Traaginen ajattelu: Aiskhylos II

Traaginen ajattelu: Aiskhylos II

Areksen verisen palvonnan jatkuva paluu

7.2. klo 18:45

”Kuolevaisten verta Ares tahtoo juoda.”

Turkin ja Syyrian maanjäristyksissä uhriluku on noussut jo yli viiteen tuhanteen.

Antiikissa järistys olisi nähty Poseidon maanjärisyttäjän suuttumuksena Turkille ja Syyrialle, mutta tuskin tästä nyt on kyse, sillä järistys on samalla aiheuttanut kattavat ympäristötuhot juuri Poseidonin valtakunnalle, merelle. Järistyksen takia Izmitin lahdelle on valunut mittavat määrät öljyä ja tehtaiden saastepäästöä.

Lissabonin kuuluisa maanjäristys 1755 aiheutti vielä koko Euroopan ajatteluun teologisen ja filosofisen kriisin kun itse perustojen perusta, maa, petti jalkojen alta vieden mukanaan lukuisia uhreja. Voltaire myös saattoi tehdä siitä perustavan argumentin Leibnizin teodikea vastaan, jonka mukaan kaikista pikkuongelmista huolimatta elämämme kuitenkin parhaassa mahdollisessa maailmassa.

Rousseau taas saattoi syyttää luonnonkatastrofista ihmistä uskoen, että järistys johtui liian tiivistä asumisesta kaupungissa ja Kant taas aloitti varsinaisen ensimmäisen yrityksen etsiä maanjäristyksen syitä maanalaisten luonnon eikä jumalallisten voimien aikaansaannoksena.

Emme enää ajattelekaan, että turkkilaiset ja syyrialaiset olisivat suututtaneet jumalia, vaikka samalla ihmiskunta on edelleen kaikista teknologistieteellisestä kehityksestään huolimatta Poseidonin, maanjärisyttäjän, päähänpistojen armoilla.

Sen sijaan Arekseen, sodan jumalaan ja tämän verenhimoon ihmisillä on aktiivinen ja vaikuttava palvonta suhde, jonka tuhoisuutta teknologistieteellinen kehitys on vain kasvattanut ennemmin kuin hillinnyt.

Venäjä käy jo toista vuotta hyökkäyssotaa Ukrainassa aktiivisena Areksen palvontana, joka alkoi Putinin kaudella jo paljon hyökkäystä aikaisemmin ja oli nähtävissä erilaisissa sodan jumalaa palvovissa isänmaallisfasistisissa propaganda videoissa, vaikka sitä ei haluttukaan ottaa tosissaan.

Ja ikävä kyllä Areksen ylipappi Putin on levittänyt tämän antiikkisen veren riitin ympäri maailmaa saaden uuden Ares innostuksen nousemaan myös vastustajissaan, jotka puhuvat yhä enemmän silmät loistaen ja intoa huokuen Areksen mahdista haluten itsekin heittäytyä tämän seuraajaksi.

Suomen eduskunnassa ja aika usein televisiossakin esiintyvä ”mestari” poliitikko on jopa valmis ylittämään kaikki antiikissakin Areksen palvontaan liittyvät pidikkeet ja kannustaa aktiiviseen vihollisen epäinhimillistämiseen tapettivana torakoina.

Tällaista lausetta ei olisi kukaan antiikin tragedikko laittanut verenhimoisimmankaan hybrikseen sortuneeseen sankarin suuhun, mutta näemmä sitä nyt pidetään jossain piireissä Suomessa rohkeana ja avoimena puheena.

Areksen palvonnan kauheasta kurjuudesta ja sen kaiken pyhän ja arvokkaan tahraavasta luonteesta lauloi jo 2500 vuotta sitten Aiskhyloksen Seitsemän Thebaa vastaan tragedian kaupungin naisten kuoro, mutta kuoron sanoja ei ole sen jälkeen juuri ihmiskunnan historiassa kuunneltu kun vain silloin tällöin ja nyt sen ääni on taas vaimennettu kun rauhanlaulut ovat taas kaikkialla korvaantuneet sotilasmarsseilla.

”Miten paljon kurjuutta kärsiikään kaupunki, kun se kukistetaan!

Eiiih, toinen raahaa toista, tappaa, polttaa, kaupunki kauttaaltaan

peittyy savuun ja raivoissaan kansan alle sortaen  kaiken pyhän ja arvokkaan

tahraa Areksen palvonta.”

Naisten itkusta, miesten päätöksistä, veren tahroista ja paljon muusta puhutaan taas tänään tiistaina 7.2 kello 18:45 Markun traagisen ajattelun luennoilla Stoassa kun käsitellään Aiskhyloksen tragediaa Seitsemän Thebaa vastaan ja myös hieman kotiin palaavan voittoisan sotapäällikön kurjaa kohtaloa eli Agamemnonia.

Vapaa pääsy

 

Antiikin ajattelun klassikot II

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 10.1-21.3.2023, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

 

Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa. Syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista ja eeppisestä ajattelusta. Kevättalvella 2023 vuorossa traaginen ajattelu. 

Traaginen ajattelu: Aiskhylos II

Traaginen ajattelu: Aiskhylos II

Onko naisen ruumis miehen oikeus?

31.1. klo 18:45

”Oaah! Oaah! Maahan on astunut raiskaaja. Kohotan palavan hätähuudon. Tämä on alkua väkivaltaan ja kärsimykseen”

Viime päivinä Helsingin sanomien yleisöosastossa on keskustelu oikeudesta ja velvollisuudesta seksiin käynyt kuumana.

Keskustelun aloitti bioeetikko Joona Räsäsen kirjoitus erityisesti nuorten miesten kasvavasta seksuaalisesta yksinäisyydestä yhteiskunnallisena ongelmana. Ja vaikka kirjoittaja totesi lopuksi jopa hieman traagisesti, ettei ongelmaan ole ratkaisua, sillä kukaan ei ole velvoitettu harrastamaan seksiä kenenkään kanssa, juttu yhdistettiin heti ns. incel kulttuuriin, jossa nuoret vastoin tahtoaan selibaatissa elävät miehet katsovat, että heiltä on kielletty oikeus seksiin ja etenkin naisiin ja tämä oletettu epäoikeudenmukaisuus oikeuttaa vuorostaan heidän naisvihansa.

Bioeetikon mielipide saikin heti liudan vastineita, joissa muistutettiin, että naisen keho ei ole mikään miehen oikeus ja itse kirjoituksen nähtiin edustavan juuri Incel-kulttuurin stereotypioita taustauskomuksenaan, että seksi olisi miehille jonkinlainen oikeus ja sen antaminen olisi naisten velvollisuus.

Toisissa vastineissa taas haettiin erityistä ratkaisua seksin puutteen tragediaan tunnetaitojen kehittämisestä. Niissä nähtiin tunnetaitojen, ennemmin kuin seksin puute, incel miesten ahdingon varsinaiseksi syyksi.

Toiset taas esittivät seksittömän kärsimyksen syyksi miesten huonot kommunikaatio- ja kuuntelutaidot ja toisissa mielipiteissä taas esitettiin, ettei kyse itse asiassa ole lainkaan tragediasta vaan ratkaisu löytyy laadukkaasta seksuaalikasvatuksesta, jonka kautta kaikki löytävät itselleen ja toisille turvallisen seksuaalisuuden muodon ja tragedia voidaan kääntää onnellisen lopun komediaksi, jossa Happy End on Sexy End.

Ennen Helsingin (tai muidenkaan) sanomien yleisöosastoja, kaksi ja puolituhatta vuotta sitten, oikeutta ja velvollisuutta seksiin pohdittiin ja käsiteltiin julkisen teatterin näyttämöllä.

Samalla harjoitettiin kuuntelemista, kommunikaatiota ja erityisesti tunnetaitoja, sillä tragedioissa oli kyse juuri tunteista. Kyse oli sekä erityisestä kansalaiskasvatuksesta että myös tunneterapiasta, puhdistumisesta säälin ja pelon tunteiden kautta.

Aiskhyloksen Turvananojissa Kreikkaan saapuu Välimeren ylitse Afrikasta pakolaislaiva anomaan kaikille ihmisille yleisiä turvapaikkaoikeuksia. Tapahtuma herättää tunteita ja pelkoja.

Kyse ei ole kuitenkaan sotaa vaan röyhkeitä miehiä pakenevista naisista, jotka etsivät turvaa pois miesten pakkovuoteesta ja vetoavat Themiksen suomaan jumalalliseen järjestykseen, jossa ketään ei saa vastentahtoisesti seksiin pakottaa, vaikka kaupungin tapaoikeus, nomos, antaisikin nuoria naisia ahdisteleville nuorille miehille oikeuden ja jopa velvollisuuden naida nämä.

Mutta suojeleeko Zeus turvanantaja näitä turvananoja naisia, jotka itse periytyvät Ionista, nuoresta Heran papittaresta, joka itse joutui Zeuksen himokkaan katseen uhriksi, niin kuin moni muukin antiikin MEE-TO neitokainen?

Lankeaako voitto ja valta miehille vai naisille ja mitä päättävät Argoksen kansalaiset yhdessä tästä toisiaan kohtaamattomien sukupuolisten himojen taistelusta.

Tiistaina 31.1 kello 18:45 Markku ja klassikot luentosarjalla kulttuurikeskus Stoassa jatketaan Aiskhyloksen tragedioista.

Vapaa pääsy

Antiikin ajattelun klassikot II

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 10.1-21.3.2023, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

 

Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa. Syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista ja eeppisestä ajattelusta. Kevättalvella 2023 vuorossa traaginen ajattelu.