
Koominen ajattelu: Pilvet V
Koominen ajattelu: Aristofanes: Pilvet V
25.3 klo 18:45
Tiistaisin 18:45 Stoassa jatkuvat taas Markun klassikkoluennot. Nyt talvella ja keväällä 2025 vuorossa koominen ajattelu ja Aristofanes. Vapaa pääsy !
Sokrates on oikeudeton (adikei) ja menettelee asiattomasti, kun tutkii maan alaista ja taivasta (hupo gês kai ourania), tekee heikomman sanan (hêttô logos) vahvemmaksi (kreittô) ja opettaa (didaskō) muitakin tekemään samoin
Antiikin ajattelun klassikot V: Koominen ajattelu I: Aristofanes Pilvet v
Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 14.1-25.3.2023, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki
VTT Markku Koivusalo
Kun herran pelosta siirryttiin isän lyömiseen?
Mutta onko se valistuksen ja filosofian syy?
Ja onko maskuliinisuuden kriisi, joka suosii vastavoimanaan Putineja ja Elon Muskeja, itse asiassa perustava länsimaiselle sivilisaatiolle.
Tätä ja muutamaa muutakin asiaa käsitellään taas tänään tiistaina 25.3 kello 18:45 Markun komedialuennolla Stoassa.
Kun Sokrates tuomittiin kuolemaan, tätä syytettiin kuuluisasti nuorison turmelemisesta ja uusien jumaluuksien tuomisesta tavanomaisten jumalien tilalle sekä sofistisesta heikommalla sanalla vahvemman sanan lyömisestä.
Tällaistahan Sokrates ja tämän oppilaat toki harrastavat Aristofaneen Pilvet komediassa, jonka keskiössä on isäpoika suhde. Ja juuri isänsä suuresta halusta tuon sofistisen tempun (heikommalla sanalla vahvemman sanan lyömisen) oppineena myös hippinuorukainen Feudippos lopulta puolustaa menestyksekkäästi isän lyömisen oikeutta eräänlaisena koomisena ja nyt asiasta täysin tietoisena (kiitos Sokrateen) Oidipuksena.
Ranskalaissofisti Jean-Joseph Goux on itse asiassa väittänyt, että isän surmaan keskittynyt Oidipus myytti ei ole universaali vaan poikkeus, mutta ominainen erityisesti niin sanotulle läntiselle sivilisaatiolle ja sen alkuperässä olevalle maskuliinisen initiaation epäonnistumiselle.
Perinteisessä onnistuneessa maskuliinisessa initiaatiossa on nimittäin kysymys ”äidin” eikä ”isän surmasta”. Sitä esittävissä myyteissä pojan on surmattava vaarallinen feminiininen peto vapauttaakseen itselleen feminiinisten voimien kynsistä sukulinjaansa ja esi-isien järjestystä jatkavan alistuvan morsiamen eikä suinkaan haluttava äidin feminiiniseen syleilyyn surmattuaan isien järjestyksen.
Läntiselle kulttuurille olisi taas sen dynaamisuudessa ja jatkuvassa kriisissä ominaista isänsä surmaavat mammanpojat ja vastavuoroisesti äitinsä kanssa riitelevät itsenäiset isän tytöt. Tragedian Oidipus, joka muuttuu feminiinisen pedon surmaavasta eeppisestä sankarista traagiseksi isänsä surmaajaksi, olisi tämän perheen ja maskuliinisuuden jatkuvasta kriisistä elävän kulttuurin alkuperässä.
Mutta komedia ei ole tragedia ja siksi myöskään Aristofaneen Feudippos ei ole Oidipus tai traagisen kriisin tuhoama sankari. Feudippos ei itse tuhoudu vaan muuttuu sokraattisen valistuksen kautta uuden hienostuneen ja kaikista perinteisestä irrottautuneen sanan säilän käyttäjäksi, joka saa jopa vakuuttua lopulta oman isänsä isän lyömisen oikeudesta.
Mutta valistuksellakin on rajansa. Niinpä uusi luonnollinen järkeily isän lyömisen soveltamisesta tasavertaisesti äidin lyömiseen ja sisarusinsestiin on jo liikaa isä paralle, joka suuntaa vihansa valistuksen instituutiota kohtaan ja polttaa maan tasalle koko sokraattisen ajatushautomon eikä ainoastaan siis lopeta ja leikkaa kaikkea uuden kulttuurin rahoitusta.
Noin neljännesvuosista komedian esityksen jälkeen Ateenan kansa päättää sitten juottaa Sokrateelle myrkkypikarin kaupungin jumalien kieltämisestä ja nuorison turmelemisesta. Sokrateen turmeleva nuoriso jatkaa kuitenkin valistuksen liikettä, joka yhä uudestaan turmelee aikaisemmat arvot ja yhä uudestaan poltetaan maan tasalle. Tässäkö läntisen kulttuurimme jatkuva dialektiikka? Ja pitäisikö sille itkeä vai nauraa?
Tänään tiistaina 25.3 kello 18:45 kevään viimeinen Markun komedialuento Stoassa Aristofaneen Pilvistä.
Mutta jos kaikki hyvä loppuu aikanaan, niin paha ei koskaan ja niinpä Markunkin Aristofanes luennot jatkuvasta taas syksyllä Ampiaisista.
Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.
Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa. Syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista ja eeppisestä ajattelusta. Kevättalvella 2023 vuorossa traaginen ajattelu ja Aiskhylos. Syksyllä 2023 traaginen ajattelu ja Sofokles ja syksyllä 2024 traaginen ajattelu ja Euripides. Keväällä 2025 puhutaan koomisesta ajattelusta Aristofaneen komedioista.