Rikkauden komedia jatkuu Stoassa  tiistaisin kello 18:45-20:15. Vapaa pääsy !

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 8.9-17.11.2026, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

”Ihmisen rikkaudella (plotou) ei ole mitään rajaa.” 

Solon

”Kunpa vaan sokea Rikkaus, et olisi koskaan ilmaantunut maalla,  merellä tai mantereella, vaan olisit asunut Tartaroksessa ja Akheronissa, sillä sinun tähtesi ihmisillä on aina kaikki paha.”

Timokreon Rhodoslaisen suosittu juomalaulu 400-luku eaa.

”Eikös aivan kaikki tehdä sinun [Rikkauden] tähtesi?

Sinä ypöyksin (monōtatos) olet kaiken syy (pantōn aitios)

niin pahaan (kakōn) kuin hyvään (agathōn),

se on ihan varma.

Khremylos Rikkaudelle Aristofaneen komediassa Rikkaus.

Rikkauden nauru

Vuorossa 20.10-10.11.2026 Aristofaneen komedia Rikkaus, Ploutos, joka toi noin kaksi ja puolituhatta vuotta sitten teatterin lavalla nykyään kaikki muut jumalat mahdissaan nykyään voittaneen ja aikamme kaikkein palvotuimman Jumalan eli Rikkauden ja Vaurauden.

Max Weber kuuluisasti esitti, että kapitalismille alun eettistä henkeä puhkunut protestanttinen tai kalvinistinen etiikka selitti kapitalismiin kuuluvan rikastumisen itsetarkoituksellisuuden suurimman hyvän irrationaalisen ja lähtökohdiltaan tuonpuoleisen ajatuksen. Kyseessä oli uskonnollinen irrationaalisuus maallisen rationaalisen voitontavoittelun juuressa.

Walter Benjamin taas piti kapitalismia omana kulttiuskontona, jota palvomme joka päivä ja vaikka emme palvoisikaan kapitalismia, niin onhan nyt selvää, että aikamme palvotuin, analysoidun ja oman valtavan papiston omaava jumala on juuri Rikkaus, jolla ei vielä antiikissa ollut sijaa Olymposlaisten jumalien joukossa ja jonka kristinusko sitten syöksi takaisin kokonaan manalaan, on aikanamme noussut kaikkivaltiaan paikalle.

Jo antiikin kreikkalaiset ihmettelivät Rikkauden itsetarkoituksellista, rajatonta ja kaikkia rajoja rikkovaa jumaluutta. Siinä missä antiikin Olymposlaiset Jumalat asettivat rajoja ihmisille, jo Solon totesi ettei ”Ihmisen rikkaudella (plotou) ei ole mitään rajaa.” Ja juuri tuon rajattoman rikkauden koskaan tyydyttämättömän itsetarkoituksellisuuden myös Aristofaneen komedia tuo esiin.

Sillä kaikella muulla on rajansa ja kaikesta muusta voi niin sanotuksi tulla kylläiseksi, kuten komedia meille kertoo, rakkaudesta, leivästä, taiteesta, makeisista, urhoollisuudesta, viikunoista, kunnianhimosta, ohrakakuista, sotapäällikkyyksistä ja linssirokasta, mutta ei koskaan rikkaudesta, rikkaus ei meitä koskaan täytä ja sitä aina vaan himoitaan lisää.

Aristofaneen Rikkaus oli myös sokea jumala, joka siksi ei löytänyt kunnollisten ja oikeudenmukaisten ja hyveellisten luokse vaan joutui olemaan pahojen ja väärintekijöiden seurassa. Siksi Khremylos halusi komediassa parantaa Rikkauden näkökyvyn. Mutta kyse oli siis komediasta, koomisesta ajatusleikistä, naurettavasta ajatuksesta, että Rikkaus voisi tulla myös kunnollisille vaikka Rikkaus on edelleen sokea Jumala, jota palvomme päivittäin sokeasti ja rukoilemme sitä tulemaan tykömme ja kuuntelemme ja luemme suurimmalla hartaudella sen papiston teologisia viisauksia, joita taloustieteeksi nykyään kutsutaan.

Mutta mitä vastaväitteitä köyhyydellä tai kerjäläisyydellä oli Rikkauden näkökykyä vastaan ja miten siihen suhtautuivat antiikin aikaiset vaikuttajat tai miten sitä ovat analysoineet modernit teoreetikot.

Siitä kaikesta ja paljon muusta Markun kerettiläisillä klassikkoluennoilla, jotka eivät tottele rikkauden valtaa vaan johon pääsevät kaikki ihan ilmaiseksi ja jotka eivät tee luennoitsijasta lainkaan rikkaampaa muuten kuin henkisesti. Hanki sinäkin koomista henkistä rikkautta ja tule kuuntelemaan ilmaiseksi! 

 Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa. Syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista ja eeppisestä ajattelusta. Kevättalvella 2023 vuorossa traaginen ajattelu ja Aiskhylos. Syksyllä 2023 traaginen ajattelu ja Sofokles ja syksyllä 2024 traaginen ajattelu ja Euripides. Keväällä ja syksyllä 2025 puhutaan koomisesta ajattelusta ja Aristofaneen komedioista. Keväällä 2026 vuorossa Aristofaneen naiskomediat. Syksyllä 2026 Aristofaneen Sammakot ja Rikkaus sekä Euripideksen Hippolytos ja Troijan naiset.