Entä jos Putin ei olekaan Oidipus? 

Tiistaina 12.9 18:45 Stoassa traaginen ajattelu: Sofokles II: Oidipus. Vapaa pääsy !

 

Ennen päivän viimeisen näkemistä, en ketään kuolevaista onnekkaaksi (olbizō) kiitä,

ennen kuin on elämänsä rajan ylittänyt tuskan tunteet karttaen

Sofokles: Oidipus Rex

Antiikin ajattelun klassikot III: Traaginen ajattelu II. Sofokles

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 5.9-14.11.2023, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

Mutta entä jos Putin ei olekaan Oidipus, jos suurta traagista käännettä ei tulekaan

Freud kuuluisasti uskoi, että Sofokleen Oidipus tragedia koskettaa meitä enemmän kuin mikään moderni kohtalon draama siksi, että siinä kyse ei ole vain mielivaltaisesta kohtalosta vaan sisäisestä pakosta sillä jokainen on ”kerran orastuksessaan ja fantasiassaan tuollainen Oidipus ja jokainen kauhistuu tuon unelman täyttymyksen todellisuuden edessä tukahduttamisen täydellä määrällä, joka erottaa hänen lapsuuden tilansa nykyisestä.”

Freud teki Oidipuksesta torjutun halun hahmon, halun ihmisen par excellence, siinä missä Schelling ja Hegel olivat tehneet Sfinksin arvoituksen ratkaisseesta Oidipuksesta filosofin, tiedon traagisen hahmon. Hegelille Oidipus seisoi ja kaatui idän ja lännen rajalla ja kuvastaa länsimaisen ihmisen itsetietoisuuden ratkaisua Egyptissä arvoitukseksi kohonneen itämaisen hengen ongelmasta. Ja silti juuri teoistaan tietämätön Oidipus on sidottu edelleen tietämättömyyden kauheuksiin, jotka voi karkottaa vain todellinen tieto ja siveellinen kirkkaus, joka muokataan kansalaislakien ja poliittisen vapauden avulla ja sovitetaan yhteen kauneuden hengen kanssa.

Kreikkalaisessa kuvastossa ja sen orastavan demokratian poliittisessa psykologiassa Oidipus, tietävä kampurajalka, on kuitenkin ennen kaikkea ontuvan itsevaltiaan hahmo, ihmisistä mahtavin, maansa pelastaja (soter), joka lopulta etsiessään vallallaan ratkaisua ahdinkoon törmää oman valtansa hirvittävään alkuperään ja kaatuu kaikkein korkeimmalta ”hirveyteen (deinon), jota ei ole kuultu, ei nähty.” Parhaasta tulee kauhein. Tyrannista surkein, kurja, ulossuljettu farmakon.

Freudin mukaan äitinsä kanssa makaaminen oli muinainen uni ja ainakin kaikkien pikkupoikien torjuttu halu. Tiedä häntä, nykyäänhän on enemmän kuin muodikasta lähinnä naureskella Freudin fantasioille. Mutta entäpä antiikin demokraattisen kansanteatterin fantasia?

Demokraattinen mielikuvitus on aina uneksinut kansan itsensä itsevaltiaaksi huutaman tyrannin lopullisesta kaatumisesta. Kansan pelastaja kääntyykin sen kiroamaksi. Valta nostaa korkeuksiin, josta välttämättä pudotaan pohjalle.

Me Oidipuksen tragedian värittämän lännen jälkeläiset ja demokraattinen itsetietoisuutemme uskomme tähän välttämättömyyteen.

Kohta Putin kaatuu. Kohta tulee käänne. Tyranniksi noussut pelastaja tekee päivä päivältä traagisempia virheitä, ihan kohta Putin luhistuu.  Lähes joka toinen iltapäivälehtien lööppi julistaa, ”Putinin loppu on lähellä”, ”Putin ei näe enää uutta talvea”, ” ”Putin kaatuu muutamassa kuukaudessa”.

Asiantuntija asiantuntijan perään toistavat samaa sanomaa ja me fantasioimme jo etukäteen häväistystä Putinista, joka bunkkerissa  vapisevan Hitlerin, maakuopassa piileskelevän Saddamin jne, tavoin on lopulta syösty korkeuksista lokaan.

Mutta entäpä jos kaikki asiantuntijat toistavatkin vain Sofokleen tragediaa, uskovat sen ikuiseen paluuseen politiikan maailmassa. Entä jos käännettä ei tule ja Putin ei olekaan traaginen hahmo vaan toisin kuin Oidipus ”elämänsä päähän pääsee tuskat ja kauhut karttaen.”

Entäpä jos Venäjä onkin enemmän itää ja idän itsetietoisuuteen ja arkkitarinaan ei kuulu itsevaltiaiden kaatuminen vaan kuoleminen rauhassa ja tyytyväisenä sängyssä.

Tämä on niin sietämätön ajatus, että kannattaa tulla kuuntelemaan Markun Sofokleen Oidipus luentoja ja uskoa mieluummin antiikin demokratian traagiseen totuuteen itsevaltiaista.

Sofokleen Oidipuksesta puhutaan tiistain 12.9 kello 18:45 Stoassa lisää ja tänä syksynä tiistai-iltaisin käydään siis läpi Sofokleen tragediat: Oidipus, Antigone, Oidipus Kolonuksessa, Traakhiin neidot, Filoktetes, Aias ja Elektra.

Tervetuloa! Vapaa pääsy!

 Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa. Syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista ja eeppisestä ajattelusta. Kevättalvella 2023 vuorossa traaginen ajattelu ja Aiskhylos. Syksyllä 2023 traaginen ajattelu ja Sofokles.

Traaginen ajattelu: Aiskhylos II

Traaginen ajattelu: Aiskhylos II

Onko naisen ruumis miehen oikeus?

31.1. klo 18:45

”Oaah! Oaah! Maahan on astunut raiskaaja. Kohotan palavan hätähuudon. Tämä on alkua väkivaltaan ja kärsimykseen”

Viime päivinä Helsingin sanomien yleisöosastossa on keskustelu oikeudesta ja velvollisuudesta seksiin käynyt kuumana.

Keskustelun aloitti bioeetikko Joona Räsäsen kirjoitus erityisesti nuorten miesten kasvavasta seksuaalisesta yksinäisyydestä yhteiskunnallisena ongelmana. Ja vaikka kirjoittaja totesi lopuksi jopa hieman traagisesti, ettei ongelmaan ole ratkaisua, sillä kukaan ei ole velvoitettu harrastamaan seksiä kenenkään kanssa, juttu yhdistettiin heti ns. incel kulttuuriin, jossa nuoret vastoin tahtoaan selibaatissa elävät miehet katsovat, että heiltä on kielletty oikeus seksiin ja etenkin naisiin ja tämä oletettu epäoikeudenmukaisuus oikeuttaa vuorostaan heidän naisvihansa.

Bioeetikon mielipide saikin heti liudan vastineita, joissa muistutettiin, että naisen keho ei ole mikään miehen oikeus ja itse kirjoituksen nähtiin edustavan juuri Incel-kulttuurin stereotypioita taustauskomuksenaan, että seksi olisi miehille jonkinlainen oikeus ja sen antaminen olisi naisten velvollisuus.

Toisissa vastineissa taas haettiin erityistä ratkaisua seksin puutteen tragediaan tunnetaitojen kehittämisestä. Niissä nähtiin tunnetaitojen, ennemmin kuin seksin puute, incel miesten ahdingon varsinaiseksi syyksi.

Toiset taas esittivät seksittömän kärsimyksen syyksi miesten huonot kommunikaatio- ja kuuntelutaidot ja toisissa mielipiteissä taas esitettiin, ettei kyse itse asiassa ole lainkaan tragediasta vaan ratkaisu löytyy laadukkaasta seksuaalikasvatuksesta, jonka kautta kaikki löytävät itselleen ja toisille turvallisen seksuaalisuuden muodon ja tragedia voidaan kääntää onnellisen lopun komediaksi, jossa Happy End on Sexy End.

Ennen Helsingin (tai muidenkaan) sanomien yleisöosastoja, kaksi ja puolituhatta vuotta sitten, oikeutta ja velvollisuutta seksiin pohdittiin ja käsiteltiin julkisen teatterin näyttämöllä.

Samalla harjoitettiin kuuntelemista, kommunikaatiota ja erityisesti tunnetaitoja, sillä tragedioissa oli kyse juuri tunteista. Kyse oli sekä erityisestä kansalaiskasvatuksesta että myös tunneterapiasta, puhdistumisesta säälin ja pelon tunteiden kautta.

Aiskhyloksen Turvananojissa Kreikkaan saapuu Välimeren ylitse Afrikasta pakolaislaiva anomaan kaikille ihmisille yleisiä turvapaikkaoikeuksia. Tapahtuma herättää tunteita ja pelkoja.

Kyse ei ole kuitenkaan sotaa vaan röyhkeitä miehiä pakenevista naisista, jotka etsivät turvaa pois miesten pakkovuoteesta ja vetoavat Themiksen suomaan jumalalliseen järjestykseen, jossa ketään ei saa vastentahtoisesti seksiin pakottaa, vaikka kaupungin tapaoikeus, nomos, antaisikin nuoria naisia ahdisteleville nuorille miehille oikeuden ja jopa velvollisuuden naida nämä.

Mutta suojeleeko Zeus turvanantaja näitä turvananoja naisia, jotka itse periytyvät Ionista, nuoresta Heran papittaresta, joka itse joutui Zeuksen himokkaan katseen uhriksi, niin kuin moni muukin antiikin MEE-TO neitokainen?

Lankeaako voitto ja valta miehille vai naisille ja mitä päättävät Argoksen kansalaiset yhdessä tästä toisiaan kohtaamattomien sukupuolisten himojen taistelusta.

Tiistaina 31.1 kello 18:45 Markku ja klassikot luentosarjalla kulttuurikeskus Stoassa jatketaan Aiskhyloksen tragedioista.

Vapaa pääsy

Antiikin ajattelun klassikot II

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 10.1-21.3.2023, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

 

Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa. Syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista ja eeppisestä ajattelusta. Kevättalvella 2023 vuorossa traaginen ajattelu. 

Traaginen ajattelu

Traaginen ajattelu

Johdatus pukkilaulun ajatteluun 1o.1. klo 18:45

Elämme traagisia aikoja

Tai ainakin iltapäivälehtien otsikoissa traaginen sana toistuu uutisia ja juoruja ylevöittävänä adjektiivina samalla kun koko kansan tosi-TV ohjelmissa paljastuu yhä uusia traagisia tapahtumia, kun Maija ei valinnutkaan Kaijaa alastomien ruumiin osien pudotuskilpailussa. Seitsemän päivää on myös jo pitkään uutisoinut europarlamentaarikko ja valtiomies Teuvo Hakkaraisen traagisista viikoista.

Mutta edustaako Hakkarainen saksalaisen idealismin ylevää traagista sankaria, joka taistelussaan Brysselissä subjektiivisen vapautensa ja objektiivisen välttämättömyyden välillä tahtonsa voimalla valitsee ylevän kohtalonsa kärsimyksessään hyläten niin onnen kuin onnettomuuden.

Vai toteuttaako Hakkarainen päihtynyt politiikkaa europarlamentissa tragediaan vielä alkuperäisemmin kuuluvaa dionyysistä politiikkaa. Tai kenties Hakkarainen jäljittelee juopuneen sankarin Herakleen sanoja Euripideksen Alkestis -tragediasta.

”Kuoleman on kuolevainen velkaa/ Oletko elossa huomenna – ei sitä voi täysin tietää/ Kohtalomme (tukhē) päivää emme näe ennalta/ Ei sitä voi opettaa (didakton) eikä ole taitoa (tekhnē) sitä voittaa/ Kun nyt olet tämän minulta kuullut ja oppinut / Niin iloitse, juo, juo / Laske kukin eletty päivä omaksi, loput kohtalon huomaan.”

Herättääkö herra Hakkarainen meissä seitsemän päivää lehden lukijoissa myötätuntoa, sääliä tai kauhua vai onko Hakkaraisen poliittisissa seikkailuissa kyse sittenkin farssista tragedian sijaan.

Mitä itse asiassa traaginen tarkoittaa ja mistä se syntyi? Minkälaista oli pukkilaulun ajattelu sen alkunäyttämöllä poliittisen teatterin syntysijoilla antiikin Ateenan demokratiassa koko kansan kokeman nautinnollisen kärsimyksen puhdistavana kokemuksena.

Tämän talven Markku ja klassikot kurssilla siirrytään viime syksyn eeppisestä ajattelusta traagiseen ajatteluun ja käydään läpi kolmen suuren tragedistin, Aiskhyloksen, Sofokleen ja Euripideksen klassikkoteoksia aina tiistaisin kello 18:45.

Ensimmäisellä kerralla 10.1 on ohjelmassa johdatus pukkilaulun ajatteluun.

Luennot ovat avoimia kaikille ja sopivat erityisesti sivistyneille naisille, nuorille miehille ja kansan enemmistölle, sillä Platonin mukaan siinä missä pikkulapset nauttivat nukketeatterista, vähän vanhemmat komediasta ja vanhat miehet taas eeppisistä rapsodeista, tragediasta nauttivat ennen kaikkea sivistyneet naiset, nuoret miehet ja koko kansan enemmistö.

Antiikin ajattelun klassikot II

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 10.1-21.3.2023, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

 

Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa. Syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista ja eeppisestä ajattelusta. Kevättalvella 2023 vuorossa traaginen ajattelu. 

Max Weber ja elämän hallinnan ajattelu

Max Weber ja elämän hallinnan ajattelu

Max Weber ja elämän hallinnan ajattelu

Max Weber ja elämän hallinnan ajattelu

”Erittäin hyvä kurssi aiheiden jäsentelystä nykypäivän tapahtumien linkitykseen. Haastavia tekstejä, mutta hyvää opetusta ja keskustelua.”

”Luennoitsija selvä ja erinomainen asiantuntemus aihetta kohtaan. Luennot olivat hyviä, jokaista tekstiä ennen opettaja alusti niitä. Luentojen rakenne (alustus, keskustelu, opettajan luento) oli hyvä.”

“Tosi hyvä kurssi.”

”Keskustelu! Aito pohdinta ja kunnollinen perehtyminen aiheeseen. Opettaja osaa selittää aiheet todella hyvin.”

”Markun asiantuntijuus: hän osasi selittää vaikeitakin asioita selkeästi.”

”Alustusten tekeminen oli hyvä työskentelymuoto”

Kussisipalautetta 2018 Arendt ja politiikka kurssilta

Moodle kurssialue

Kurssialueelta löydät luentodiat, keskusteluosiot, palauteosiot, tekstiaineistot ja muita linkkejä. 

Salasana annetaan ensimmäisellä kerralla

Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta.

Valtio-opin ja filosofian syventävät opinnot, syksy 2022.

Maanantaisin 31.10–5.12.2022. Klo 13.15–15.45.

Publicum. Assistentinkatu 7, Turku

Opettaja: VTT, Dosentti Markku Koivusalo

Kurssitiedot

VALT1585 Max Weber ja elämän hallinnan ajattelu, 2-4 op

  • Valtio-opin syventävät opinnot (S1, S2, essee S3)
  • Filosofian syventävät opinnot

 

“Mukava lukea filosofisia tekstejä, vaikka aihe ei välttämättä istu kaikkien pirtaan – valinnaiseksi kurssiksi hyvä ja luennoitsijan tiedot aiheesta vaikuttavat.”

”Mielestäni kurssi oli kaikkiaan tosi hyvä! Ehkä kun näin monta osallistujaa olisi voitu jakaa ryhmää pienempiin kokoonpanoihin ensin keskusteluja varten ja sitten pienenpien ryhmien keskustelun pohjalta alkaa keskustella isommassa ryhmässä.”

“Kaikki oli helposti saatavilla ja käytännön asiat hoituvat mutkattomasti. Kiva oli myös lukea pitkästä aikaa myös suomeksi meidän alan tekstejä!”

“Erittäin hyvin rakennettu kurssi! Kiitokset tekstien etsimisestä ja käännöksistä eri kielille.”

Kussisipalautetta 2018 Arendt ja politiikka kurssilta

Osaamistavoitteet

Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee Max Weberin metodologiaa sekä tapaa ajatella ja käsitteellistää länsimaista elämänhallintaa, politiikka ja tiedettä. Hänellä on valmius käyttää Weberin ajattelua ja käsitteitä nykymaailman ymmärtämiseen ja arviointiin

Sisältö

Kurssille perehdytään Max Weberiin politiikan teorian ja ajattelun klassikkona Weberin omien tekstien kautta. Ensimmäinen istunto koostuu opettajan johdantoluennosta Max Weberin ajatteluun.

Viisi seuraavaa istuntoa koostuvat yhteisestä Weberin klassisten tekstien läpikäynnnistä, työryhmien esityksistä ja keskusteluista.

Kurssin moodle-sivulta löytyvät tarkemmat materiaalit ja luettavat tekstit.

Aika ja paikka

Publicum. Assistentinkatu 7. Turku. 

  • ma 31.10.2021 13:00-16:00. Luentosali Pub4
  • ma 07.11.2021 13:00-16:00. Luentosali Pub4
  • ma 14.11.2021 13:00-16:00. Luentosali Pub4
  • ma 21.11.2021 13:00-16:00. Luentosali Pub4
  • ma 28.11.2021 13:00-16:00. Pub499, Pub SH499 (Uno Harva -sali). 
  • ma 5.12.2021 13:00-16:00. Luentosali Pub4. 

Suoritus (2 op)

  • Osallistuminen luennolle, lukupiireihin ja tekstien käsittelyistuntoihin ja keskusteluihin.
  • Luennot (3h) + käsittelyistunnot 4 x 3h (12h) + yhteenveto ja loppukeskustelu 3h = 18h

Lukupiirityöskentely: Tekstien lukeminen ja esittelyn tekeminen osana työryhmää

  • Jokainen opiskelija osallistuu yhdestä tekstistä esityksen ja alustuksen tekevään työryhmän työskentelyyn ja alustaa tekstistä oman osuuteensa.

Käsittelyistunnot ja ryhmäkeskustelut

  • Jokainen opiskelija lukee kaikki tekstit ja keskustelee niistä ryhmissä tekstiä käsittelevässä istunnossa.
  • Jokainen opiskelija toimii yhdessä ryhmäkeskustelussa puheenjohtajana.
  • Ryhmäkeskustelun puheenjohtaja kerää ryhmän keskustelun aiheet
  • Kurssisuoritus arvostellaan osallistumisen ja aktiivisuuden perustalta

Suoritus (4 op)

  • Neljän pisteen suoritukseen vaaditaan erillinen noin kymmensivuinen essee.
  • Esseen aiheen saa valita itse, mutta sen on liittyvä kurssin teemaan ja sisältöön ja oltava tehty juuri kurssi varten. Ks. yleiset ohjeet esseen kirjoittamiseen.
  • Aiheesta on syytä sopia opettajan kanssa.
  • Essee arvostellaan sisällön perustalta.

Kurssin ohjelma

1. Johdatus Arendtin ajatteluun

Maanantaina 31.10.2022.

Järjestäytyminen Zoomissa

Ryhmien ja alustustehtävien jakaminen

Tauko

Koivusalo: Johdantoluento Max Weberin ajatteluun

3. Tieteellinen kutsumus

Maanantaina 14.11.2021.

13:15-14:30 Ryhmän tiede esitys teksteistä

14:30-14:45 Tauko

14:45-15:30 Keskustelut teksteistä ryhmissä

15:30-15:45 Koivusalo: Johdatus seuraavan kerran teksteihin

5. Uskonnollinen elämän hallinta

Maanantaina 28.11.2021.

13:15-14:30 Ryhmän uskonto esitys teksteistä

14:30-14:45 Tauko

14:45-15:30 Keskustelut teksteistä ryhmissä

15:30-15:45 Koivusalo: Johdatus seuraavan kerran teksteihin

2. Yhteiskuntatieteiden objektiivisuus

Maanantaina 7.11.2021. 

13:15-14:30 Ryhmän metologia esitys teksteistä

14:30-14:45 Tauko

14:45-15:30 Keskustelut teksteistä ryhmissä

15:30-15:45 Koivusalo: Johdatus seuraavan kerran teksteihin

4. Politiikka kutsumuksena

Maanantaina 21.11.2021.

13:15-14:30 Ryhmän politiikka esitys teksteistä

14:30-14:45 Tauko

14:45-15:30 Keskustelut teksteistä ryhmissä

15:30-15:45 Koivusalo: Johdatus seuraavan kerran teksteihin

6. Yhteenveto ja päätöskeskustelut

Maanantaina 5.12.2021. 

 13:15-14:30 Ryhmäkeskusteluissa esiin nousset teemat ja kysymykset

14:30-14:45 Tauko

14:45-15:30 Avoimeksi jääneet kysymykset

15:30-15:45 Kurssin päätös

Klassikot: Odysseia II

Klassikot: Odysseia II

Milloin meistä tuli kyklooppeja? 27.9. klo 18:45

Milloin meistä tuli kyklooppeja?
.
Kun Odysseus Alkinoosin hovissa alkaa kertoa omaa tarinaansa runonlaulajien laulun sijaan, eräänlaista ensimmäistä autofiktiota, jossa muusien totuus korvataan itse koetulla totuudella, tuo 2500 vuotta ennen Knausgårdia tehty kertomus omista tuntemuksista sijoittuukin täysin fantastisiin seikkailuihin täysin epäinhimillisissä tiloissa.
Niissä kohdataan jumalattaria, jättiläisiä, hirviöitä ja tietysti kuuluisampana kaikesta tuo tyhmä raakalaiskyklooppi Polyfemos, joka ei tunne tai harrasta homeerisen maailman suurinta hyvettä xeniaa, vieraanvaraisuutta, kestiystävyyttä tai majaystävyyttä, kuten Otto Manninen sen kääntää.
.
Vierasystävyydessä, tuntematon vieras ei ole vihollinen vaan ruokittava, puettava, kylvetettävä ja viihdytettävä vieras, jolle vieläpä annetaan lahjoja, sillä jokainen tuntematon vieras voi olla Jumala valepuvussa ja vierasta kaltoin kohtelevat joutuvat Zeus vieraanvaraisen (Xenios) koston kohteeksi.
.
Kykloopit eivät vierasystävyydestä välitä, suhtautuvat vieraisiin vihamielisesti ja mieluummin popsivat ne suihinsa, eivätkä hallitse muutenkaan yhdessä elämisen taitoja vaan asuvat yksinään yksilöinä luolissaan keräten sinne karjastaan saamiaan omia juustoaarteitaan vain omaksi tyydytyksekseen.
Kyklooppeja ei kiinnosta politiikka tai oikeus eikä varsinkaan oikeudenmukaisuus, eikä näillä ole neuvostoja tai kokouksia, eikä edes kaupunkeja. He heittelevät kivipaaseilla kaikkia omaan maahansa pyrkiviä hukuttaen nämä Välimereen.
.
Kykloopeilta puuttuu myös kaikki ironian tai sarkasmin taju tai sanan käytön taito, vaan nämä ottavat kaikki sanat tosissaan ja kiinnittävät ne yhteen identiteettiin, niin, että Odysseus voi huijata Polyfenosta yksinkertaisella sanaleikillä.
.
Kykloopit edustivatkin fantasoitua vastakuvaa antiikin Kreikan kulttuurille, kuviteltuja yksin asuvia raakalaishirviöitä.
.
Mutta onko kulttuurimme kääntymässä takaisin kyklooppien suuntaan? Tunnemmeko me enää vieraanvaraisuutta? Käsitämmekö enää ironiaa ja sanaleikkejä? Onko meillä enää edes yhdessä elämisen taitoja vaan viihdymmekö kaikki parhaiten omissa onkaloissamme karjuen, että vierailta on laitettava rajat kiinni.
.
Kykloopeista ja muista oudoista olioista, vieraanvaraisuudesta, lahjoista, ryöväämisestä, jakamisesta, arkaaisesta taloudesta, häpyheitoista, kotiinpaluusta ja kostosta ja naisista, jumalaisista, kerrotaan taas Markun klassikkoluennoilla tiistaina Stoassa 18:45 aiheena Odysseia ja eeppinen ajattelu.

Antiikin ajattelun klassikot: Eeppinen ajattelu

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 6.9-15.11.2022, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

 

Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa ja syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista.

Klassikot: Odysseia I

Klassikot: Odysseia I

Monikäänteisen miehen monet koettelemukset, 2o.9. klo 18:45

Viekkaan monikäänteisen miehen monet koettelemukset, naiset ja kostava kotiinpaluu
.
Markku ja klassikot luentosarja jatkaa Odysseuksesta, tästä länsimaisen miehen, tietoisuuden ja samalla ihmisen prototyypistä, ovelasta viekkaasta sankarista, joka vaikuttaa toteuttavan eeppisen miesfantasian.
Kaupunkien hävittäjä, sotasankari, joka seikkailee maailman merillä ja kukistaa luonnonvoimat ja alkuperäisasukkaat kieron älynsä avulla.
.
Mies, johon kaikki kauniit naiset rakastuvat ja joka kuitenkin kaipaa vaan kotiinsa poikansa ja miestään 20 vuotta nuorten komeiden kosijoiden piirittämänä odottaneen uskollisen puolisonsa luokse.
.
Ja lopulta onnistuu kotiinpaluussa ja toteuttaa vielä kostonsa hillottomalla kaikki omaisuuttaan ja puolisoaan piirittäneet kosijat ja epäuskolliset palvelijat.
Onko tämä sankarin perustyyppi myös eeppinen kolonialisti kuten Franz Fanon esitti verratessaan kaikki kolonialisteja Odysseukseen, vaiko jo idussaan oleva porvari, joka itsesäilytysvaistonsa voimin kukistaa sekä sisäisen luontonsa että ulkoisen luonnon voimat päästäkseen palaamaan takaisin kotiinsa omaisuutensa pariin kuten Frankfurtin kriittiset koululaiset esittivät.
.
Vai onko tämä ällin, enemmän kuin voiman sankari, kiero kreikkalainen, viekas rosvo kuten tragedioissa esitetään vai jo varhainen viisas mikä Odysseuksesta tehdään filosofisessa perinteessä.
.
Joka tapauksessa itse Odysseia on monimerkityksellisempi ja useampien äänien laulu, kun sen pintatason miesfantasian teleologia ja avautuu klassikoiden tapaan aina uusille luennoille.
.
Eikä itse asiassa Odysseuksen tarinan telos pääty edes iki-ihanaan kuninkaalliseen sänkyyn uskollisen puolison kanssa vaan Teiresiksen profetia asettaa tälle taas uuden harhamatkan ja koettelemuksen, ne kun eivät ihmiseltä näytä loppuvan koskaan.
.
Tästä kaikesta ja monesta muustakin käänteestä kerrotaan Markun sinne tänne harhailevilla luennoilla Stoassa koskien eeppisen harharetkeilijän koettelemuksista kertovia lauluja.

Antiikin ajattelun klassikot: Eeppinen ajattelu

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 6.9-15.11.2022, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

 

Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa ja syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista.