Hurraa rauhalle, naurulle ja loistokkaalle voittajalle!

Keskellä helleenien keskinäistä Peloponnesolaissotaa Ateenan paikallisen Lenaia-juhlien komediakilpailun voittaa tuota sotaa törkeästi pilkkaavaa ja rauhaa juhliva nuoren Ateenalaisen, Aristofaneen, kirjoittama komedia Akharnalaiset.

Samoin komedian päähenkilö Dikaiopolis, koomisen oikeuden ilmaisija, joka toimii myös välillä runoilijan omana alter egona, voittaa lopulta viinin juomakilpailun tyhjentäen yhdellä kulauksella sekoittamattoman viinileilin dionyysisenä sankarina.

Täten ennen Dikaiopolis, tuo oikeuden kaupunki, on jo voittanut koomisella puolustuspuheellaan vanhat vihaiset Akharnalaiset hiilenpolttajat ja sotaveteraanit puolelleen ja saanut nämäkin ymmärtämään kuinka huonosti sotaa käyvässä Ateenassa on järjestetty nykyään vielä pahemmassa kuosissa oleva vanhustenhoito (gēroboskeō).

Ennen kaikkea Dikaiopolis on voittanut itselleen kaikkein himoitseman kallisarvoisimman palkinnon, rauhanjuoman. Tämä mahdollistaa Dikaipoliksen aloittaa sodan sijaan kaupankäynti naapurivaltojen kanssa ja päästä nauttimaan Megaralaisista pikkupilluista ja Boiotialaisesta Kopasjärven ankeriaasta.

Aatehistoriassa yleensä katsotaan niin sanotun 1700-luvun skottivalituksen laittaneen ensi kertaa kaupan intressit ja hyveet sodan ja taistelun hyveiden edelle, mutta useilta aatehistorioitsijalta on näemmä jäänyt Aristofaneen komediat täysin lukematta.

Akharnalaisissa sodan kauppasaarron rikkova torikauppa ja sen lukuisat hyödykkeet asettuvat vastakkain kiihkeän taistelun nyt täysin naurattaviksi tehtyjen töyhtö- ja kerskahyveiden kanssa ja lopulta kerskakaluinen suuri soturi Lamakhos saa kärsiä tuskia sairaanhoidossa samalla kun tanssijattaret hyväilevät yliviisaan (hupersofon) kauppias Dikaiopoliksen kullia.

Mikään #MeToo ajan sankari tämä pikkupilluja osteleva, orjatyttöjen hedelmiä puhkaiseva ja päärynämaisia rintoja puserteleva Dikaipolis ei tosiaankaan ole, vaikka suosiikin naisia (ainakin antautuvaisia) ja tullessaan lopulta perin pikkuporvallisen itsekkääksi omistamansa yksityisen rauhan suhteen, on kuitenkin valmis jakamaan sitä miesten sijaan naisille, jotka toisin kuin miehet eivät ole syynä sotaan.

Mutta miten tämä lopulta omat kulinaristiset ja sukupuoliset nautintonsa kaiken muun edelle pistävä suurten ruoka- ja juomajuhlien mies voi samalla ajaa komedian suurempaa asiaa todellisen hyvän ja oikeuden puolustajana? Sitä ovatkin saaneet komedian tulkitsijat sitten pohtia ja ehdotella kuinka juuri oman koomisen epäoikeudenmukaisuutensa kautta Dikaipolis lopulta tekee kuitenkin hyveellistä valistustyötä ja muista kansalaisista oikeudenmukaisempia ja parempia.

Tule sinäkin siis oikeudenmukaisemmaksi ja paremmaksi ihmiseksi ja seuraa Dikaipoliksen koomisia edesottamuksia Markun klassikkoluennolla Stoassa.

Tiistaina 28.1 kello 18:45 nimittäin jatketaan vielä Akharnalaisen naurun parissa.

Sisältövaroitus kaikille herkkähipiäisille: Viisautensa lisäksi maailman vanhin komedia sisältää myös runsaasti mautonta alapäähuumoria sekä huomattavasti kaikin mahdollisin tavoin täysin epäkorrektia pilkkaa ja häpeällistä puhetta.

Huom: Akharnalaiset ilmestyy Vesa Vahtikarin suomennoksena Teos kustantamolta keväällä 2025.

 Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa. Syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista ja eeppisestä ajattelusta. Kevättalvella 2023 vuorossa traaginen ajattelu ja Aiskhylos. Syksyllä 2023 traaginen ajattelu ja Sofokles ja syksyllä 2024 traaginen ajattelu ja Euripides. Keväällä 2025 puhutaan koomisesta ajattelusta Aristofaneen komedioista.