Zeuksen pettävä lahja 8.11. klo 18:45

–

Zeuksen pettävä lahja eli moni nainen päältä kaunis…

Englantilaisen kansanlorun mukana pienet pojat on tehty etanoista, sammakoista, koiranhännän tupsukoista ja pienet tytöt taas sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista ja kaikesta kivasta.

Mutta entäpä aikuinen nainen?

Mistä tämä on tehty?

Hesiodeksen kaikkien misogyynisten myyttien äidissä, nainen on muovailtu maasta ja vedestä eli savesta ja koristeltu kevään kukkasilla ja kaikella vastustamattomalla sulolla.

Tämä ihmeellinen näky (thauma idesthai), jota miehet eivät voi vastustaa eivätkä hallita on kuitenkin houkutteleva ansa, jonka rintaan Hermes on Zeuksen käskystä laittanut lirkuttelevat sanat, nartun mielen ja kieron luonteen.

Siinä missä Paula Koivuniemen laulama aikuinen nainen ”Ei vapauttas tahdo riistää. Tahdo ei itsenäisyyttäsi kiistää” niin Hesiodeksen laulama nainen, tämä kaunis onnettomuus tai vielä suoremmin kaunis paha (kalon kakon) juuri riistää miehen itsenäisyyden ja kiistää tämän itseriittoisen vapauden tehden miehistä naisesta, uudesta kohtalostaan, riippuvaisia onnettomia olentoja.

Hesiodoksen mukaan oli nimittäin kerran aika, jolloin vailla huolia nuorina säilyneet miehet elivät kaukana pahasta ja tuntematta vaivalloista työtä tai kivuliaita tauteja viettivät yhdessä jumalten kanssa loputtomia grillijuhlia.

Mutta sitten ovela Prometheus päätti alkaa viekkauden kisaan itse Zeuksen kanssa ihmisiä/miehiä suosien.

Jekuttaen Zeusta, Prometheus jakoi grillipalat, härän ruhon, toisaalta valkeaan ihanaan hohtavaan rasvaan käärittyihin luihin ja toisaalta rasvattomiin lihanpaloihin ja tarjosi nämä epäsuhtaiset palat Zeukselle, joka valitsi Jumalten osuudeksi kauniit rasvaiset luut, lihan jäädessä ihmisille.

Näin siis ihmiset alkoivat uhrata jumalille ainoastaan valkoisia luita ja rasvaa, nauttien uhrieläinten lihan itse kuten edelleen tapahtuu grillijuhlissa.

Tästä suuttuneena Zeus kuitenkin vei ihmisiltä itse grillijuhlien ehdon, tulen, jonka nokkela Prometheus kuitenkin varasti takaisin ihmisille ruokokasvin varressa.

Mutta vaikka kuinka nokkela ihmisiä suosiva Prometheus olikin, ei tämä voinut voittaa itse viekkautta eli metistä niellyttä Zeusta. Zeus nimittäin päätti toistaa Prometheuksen jekun, antamalla vuorostaan ihmisille valkoisen hohtavan kauniin rasvan sisään piilotetun ansan, tulen vastineen, ensimmäisen naisen.

Tämä Pandora, kaikki-lahjat jumalilta saanut, oli miesten osaksi, kohtaloksi muodostuva ikuinen vitsaus.

Ennakoivan Prometheuksen veli, tyhmä jälkiviisas Epimetheus, otti nimittäin innoissaan jumalien kauniin lahjan vastaan ja tajusi vasta jälkeenpäin, että olikin syleillyt itse onnettomuuttaan.

Kapioissaan, kuuluisassa lippaassaan, alun perin ruukussa, Pandora nimittäin toi miesten maailmaan kaikki vitsaukset.

Nyt loppuivat auvoiset grillijuhlat ja miehen oli kylvettävä siementä vaivoin kääntämäänsä maahan tuottaakseen leipää ja ruokaa kotona sisällä sängyssä makaavalle naiselle ja myös kylvettävä tähän siemenensä, jos halusi jälkikasvua, sillä enää eivät miehet olleet maasyntyisiä vaan tarvitsivat naisen, jos halusivat jakaa perintönsä jälkipolville.

Niinpä mies ei voi myöskään enää välttää tätä vitsausta, jos ei halua jäädä rapistuvassa vanhuudessaan yksin ja vaille jälkikasvua.

Ja kuitenkin itse Pandoran lippaaseen, naisen kapioihin jää yksin Toivo (elpis), jota miehillä ei ilman naisia olisi lainkaan.

Ensimmäisestä naisesta, ennakkoivasta Prometheuksesta ja jälkiviisaasta Epimetheuksesta, titaanien kosmosta järisyttävästä taistosta, Tartaroksen keskitysleireistä, Yön asunnoista ja vähän muustakin voi kuulla taas tänään tiistaina 8.11. klo 18:45 Markun klassikko luennoilla kulttuurikeskus Stoassa.