Mutta entä jos Putin ei olekaan Oidipus, jos suurta traagista käännettä ei tulekaan

Freud kuuluisasti uskoi, että Sofokleen Oidipus tragedia koskettaa meitä enemmän kuin mikään moderni kohtalon draama siksi, että siinä kyse ei ole vain mielivaltaisesta kohtalosta vaan sisäisestä pakosta sillä jokainen on ”kerran orastuksessaan ja fantasiassaan tuollainen Oidipus ja jokainen kauhistuu tuon unelman täyttymyksen todellisuuden edessä tukahduttamisen täydellä määrällä, joka erottaa hänen lapsuuden tilansa nykyisestä.”

Freud teki Oidipuksesta torjutun halun hahmon, halun ihmisen par excellence, siinä missä Schelling ja Hegel olivat tehneet Sfinksin arvoituksen ratkaisseesta Oidipuksesta filosofin, tiedon traagisen hahmon. Hegelille Oidipus seisoi ja kaatui idän ja lännen rajalla ja kuvastaa länsimaisen ihmisen itsetietoisuuden ratkaisua Egyptissä arvoitukseksi kohonneen itämaisen hengen ongelmasta. Ja silti juuri teoistaan tietämätön Oidipus on sidottu edelleen tietämättömyyden kauheuksiin, jotka voi karkottaa vain todellinen tieto ja siveellinen kirkkaus, joka muokataan kansalaislakien ja poliittisen vapauden avulla ja sovitetaan yhteen kauneuden hengen kanssa.

Kreikkalaisessa kuvastossa ja sen orastavan demokratian poliittisessa psykologiassa Oidipus, tietävä kampurajalka, on kuitenkin ennen kaikkea ontuvan itsevaltiaan hahmo, ihmisistä mahtavin, maansa pelastaja (soter), joka lopulta etsiessään vallallaan ratkaisua ahdinkoon törmää oman valtansa hirvittävään alkuperään ja kaatuu kaikkein korkeimmalta ”hirveyteen (deinon), jota ei ole kuultu, ei nähty.” Parhaasta tulee kauhein. Tyrannista surkein, kurja, ulossuljettu farmakon.

Freudin mukaan äitinsä kanssa makaaminen oli muinainen uni ja ainakin kaikkien pikkupoikien torjuttu halu. Tiedä häntä, nykyäänhän on enemmän kuin muodikasta lähinnä naureskella Freudin fantasioille. Mutta entäpä antiikin demokraattisen kansanteatterin fantasia?

Demokraattinen mielikuvitus on aina uneksinut kansan itsensä itsevaltiaaksi huutaman tyrannin lopullisesta kaatumisesta. Kansan pelastaja kääntyykin sen kiroamaksi. Valta nostaa korkeuksiin, josta välttämättä pudotaan pohjalle.

Me Oidipuksen tragedian värittämän lännen jälkeläiset ja demokraattinen itsetietoisuutemme uskomme tähän välttämättömyyteen.

Kohta Putin kaatuu. Kohta tulee käänne. Tyranniksi noussut pelastaja tekee päivä päivältä traagisempia virheitä, ihan kohta Putin luhistuu.  Lähes joka toinen iltapäivälehtien lööppi julistaa, ”Putinin loppu on lähellä”, ”Putin ei näe enää uutta talvea”, ” ”Putin kaatuu muutamassa kuukaudessa”.

Asiantuntija asiantuntijan perään toistavat samaa sanomaa ja me fantasioimme jo etukäteen häväistystä Putinista, joka bunkkerissa  vapisevan Hitlerin, maakuopassa piileskelevän Saddamin jne, tavoin on lopulta syösty korkeuksista lokaan.

Mutta entäpä jos kaikki asiantuntijat toistavatkin vain Sofokleen tragediaa, uskovat sen ikuiseen paluuseen politiikan maailmassa. Entä jos käännettä ei tule ja Putin ei olekaan traaginen hahmo vaan toisin kuin Oidipus ”elämänsä päähän pääsee tuskat ja kauhut karttaen.”

Entäpä jos Venäjä onkin enemmän itää ja idän itsetietoisuuteen ja arkkitarinaan ei kuulu itsevaltiaiden kaatuminen vaan kuoleminen rauhassa ja tyytyväisenä sängyssä.

Tämä on niin sietämätön ajatus, että kannattaa tulla kuuntelemaan Markun Sofokleen Oidipus luentoja ja uskoa mieluummin antiikin demokratian traagiseen totuuteen itsevaltiaista.

Sofokleen Oidipuksesta puhutaan tiistain 12.9 kello 18:45 Stoassa lisää ja tänä syksynä tiistai-iltaisin käydään siis läpi Sofokleen tragediat: Oidipus, Antigone, Oidipus Kolonuksessa, Traakhiin neidot, Filoktetes, Aias ja Elektra.

Tervetuloa! Vapaa pääsy!

 Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa. Syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista ja eeppisestä ajattelusta. Kevättalvella 2023 vuorossa traaginen ajattelu ja Aiskhylos. Syksyllä 2023 traaginen ajattelu ja Sofokles.