Filosofian synty komedian hengestä

Filosofian synty komedian hengestä

Koomisen ajattelun päätösluento tiistaina 17.112026  kello 18:45-20:15. Vapaa pääsy !

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 8.9-17.11.2026, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

Tämä hengen absoluuttinen vapaus, johon luotetaan alusta alkaen kaikessa siinä mitä ihminen aloittaa, tämä subjektiivisen hilpeyden (Heiterkeit) maailma on se, johon Aristofanes tutustuttaa meidät. Jos ei ole lukenut häntä on vaikea tietää, kuinka hyväksi ihminen voi tuntea olonsa. 

Georg Wilhelm Friedrich Hegel (1831): Vorlesungen über die Ästhetik (1835-8)

Voi! Jumalan pilkka painaa minua raskaasti. Maailmankaikkeuden suuri luoja, taivaiden Aristofanes, halusi aivan räikeästi osoittaa pienelle maalliselle, niin kutsutulle saksalaiselle Aristofanekselle, kuinka hänen nokkelimmatkin sarkasminsa olivat vain huonoja pilkkoja hänen omiin pilkkoihinsa verrattuna, ja kuinka surkeasti minun täytyy jäädä hänestä jälkeen huumorintajussa, valtavassa vitsailussa.”

Christian Johann Heinrich Heine

”Me olemme ensimmäinen oppinut aikakausi mitä tulee ”kostyymeihin”, tarkoitan moraaleihin, uskonkappaleisiin, taidemakuihin ja uskontoihin, valmistautunut, paremmin kuin mikään mennyt aika, suurityyliseen karnevaaliin, kaikkein henkisimpään laskiaisriehanauruun ja riemuun, korkeimman höpsötyksen ja aristofaanisen maailman-pilkan transsendentaaliseen korkeuteen.

Ehkä me juuri tästä vielä löydämme keksintämme valtakunnan, sen valtakunnan, jossa mekin voimme vielä olla omaperäisiä jonkinlaisina maailmanhistorian parodioijina ja jumalan ilveilijöinä, – ehkäpä, kun millään muulla ei ole tänään tulevaisuutta, kenties naurullamme on vielä tulevaisuus!

Friedrich Nietzsche (1844 – 1900) Hyvän ja Pahan tuolla puolen 1886. §223

Pieni koomisen ajattelun retrospektiivi ja länsimaisen filosofian synty komedian hengestä.

Aristofaneen koomisen ajattelun luentosarjalla on nyt käyty läpi kaikki Aristofaneen säilyneet komediat. Viimeisellä kerralla 17.11.2026 kello 18:45-20:15 käydään läpi pieni retrospektiivi sarjasta ja puhutaan filosofian synnystä komedian hengestä.

Ensi vuoden keväällä Markku ja klassikot sarja palaa yleisön pyynnöstä vielä Euripideen tragedioihin.

 Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa. Syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista ja eeppisestä ajattelusta. Kevättalvella 2023 vuorossa traaginen ajattelu ja Aiskhylos. Syksyllä 2023 traaginen ajattelu ja Sofokles ja syksyllä 2024 traaginen ajattelu ja Euripides. Keväällä ja syksyllä 2025 puhutaan koomisesta ajattelusta ja Aristofaneen komedioista. Keväällä 2026 vuorossa Aristofaneen naiskomediat. Syksyllä 2026 Aristofaneen Sammakot ja Rikkaus sekä Euripideksen Hippolytos ja Troijan naiset. 

Foucault: Tieto, valta ja etiikka

Foucault: Tieto, valta ja etiikka

”Erittäin hyvä kurssi aiheiden jäsentelystä nykypäivän tapahtumien linkitykseen. Haastavia tekstejä, mutta hyvää opetusta ja keskustelua.”

”Luennoitsija selvä ja erinomainen asiantuntemus aihetta kohtaan. Luennot olivat hyviä, jokaista tekstiä ennen opettaja alusti niitä. Luentojen rakenne (alustus, keskustelu, opettajan luento) oli hyvä.”

“Tosi hyvä kurssi.”

”Keskustelu! Aito pohdinta ja kunnollinen perehtyminen aiheeseen. Opettaja osaa selittää aiheet todella hyvin.”

”Markun asiantuntijuus: hän osasi selittää vaikeitakin asioita selkeästi.”

”Alustusten tekeminen oli hyvä työskentelymuoto”

Kussisipalautetta 2018 Arendt ja politiikka kurssilta

Moodle kurssialue

Kurssialueelta löydät luentodiat, keskusteluosiot, palauteosiot, tekstiaineistot ja muita linkkejä. 

Salasana annetaan ensimmäisellä kerralla

Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta.

Valtio-opin ja filosofian syventävät opinnot, syksy 2026.

Maanantaisin 2.11–7.12.2026.

Publicum. Assistentinkatu 7, Turku

Opettaja: VTT, Dosentti Markku Koivusalo

Kurssitiedot

VALT1585 Foucault Tiedon, vallan ja itsen politiikka, 2-4 op

  • Valtio-opin syventävät opinnot (S1.2, S1.3, SKV3)
  • Filosofian syventävät opinnot

 

“Mukava lukea filosofisia tekstejä, vaikka aihe ei välttämättä istu kaikkien pirtaan – valinnaiseksi kurssiksi hyvä ja luennoitsijan tiedot aiheesta vaikuttavat.”

”Mielestäni kurssi oli kaikkiaan tosi hyvä! Ehkä kun näin monta osallistujaa olisi voitu jakaa ryhmää pienempiin kokoonpanoihin ensin keskusteluja varten ja sitten pienenpien ryhmien keskustelun pohjalta alkaa keskustella isommassa ryhmässä.”

“Kaikki oli helposti saatavilla ja käytännön asiat hoituvat mutkattomasti. Kiva oli myös lukea pitkästä aikaa myös suomeksi meidän alan tekstejä!”

“Erittäin hyvin rakennettu kurssi! Kiitokset tekstien etsimisestä ja käännöksistä eri kielille.”

Kussisipalautetta 2018 Arendt ja politiikka kurssilta

Osaamistavoitteet

Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee Michel Foucault’n tapaa ajatella ja käsitteellistää tietoa, valtaa ja itseä. Hänellä on valmius käyttää Foucault’n ajattelua ja käsitteitä nykymaailman ymmärtämiseen ja arviointiin

Sisältö

Kurssille perehdytään Michel Foucault’n ajatteluun Foucault’n omien tekstien kautta. Ensimmäinen istunto koostuu opettajan johdantoluennosta Foucault’n ajatteluun.

Viisi seuraavaa istuntoa koostuvat yhteisestä Foucault’n tekstien läpikäynnistä, työryhmien esityksistä ja keskusteluista.

Kurssin Moodle-sivulta löytyvät tarkemmat materiaalit ja luettavat tekstit.

Aika ja paikka

Publicum. Assistentinkatu 7. Turku. 

  • ma 2.11.2026 14:00-17:00. SH299
  • ma 9.11.2026 14:00-17:00.  SH299
  • ma 16.11.2026 13:00-16:00.  Pub SH209
  • ma 23.11.2026 13:00-16:00.  Pub SH209
  • ma 30.11.2026 13:00-16:00.  Pub SH209.
  • ma 7.12.2026 13:00-16:00. Pub4, Luentosali Pub4.

Suoritus (2 op)

  • Osallistuminen luennolle, lukupiireihin ja tekstien käsittelyistuntoihin ja keskusteluihin.
  • Luennot (3h) + käsittelyistunnot 4 x 3h (12h) + yhteenveto ja loppukeskustelu 3h = 18h

Lukupiirityöskentely: Tekstien lukeminen ja esittelyn tekeminen osana työryhmää

  • Jokainen opiskelija osallistuu yhdestä tekstistä esityksen ja alustuksen tekevään työryhmän työskentelyyn ja alustaa tekstistä oman osuuteensa.

Käsittelyistunnot ja ryhmäkeskustelut

  • Jokainen opiskelija lukee kaikki tekstit ja keskustelee niistä ryhmissä tekstiä käsittelevässä istunnossa.
  • Jokainen opiskelija toimii yhdessä ryhmäkeskustelussa puheenjohtajana.
  • Ryhmäkeskustelun puheenjohtaja kerää ryhmän keskustelun aiheet
  • Kurssisuoritus arvostellaan osallistumisen ja aktiivisuuden perustalta

Suoritus (4 op)

  • Neljän pisteen suoritukseen vaaditaan erillinen noin kymmensivuinen essee.
  • Esseen aiheen saa valita itse, mutta sen on liittyvä kurssin teemaan ja sisältöön ja oltava tehty juuri kurssi varten. Ks. yleiset ohjeet esseen kirjoittamiseen.
  • Aiheesta on syytä sopia opettajan kanssa.
  • Essee arvostellaan sisällön perustalta.

Kurssin ohjelma

1. Johdatus Foucault'n ajatteluun

Maanantaina 30.10.2023.

Järjestäytyminen Zoomissa

Ryhmien ja alustustehtävien jakaminen

Tauko

Koivusalo: Johdantoluento Michel Foucault’n ajatteluun

2. Ajattelun kriittinen historia

Maanantaina 9.11.2026.

14:15-15:30 Ryhmän ajattelu esitys teksteistä

15:30-15:45 Tauko

15:45-16:30 Keskustelut teksteistä ryhmissä

16:30-16:45 Koivusalo: Johdatus seuraavan kerran teksteihin

4. Tieto

Maanantaina 23.11.2026.

13:15-14:30 Ryhmän valta esitys teksteistä

14:30-14:45 Tauko

14:45-15:30 Keskustelut teksteistä ryhmissä

15:30-15:45 Koivusalo: Johdatus seuraavan kerran teksteihin

3. Valta

Maanantaina 16.11.2026.

13:15-14:30 Ryhmän valta esitys teksteistä

14:30-14:45 Tauko

14:45-15:30 Keskustelut teksteistä ryhmissä

15:30-15:45 Koivusalo: Johdatus seuraavan kerran teksteihin

5. Etiikka

Maanantaina 30.11.2026.

13:15-14:30 Ryhmän etiikka esitys teksteistä

14:30-14:45 Tauko

14:45-15:30 Keskustelut teksteistä ryhmissä

15:30-15:45 Koivusalo: Johdatus seuraavan kerran teksteihin

6. Päätöskeskustelut

Maanantaina 7.12.2026.

 13:15-14:30 Ryhmäkeskusteluissa esiin nousset teemat ja kysymykset

14:30-14:45 Tauko

14:45-15:30 Avoimeksi jääneet kysymykset

15:30-15:45 Kurssin päätös

Koominen ajattelu: Rikkaus

Koominen ajattelu: Rikkaus

Rikkauden komedia jatkuu Stoassa  tiistaisin kello 18:45-20:15. Vapaa pääsy !

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 8.9-17.11.2026, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

”Ihmisen rikkaudella (plotou) ei ole mitään rajaa.” 

Solon

”Kunpa vaan sokea Rikkaus, et olisi koskaan ilmaantunut maalla,  merellä tai mantereella, vaan olisit asunut Tartaroksessa ja Akheronissa, sillä sinun tähtesi ihmisillä on aina kaikki paha.”

Timokreon Rhodoslaisen suosittu juomalaulu 400-luku eaa.

”Eikös aivan kaikki tehdä sinun [Rikkauden] tähtesi?

Sinä ypöyksin (monōtatos) olet kaiken syy (pantōn aitios)

niin pahaan (kakōn) kuin hyvään (agathōn),

se on ihan varma.

Khremylos Rikkaudelle Aristofaneen komediassa Rikkaus.

Rikkauden nauru

Vuorossa 20.10-10.11.2026 Aristofaneen komedia Rikkaus, Ploutos, joka toi noin kaksi ja puolituhatta vuotta sitten teatterin lavalla nykyään kaikki muut jumalat mahdissaan nykyään voittaneen ja aikamme kaikkein palvotuimman Jumalan eli Rikkauden ja Vaurauden.

Max Weber kuuluisasti esitti, että kapitalismille alun eettistä henkeä puhkunut protestanttinen tai kalvinistinen etiikka selitti kapitalismiin kuuluvan rikastumisen itsetarkoituksellisuuden suurimman hyvän irrationaalisen ja lähtökohdiltaan tuonpuoleisen ajatuksen. Kyseessä oli uskonnollinen irrationaalisuus maallisen rationaalisen voitontavoittelun juuressa.

Walter Benjamin taas piti kapitalismia omana kulttiuskontona, jota palvomme joka päivä ja vaikka emme palvoisikaan kapitalismia, niin onhan nyt selvää, että aikamme palvotuin, analysoidun ja oman valtavan papiston omaava jumala on juuri Rikkaus, jolla ei vielä antiikissa ollut sijaa Olymposlaisten jumalien joukossa ja jonka kristinusko sitten syöksi takaisin kokonaan manalaan, on aikanamme noussut kaikkivaltiaan paikalle.

Jo antiikin kreikkalaiset ihmettelivät Rikkauden itsetarkoituksellista, rajatonta ja kaikkia rajoja rikkovaa jumaluutta. Siinä missä antiikin Olymposlaiset Jumalat asettivat rajoja ihmisille, jo Solon totesi ettei ”Ihmisen rikkaudella (plotou) ei ole mitään rajaa.” Ja juuri tuon rajattoman rikkauden koskaan tyydyttämättömän itsetarkoituksellisuuden myös Aristofaneen komedia tuo esiin.

Sillä kaikella muulla on rajansa ja kaikesta muusta voi niin sanotuksi tulla kylläiseksi, kuten komedia meille kertoo, rakkaudesta, leivästä, taiteesta, makeisista, urhoollisuudesta, viikunoista, kunnianhimosta, ohrakakuista, sotapäällikkyyksistä ja linssirokasta, mutta ei koskaan rikkaudesta, rikkaus ei meitä koskaan täytä ja sitä aina vaan himoitaan lisää.

Aristofaneen Rikkaus oli myös sokea jumala, joka siksi ei löytänyt kunnollisten ja oikeudenmukaisten ja hyveellisten luokse vaan joutui olemaan pahojen ja väärintekijöiden seurassa. Siksi Khremylos halusi komediassa parantaa Rikkauden näkökyvyn. Mutta kyse oli siis komediasta, koomisesta ajatusleikistä, naurettavasta ajatuksesta, että Rikkaus voisi tulla myös kunnollisille vaikka Rikkaus on edelleen sokea Jumala, jota palvomme päivittäin sokeasti ja rukoilemme sitä tulemaan tykömme ja kuuntelemme ja luemme suurimmalla hartaudella sen papiston teologisia viisauksia, joita taloustieteeksi nykyään kutsutaan.

Mutta mitä vastaväitteitä köyhyydellä tai kerjäläisyydellä oli Rikkauden näkökykyä vastaan ja miten siihen suhtautuivat antiikin aikaiset vaikuttajat tai miten sitä ovat analysoineet modernit teoreetikot.

Siitä kaikesta ja paljon muusta Markun kerettiläisillä klassikkoluennoilla, jotka eivät tottele rikkauden valtaa vaan johon pääsevät kaikki ihan ilmaiseksi ja jotka eivät tee luennoitsijasta lainkaan rikkaampaa muuten kuin henkisesti. Hanki sinäkin koomista henkistä rikkautta ja tule kuuntelemaan ilmaiseksi! 

 Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa. Syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista ja eeppisestä ajattelusta. Kevättalvella 2023 vuorossa traaginen ajattelu ja Aiskhylos. Syksyllä 2023 traaginen ajattelu ja Sofokles ja syksyllä 2024 traaginen ajattelu ja Euripides. Keväällä ja syksyllä 2025 puhutaan koomisesta ajattelusta ja Aristofaneen komedioista. Keväällä 2026 vuorossa Aristofaneen naiskomediat. Syksyllä 2026 Aristofaneen Sammakot ja Rikkaus sekä Euripideksen Hippolytos ja Troijan naiset. 

Rousseau sodasta ja rauhasta

Rousseau sodasta ja rauhasta

”Jos tämä suunnitelma jää kaikesta huolimatta toteutumatta, ei se johdu sen haaveellisuudesta vaan ihmisten järjettömyydestä. On eräänlaista hulluutta olla järkevä mielipuolien maailmassa.”

”Si, malgré tout cela, ce Projet demeure sans exécution, ce n’est donc pas qu’il soit chimérique; c’est que les hommes sont insensés, & que c’est une sorte de folie d’être sage au milieu des fous.”

Jean-Jacques Rousseau

Abbé de Saint-Pierren ikuiseen rauhaan tähtäävästä suunnitelmasta 1761

Alex Aissaouin ja Markku Koivusalon keskustelu Rousseaun kirjoituksista sodasta ja rauhasta.

Helsingingin kirjamessut Kulttilava perjantaina 23.10 kello 13:30. 

Jean-Jacques Rousseau – Kirjoituksia sodasta ja rauhasta. Rosebud 2026. Summa 2010. 

Koominen ajattelu: Sammakot

Koominen ajattelu: Sammakot

Historia lopun komedia kuolleiden valtakunnassa jatkuu Stoassa  tiistaisin kello 18:45-20:15. Vapaa pääsy !

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 8.9-17.11.2026, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

Ihminen syntyi ja historia alkoi ensimmäisestä taistelusta, joka loppui herran ja orjan ilmaantumiseen… Historia tulee siten loppumaan hetkellä jolloin herran ja orjan synteesi todellistuu, tämä synteesi on integraali ihminen

Alexandre Kojève

No jos kerran olet niin uljas ja urhoollinen,

ryhdy minuksi ja ota tästä nuijani ja

leijonantalja, jos olet niin peloton sisuksiltasi!

Minä vuorostani olen taakankantaja

Dionysos orjalleen Aristofaneen Sammakoissa 405 eaa.

Historia lopun komedia kuolleiden valtakunnassa

Eipä sitten tullutkaan kylmän sodan, neuvostoihmisen ja amerikkalaisen elämäntavan kisailun jälkeen sitten sitä kuuluisaa historian loppua, universaalia ja tasa-arvoista kaikkien tunnustamista, ei edes Fukuyaman liberaalina kevytversiona: The End of History for Dummies.  

Tunnustamisen taistelu riehuu verisenä taas maailmassa ja Putin, Trump ja kaikki muutkin haluavat lisää arvovaltaa samalla kun sirppejä teroillaan taas sapeleiksi.

Olisivat lukeneet Hegelinsä paremmin, sillä Hegel jo tiesi, että totuus löytyy komediasta.

Ja niin löytyy myös herran ja orjan dialektiikan koominen versio Aristofaneen Sammakoista, joka kirjoitettiin samaan aikaan kun Arginusain meritaistelussa, Ateenan herrojen selviytymistaistelussa, orjat oli vapautettava osaksi puuttuvaa miehistöä, orjista tehdä herroja.

Herra ja orja vaihtavatkin paikkaa, asusteitaan ja asemiaan jatkuvasti Aristofaneen komediassa Sammakot, näiden matkatessa kuolleiden valtakuntaan hakemaan runoilijaa ratkaisemaan poliittinen kriisi. Herran pelon sijaan näemme näyttämöllä pelokkaan herran. Urhean orjan, Ksanthiasherkaleitoksen edustaessa jo varhaista historian loppua, orjaa tunnistettuna herraksi ja vieläpä jumalaksi.

Mutta mitä siitä seuraa ja mitä tästä olisi voitu oppia, jos aikamme älypäät olisivat hylänneet historian lopun kevytversion ja tutustuneet Aristofaneen alatyyliin paljon painavimpiin sanoihin. Siitä voi oppia jotain taas Markun Sammakot luennolla tai sitten ei.  

 Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa. Syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista ja eeppisestä ajattelusta. Kevättalvella 2023 vuorossa traaginen ajattelu ja Aiskhylos. Syksyllä 2023 traaginen ajattelu ja Sofokles ja syksyllä 2024 traaginen ajattelu ja Euripides. Keväällä ja syksyllä 2025 puhutaan koomisesta ajattelusta ja Aristofaneen komedioista. Keväällä 2026 vuorossa Aristofaneen naiskomediat. Syksyllä 2026 Aristofaneen Sammakot ja Rikkaus sekä Euripideksen Hippolytos ja Troijan naiset.