Mihin katosi Rauha?

Minne sota on sen kätkenyt ja miten saada se takaisin?

Kyse ei ole ainoastaan Ukrainan sodasta tai Gazan hävityksestä, joissa rauhaa ei millään saada kaivetuksi esiin tai lukuisista edelleen joka päivä uhreja vaativista konflikteista ympäri maata.

Kyse on itse rauhan jumaluuden hautaamisesta ja uudesta sodan jumalan palvonnasta myös ainoana rauhan takuumiehenä.

Missä on rauhanliike, missä rauhan laulut, missä rauhan runot?

Missä on rauhantutkimus?  Missä ovat rauhantutkijat?

So last season so last season.

Nyt puhutaan sodasta, kysytään asioita sotatutkijoilta, mennään maanpuolustuskursseille ja valmistaudutaan sotaan.

Erityisesti maailman pääomat ovat kääntyneet sijoittamaan rauhan- tai ympäristöteknologioiden sijaan sotateknologioihin koska niistä saa nyt parhaat tuotot.

Ja tietenkin minne menevät maailman pääomat sinne menee perässä koko maailma.

Ja paras sotateknologia saadaan Israelista koska se on taistelukentällä, naisten ja lasten teurastuksessa, toimivaksi testattu.

Kaikki kääntyy sotaan ja kuten Aristofaneen komediassa Rauha (Eirēnē), Sota (Polemos) palvelijansa Mellakan (Kudoimos) kanssa on haudannut rauhan ja ryhtynyt isännäksi muiden jumalten hylkäämässä maailmassa.

Sotasopan keittiömestarit Putin ja Netanyahu ovat ottaneet meidät kaikki panttivangeiksi ja jokapäiväinen leipänne on leivottu militarismin henkeen.  Rauhaa etsitään vain Amerikan suurelta populistiselta imarteluille persolta Meluvalta Mellakalta, jolla ei ole sitä antaa vaan ainoastaan lisää aseita ostettavaksi.

Ja juuri siksi Aristofaneen komedia Rauha on taas ajankohtaisempi, kun koskaan. Tämä Peleponnesolaissotien keskellä, aselevon aikaan kirjoitettu ja juuri ennen Nikiaan rauhaa, (joka ei tosin kauaa kestänyt) ennen esitetty komedia julistaa sodan tragedialle koomisen onnellisen rauhan lopun.

Komedian sankari, Trygaios, dionyysinen viininviljelijä, päättää toimia rauhan hyväksi ja lentää kaikkein alhaisimmalla, sontiaisella, kaikkein korkeimmalle jumalalliseen ja onnistuu löytämään Sodan piilottaman Rauhan. Sitä ei kuitenkaan edes Helleenien yhteisvoimin tahdota millään saada kiskotuksi maan sisästä esiin, koska kuten tänäkin päivänä jokaisella maalla ja kaupungilla on omia intressejään vetää eri suuntiin ja eri voimilla.

Lopulta Rauhaa aidosti rakastavat rehdit maamiehet saavat Rauhan esiin yhdessä hedelmällisyyden ja juhlien kanssa.

Tämä ei tietenkään miellytä lainkaan asekauppiaita, töyhtöjen, kilpien, kypärien, seivästen myyjiä, kuten ei myöskään droonien, linkojen, ohjusten, panssariajoneuvojen ja ns. ”tuvallisuusteknologian” kauppaajia ja kehittäjiä, vaikka sirppien ja kannujen ja rauhan ajan teollisuuden edustajat Rauhasta riemuitsevatkin.

Mutta mitä kaikkea muuta sisältyykään Aristofaneen yksityiskohdissaan äärimmäisen rikkaaseen Rauha komediaan ja mitä se kertoo Aristofaneen ajoista ja meidän ajoistamme. Siitä lisää Markun klassikkoluennoilla Stoassa kun vuorossa on Aristofaneen Rauha.

 Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa. Syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista ja eeppisestä ajattelusta. Kevättalvella 2023 vuorossa traaginen ajattelu ja Aiskhylos. Syksyllä 2023 traaginen ajattelu ja Sofokles ja syksyllä 2024 traaginen ajattelu ja Euripides. Keväällä ja syksyllä 2025 puhutaan koomisesta ajattelusta ja Aristofaneen komedioista.