Mitä oli ennen Freudin sohvaa, no tietenkin Sokrateen sohva!

Mitä oli ennen Freudin sohvaa, no tietenkin Sokrateen sohva!

Koominen ajattelu: Aristofanes: Pilvet III

11.3 klo 18:45

Tiistaisin 18:45 Stoassa jatkuvat taas Markun klassikkoluennot. Nyt talvella ja keväällä 2025 vuorossa koominen ajattelu ja Aristofanes. Vapaa pääsy !

Pysy paikoillaan! Jos yksi aatos (noēmátōn) johtaa umpikujaan, päästä irti, anna mennä. Ja kun sen taas tiedostat  (gnomēn) niin laita takaisin liikkeelle ja punnitse.

Sokrates: Aristofaneen Pilvet

Antiikin ajattelun klassikot V: Koominen ajattelu I: Aristofanes Pilvet II

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 14.1-25.3.2023, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

Mitä oli ennen Freudin sohvaa, no tietenkin Sokrateen sohva!

Jos maailmantilanne ahdistaa, älä etsi apua viholliskuvista tai jää vain sänkyyn makaamaan, vaan ota stoalaisesti itsesi niskasta kiinni ja saavu Stoaan nauramaan kello 18:45.

Ahdistusta potevassa terapiayhteiskunnassamme ei ole juurikaan kysyntää filosofeille, mutta valtava kysyntä terapeuteille ja siksi monet työttömät filosofit uudelleen kouluttautuvat terapeuteiksi.

Toiset taas ovat yrittäneet myydä (usein laihoin tuloksin) itse filosofiaa terapiamarkkinoille muistuttaen, että antiikin filosofia ei ollut vielä ammattifilosofien referee artikkelien suoltamista jonkin filosofisen koulukunnan sisäistä kiistoista vaan ennen kaikkea elämän taitoa, itsestä huolehtimista ja sielun terapiaa.

Nykyään ammattiterapeutiksi ja osaksi työyhteiskuntaa, ei taas päästä filosofian tutkinnolla vaan siihen tarvitaan sielutieteen opintoja, eikä suinkaan vanhan teologisen sielutieteen vaan niin sanotun kokeellisen psykologian opintoja.

Mielenrauhaa, ataraksiaa, tuota helleenisen filosofian tarjoamaa lääkettä sekavan maailman aiheuttamaan ahdistukseen taas tuottaa nykyään tehokkaammin kemiallinen farmasia.

Se onkin varsinainen antiikin farmakos, lääke ja myrkky, joka tarjoaa ahdistukseen, joko mielialalääkkeiden tuomaa helpotusta ja paluuta yhteiskuntaan tai sitten yhteisöstä syntipukkeja ulos heittäviä kemiallisia päihteitä, jotka eivät enää tarjoa antiikin tapaan yhteisön yhteenliittymistä orgastisissa juhlissa vaan myrkyttävät ahdistuneet mielet merkityksettömän syrjäytymisen kierteeseen.

Ja vaikka pörssin kaikkivaltiaat jumalat suosivatkin nykyään lääketeollisen kompleksin lupauksia enemmän kuin ajatushautomoja, niin farmasian sijaan filosofialle ja terapialle ja sivumennen sanoen myös kristinuskolle (jossa alussa oli logos) on aina ollut yhteistä luottamus sanan ja puheen parantavaan voimaan.

Mutta antiikin sofistiikkaa opetti, että myös sana on sekä myrkky että lääke ja sitäkin voidaan osaavasti käyttää niin hyvään kuin pahaan. Sanan voimaa taas ironisoi ja sille nauroi Aristofaneen komedia Pilvet, jossa yönsä valvottavassa perhe ja velka-ahdistuksissa viettävä kansanmies Strepsiades haluaa oppia juuri sanan parantavan voiman ja vallan. Tosin nykypolitiikkojen tapaan Strepsiadeskin suosii oikeamielisen sanan sijaan väärämielistä sanaa velkaongelmien lääkkeenä. Toiveidensa vastaisesti Strepsiades ei kuitenkaan saa insinöörimäistä suoraa teknistä ratkaisua ongelmaansa vaan joutuu ajattelun oppimisen prosessissa Sokrateen sohvalle kohtaamaan itsetutkiskelun haasteen.

Niin juuri Sokrateen sohvalle. Sillä 2400 vuotta ennen Freudia, Aristofaneen Sokrates jo asettaa apua etsivän Strepsiadeksen pitkäkseen kelailemaan auki omia ongelmiaan poistuen sitten jopa itse paikalta. Tosin silloinkaan tämä puhtaaseen sanaan luottava hoito ei ottanut huomioon materiaalisia tekijöitä kuten Strepsiadeksen olkipatjassa piilevien luteiden hyökkäyssotaa.

Aikamme hyökkäyssota ja maailmanpoliittinen tilanne onkin nostanut saksalaisen oikeusteoreetikko Carl Schmittin vanhan voimapoliittisen lääkkeen suosioon, kun keskeisenä kysymyksenä on tappovälineiden saaminen, tuotantoa ja hankinta ja Schmitille paras lääke maailmanpoliittiseen ahdistukseen on selkeäviholliskuva ja vihollisen pelko, joka muuttaa epämääräisen toimimattoman ahdistuksen suuntaa antavaksi ja toimintaa tukevaksi peloksi.

Pelon ja säälin tunteiden nostaminen oli myös tragedian lääke ahdistukseen, kun taas komedia vastasi siihen mielihyvällä ja naurulla. Jos siis maailma tuntuu taas ahdistavalta ja suuri pelko vaeltaa taas maailman yllä, niin irrota edes hetkeksi katseesi tästä ja tule nauramaan häpeämättömästi kaikelle yhdessä Aristofaneen kanssa. Vapauta hävyttömyyden maailmassamme myös hävyttömyyden mielihyvä.

 Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa. Syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista ja eeppisestä ajattelusta. Kevättalvella 2023 vuorossa traaginen ajattelu ja Aiskhylos. Syksyllä 2023 traaginen ajattelu ja Sofokles ja syksyllä 2024 traaginen ajattelu ja Euripides. Keväällä 2025 puhutaan koomisesta ajattelusta Aristofaneen komedioista. 

Koominen ajattelu: Pilvet I

Koominen ajattelu: Pilvet I

Koominen ajattelu: Aristofanes: Pilvet I

25.2 klo 18:45

Tiistaisin 18:45 Stoassa jatkuvat taas Markun klassikkoluennot. Nyt talvella ja keväällä 2025 vuorossa koominen ajattelu ja Aristofanes. Vapaa pääsy !

”Olettehan itsekin nähneet Aristofaneen komedian, missä Sokrates kiertelee ja sano kävelevänsä ilmassa ja höpisee (fluareō) paljon muuta hölynpölyä (fluaria), josta minä en tiedä mitään tai hyvin vähän.” 

Platon: Sokrateen puolutuspuhe

”Sen satunnaisen päättäväisyyden ja pinnallisen yksilöllisyyden, jonka mielikuvitus lainasi jumalallisille olennoille, kadotessa, näille jää luonnollisessa osassaan vain välittömän olemassaolonsa alastomuus. Ne ovat pilviä, katoavaa höyryä, kuten nuo mielteetkin.”

”Yksilöllinen itse on se negatiivinen voima, jonka läpi ja johon jumalat ja myös heidän hetkensä (olemassa oleva luonto ja heidän määräystensä ajatukset) katoavat. Samalla se ei ole katoamisen tyhjyyttä, vaan ylläpitää itsensä tässä tyhjyydessä, on itsensä kanssa ja sen ainoa todellisuus.

Taiteen uskonto on tässä täydellistynyt ja palannut täysin itseensä.”

Hegel: Hengen fenomenologia

”Ottaen huomioon sen painotuksen, jonka ateenalainen demokratia asetti kielelle niin ideologisesti, käytännöllisesti kuin juhlallisestikin, ei ole yllätys, että Pilvet itsessään on näytelmä, jolla on pakkomielle logoksesta, sen opettajista, puhujista ja kuuntelijoista.

Mutta Pilvien kiinnostus on ajankohtaisempi kuin tämä yhteenveto antaa ymmärtää, sillä sen aiheena on sofistinen retoriikka ja erityisesti sellaisen retoriikan vaatimus vallasta, joka on yhtä vastustamaton kuin fysikaalinen voima.”

Daphne O'Regan: Retoriikka, komedia ja kielen väkivalta Aristofaneen Pilvissä

Antiikin ajattelun klassikot V: Koominen ajattelu I: Aristofanes Pilvet I

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 14.1-25.3.2023, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

Antiikkinen närkästys intellektuelleja kohtaan

Tänään tiistaina 25.2 nauretaan taas kaiken maailman dosenteille Stoassa kello 18:45

Tuhotkaa ylipistot ja akatemia, lopettakaa myös turha kulttuurinen haihattelu ja avantgarde, sieltä leviää vaarallisia vanhat hierarkiat kyseenalaistavaa jonkin uuden jumalan, DEI ideologiaa ja käsittämätöntä sanansaivartelua, joka väittää terveen perusuomalaisen järjenvastaisesti, että nyt pitäisi kuunnella jotain ilman ja sään jumalia porkkanasalaattia kalpeana narskutellen kunnon tirisevän saunamakkaran ja vanhojen sikamaisuuksien kunnioittamisen sijaan.

Siellä Matit ja Maijat jaetaan hiuksenhalkomiselle erilaisiin sukupuoliin ja harrastetaan muuta hirveää vaarallista hörhötystä. Ennen kaikkea tuotetaan liikaa täysin turhaa tietoa, joka ei kerro mitään siitä, miten Matin bensatankki saadaan halvemmalla täyteen, kun noita velkojakin on kerääntynyt tai kuinka ”kaiken maailman dosenteista” ärsyyntyneen Juhan omaa pisnespolitiikkaa voitaisiin parhaiten edistää valtiohallinnon kautta.

Mutta nyt puhaltavat ponnekkaasti aina Amerikasta asti taas uudet tuulet ja outojen ideoiden loogikot ja muut akateemiset sanansaivartelijat ja hiuksenhalkojat laitetaan kuriin ja julistetaan uudet järjen käytön kansanomaiset metodioppaat sekä proskriptiolistat sallituista sanoista ja käsitteistä.

Uudet tuulet vain eivät ole uusia vaan antiikkisia ja samalla närkästys kaiken maailman dosentteja kohtaan yhtä antiikkista kuin itse antiikin sivistys.

Antiikin Ateenan koko eurooppalaiselle kulttuurille, ajattelulle, tieteelle, taiteelle ja politiikalle perustava kulttuurinen ihme kukoisti vain noin sadan vuoden ajan 2400 vuotta sitten, mutta veti puoleensa kaikkialta kreikkalaisesta maailmasta uuden tiedon ja viisauden opettajia sofisteja.

Ja kuten aina, niin myös tällä länsimaisen kulttuurin alkunäyttämöllä uusi tieto ja sen tuomat uudet arvot ja ”jumalat” joutuivat kahnaukseen vanhojen perinteiden ja ajatusten kanssa. Itse tuosta kahnauksesta syntyikin sekä pahassa että hyvässä koko länsimainen aateperintömme.

Tuon uuden ajattelun mahdollisti uudenlainen avoin kansanvalta, mutta samalla valtaan nousut kansa myös närkästyi uudesta ajattelusta ja sen terveen maalaisjärjen vastaisesta viisastelusta, joka kehtasi kyseenalaistaa vanhat ajatukset ja jopa väittää tyrmistyttävästi ja moraalittomasti ettei koko maailman valtiasta Zeusta olisi kenties lainkaan olemassa.

Antiikin komedia, itsessään osa uutta kulttuurista kukoistusta, ottikin useamman kerran aiheekseen uuden ja vanhan ajattelun konfliktin ja kummankin pilkkaamisen.

Kuuluisin ja lähes ainoa meille näistä säilynyt on tietenkin Aristofaneen Pilvet, joissa näyttämölle astuu koko länsimaisen filosofian perustava hahmo, olemukseltaan sittemmin aina koomiseksi jäänyt ja kansanvallan 25 vuotta myöhemmin sofistina myrkkymaljan juomaan tuomitsema Sokrates.

Aristofaneen Sokrates, ainoa elinaikainen, tosin koominen kuvaus miehestä, sai komediassa edustaa uutta ajattelua yleisemmin yhdistäen niin sofistiikkaa kuin Joonialaista luonnontutkimusta.

Mutta ennen kaikkea tämä aikansa media spektaakkelissa esiintyminen teki katsomossa istuneesta Sokrateesta itsestään julkkiksen ja loi samalla sen koomisen Seilenius-Sokrates hahmon, joka kyseenalaisti jo ulkonäöllään antiikin kalokagathos idean ja joka säilyi myös filosofisesti hahmoa edelleen kehittäneillä sokraatikoilla. Hahmon, jonka koominen groteski ulkonäkö, seileenimäinen pilailu, vitsailu ja ironia paljasti ulkoisen taakse näkevälle sisäisen kauneuden ja totuuden.

Platon laittoi Sokrateen puolustuspuheessaan syyttämään Pilvet komediaa yhtenä alkuperänä itsestään levitetyille väärille juoruille. Tämän tähden Aristofanesta on sittemmin pidetty jopa antisokraattikkona, syyttäjien kärjessä Voltaire, joka raivoissaan ja absurdisti syytti Aristofanesta ja 25 vuotta ennen Sokrateen tuomiota esitettyä Pilviä Sokrateen kuolemantuomiosta.

Voltaire ei ymmärtänyt Aristofaneen ja Sokrateen yhteisen ironian alla piilevää yhteyttä ja Aristofaneen luoman Sokrates hahmon jatkumoa myös sokraatikkojen apologisissa teksteissä tai komedian omaa ironiaa.

Hegelillä, joka ymmärsi paremmin ironiaa, dialektiikkaa ja myös asioiden ympärikääntymistä, Pilvet oli sen sijaan kreikkalaisen taideuskonnon täydellistymä.

Tosin Pilvet, jossa Aristoteles pyrki myös itse harjoittamaan sofistikoituneempaa vitsailua, jäi viimeiselle sijalle komediakilpailuissa eikä tuonut tälle himoittua voittoa.

Siksi Aristofanes päätti tehdä siitä uuden enemmän yleisöön menevän version ja lisäsi uuteen versioon alapäähuumoria, piereskelyä ja isoja falloksia ja myös lopulta koko intellektuellien ajatushautomon polttamisen, intellektuelleja vihaavan yleisön mieliksi.

Mutta mitä kaikkea muuta Pilvien utujen läpi näkyykään siitä puhutaan taas Markun koomisen ajattelun kurssilla, joka jatkuu tiistaina 25.2 kello 18:45 Stoassa.

Tule sinäkin nauramaan kaiken maailman dosenteille ja niiden turhille Aristofanes luennoille. Vaikka tarjolla ei ole Pilvee, Pilvee, Pilvee, vaan ainoastaan ajatushöyryjä.

Ps. Ensin käydään vielä Ratsuritareiden loppu

 Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa. Syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista ja eeppisestä ajattelusta. Kevättalvella 2023 vuorossa traaginen ajattelu ja Aiskhylos. Syksyllä 2023 traaginen ajattelu ja Sofokles ja syksyllä 2024 traaginen ajattelu ja Euripides. Keväällä 2025 puhutaan koomisesta ajattelusta Aristofaneen komedioista. 

Koominen ajattelu: Ratsuritarit II

Koominen ajattelu: Ratsuritarit II

Koominen ajattelu: Aristofanes: Ratsuritarit II

11.2 klo 18:45

Tiistaisin 18:45 Stoassa jatkuvat taas Markun klassikkoluennot. Nyt talvella ja keväällä 2025 vuorossa koominen ajattelu ja Aristofanes. Vapaa pääsy !

Oi Demos, kaunis on hallintasi (arkhēn), 

Sillä kaikki ihmiset pelkäävät sitä kuin

Itsevaltiasta (tyrannon).  

On sinua myös helppo johtaa harhaan:

imartelusta pidät ja kunnon humpuukista,

jokainen puhuja avaa suusi toljotuksesta (kekhēnas) auki.

Mielesi/järkesi vaikka on läsnä on täysin hakoteillä.

Ratsuritarien kuoro

Seuraapa toimiani ja näet kuinka viisaasti heitä kierrätän. 

Kuvittelevat olevansa järkeviä (fronein) ja minä vaivainen, huijauksille helppo saalis.

Minä tarkkailen heitä koko ajan,  uskottelen etten muka huomaa miten varastavat,

sitten pakotan heidät oksentamaan ulos kaiken mitä ovat minulta anastaneet.

Äänestysuurnan suppilolla  avitan heitä yökkäämään!

Demos

Antiikin ajattelun klassikot V: Koominen ajattelu I: Aristofanes Ratsuritarit II

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 14.1-25.3.2023, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

Kuka on paras kansan rakastaja?

Demagogien röyhkeät temput ja nilkkiarmeija tänään Stoassa kello 18:45

Kun maailman johtavan demokratian karkeakäytöksinen kansanjohtaja jatkaa päivittäin yhä röyhkeämmäksi käyvää toimintaansa tiellään uuteen itsevaltiuteen uusien lakeijoidensa turvaamana jatkaa Markun klassikkoluennot Stoassa vielä Aristofaneen Ratsuritareista, antiikin komediasta, jossa ensi kertaa poliittiseen sanastoomme ilmaantuu jälleen niin ajankohtainen sana demagogi.

Sana ilmaantuu antiikin demokratiassa kuvaamaan muutosta sivistyneemmistä demokratian johtajista, kansan etumaisista (prostatēs) brutaalimpiin kansaa johtimien (agogós) lailla sinne tänne johtaviin (ágo) tai kuten sanan aristofanelainen alkuperäinen määritys kuuluu:

”Kansanjohtajuus (dēmagōgia) ei nääs ole enää hyvin koulutetun/muusallisen ja hyväkäytöksisen/kunnollisen miehen hommaa,  – ei, vaan nimenomaan oppimattoman (amathē) ja karkean/halveksitun (bdeluron).”

Mutta paluuta ei ole enää sillä kansan rakastajan asemasta kilvoittelussa solvaukset ja törkeydet voittavat kaunopuheen ja pienemmissäkin pohjolan demokratioissa valtion kassaa ja saksia hallinnoimaan päästään enää sonta-somekanavilla aloitetulla vihapuheella ja makkaramiesten makuarvostelmilla.

Jos maailman ja kotimaankin politiikasta haluaa siis nykyään ymmärtää jotain on palattava taas antiikin klassisiin teksteihin ja erityisesti Aristofaneen komedioihin, joissa kansankosijat käyvät valkosipulilla terästettyjä kukkotappeluita länsimaisen demokratian aamukasteessa.

Mutta vaikka maailman tulevaisuus näyttää näiden antiikin komedian uudestisyntyneiden hahmojen mellastuksen keskellä traagiselta, niin toivoa antaa se, että toisin kuin tragediat, komediat päätyvät lopulta kuitenkin onnellisesti.

Ja vaikka nyt näyttää, että imperialistinen militarismi on kansankosinnassa niskan päällä ja pölhökansalaiset tuijottavat taas haltioissaan uniformuihin puettuja falloksia, Aristofanes kuitenkin opettaa, että kansan rakkaus voitetaan lopulta ruokakorilla ja että sotaisan nahkurin kielisuudelma kansan kanssa kukistuu makkaramiehen mättäessä kansan ammottavaan suuhun makeiden sanojen sijasta myös sen mahat täyttävää rauhan makkaraa.

Ja niin aseeton messias, markkinakriitikko, Agorakritos, tuo lopulta 30-vuotisen rauhansopimuksen.

Kunhan vain muistetaan ettei nahkurin tyranniaa vahvisteta antamalla tätä seuraavalle nilkkijoukolle pääsyä demokratian turvallisuusinfraan vaan pidetään kilvet poissa näiden käsistä.

Tiistaina 11.2 kello 18:45 populismin antiikkinen tarina jatkuu siis Stoassa.

Älä siis toljota vaan suu auki päivän uutisia vaan tule kuuntelemaan ja ymmärrä enemmän siitä mitä tapahtuu juuri nyt.

Huom: Ratsuritarit ilmestyy Tua Korhosen suomennoksena Teos kustantamolta keväällä 2025.

 Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa. Syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista ja eeppisestä ajattelusta. Kevättalvella 2023 vuorossa traaginen ajattelu ja Aiskhylos. Syksyllä 2023 traaginen ajattelu ja Sofokles ja syksyllä 2024 traaginen ajattelu ja Euripides. Keväällä 2025 puhutaan koomisesta ajattelusta Aristofaneen komedioista. 

Arendt ja politiikan ajattelu 2024

Arendt ja politiikan ajattelu 2024

Hannah Arendt ja politiikan ajattelu

”Erittäin hyvä kurssi aiheiden jäsentelystä nykypäivän tapahtumien linkitykseen. Haastavia tekstejä, mutta hyvää opetusta ja keskustelua.”

”Luennoitsija selvä ja erinomainen asiantuntemus aihetta kohtaan. Luennot olivat hyviä, jokaista tekstiä ennen opettaja alusti niitä. Luentojen rakenne (alustus, keskustelu, opettajan luento) oli hyvä.”

“Tosi hyvä kurssi.”

”Keskustelu! Aito pohdinta ja kunnollinen perehtyminen aiheeseen. Opettaja osaa selittää aiheet todella hyvin.”

”Markun asiantuntijuus: hän osasi selittää vaikeitakin asioita selkeästi.”

”Alustusten tekeminen oli hyvä työskentelymuoto”

Kussisipalautetta 2018 Arendt ja politiikka kurssilta

Moodle kurssialue

Kurssialueelta löydät luentodiat, keskusteluosiot, palauteosiot, tekstiaineistot ja muita linkkejä. 

Salasana annetaan ensimmäisellä kerralla

Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta.

Valtio-opin ja filosofian syventävät opinnot, syksy 2024.

Maanantaisin 28.10 – 2.12.2021, klo 14.15–16.45.

Publicum. Assistentinkatu 7, Turku

Opettaja: VTT, Dosentti Markku Koivusalo

Kurssitiedot

VALT1576 Hannah Arendt ja politiikan ajattelu, 2-4 op

  • Valtio-opin syventävät opinnot S1 (2op), S2 (2op), S3 kurssi+essee (4op)
  • Filosofian opinnot S2 (2op) V16 kurssi + lisätyö (3op)

 

“Mukava lukea filosofisia tekstejä, vaikka aihe ei välttämättä istu kaikkien pirtaan – valinnaiseksi kurssiksi hyvä ja luennoitsijan tiedot aiheesta vaikuttavat.”

”Mielestäni kurssi oli kaikkiaan tosi hyvä! Ehkä kun näin monta osallistujaa olisi voitu jakaa ryhmää pienempiin kokoonpanoihin ensin keskusteluja varten ja sitten pienenpien ryhmien keskustelun pohjalta alkaa keskustella isommassa ryhmässä.”

“Kaikki oli helposti saatavilla ja käytännön asiat hoituvat mutkattomasti. Kiva oli myös lukea pitkästä aikaa myös suomeksi meidän alan tekstejä!”

“Erittäin hyvin rakennettu kurssi! Kiitokset tekstien etsimisestä ja käännöksistä eri kielille.”

Kussisipalautetta 2018 Arendt ja politiikka kurssilta

Osaamistavoitteet

Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee politiikan teoreetikko ja filosofi Hannah Arendtin tapaa ajatella, käsitteellistää ja arvostella poliittisia ilmiöitä. Hänellä on valmius käyttää Arendtin ajattelua ja käsitteitä, sekä arvostella tätä ajattelua kriittisesti ja suhteuttaa muihin tapoihin ajatella politiikkaa.

Sisältö

Kurssilla tutustutaan Hannah Arendtin tapaan ajatella politiikkaa ja yhteistä maailmassa olemista. Kurssilla tutustutaan Arendtin ajattelun keskeisiin teemoihin ja syvennytään neljään Arendtin tekstiin.

Kurssin moodle-sivulta löytyvät tarkemmat materiaalit ja luettavat tekstit.

Aika ja paikka

Publicum. Assistentinkatu 7. Turku. 

  • ma 28.10.2024 14:15-16:45 Pub299
  • ma 04.11.2024 14:15-16:45 Pub299
  • ma 11.11.2024 14:15-16:45 Pub399
  • ma 18.11.2024 14:15-16:45 Pub399
  • ma 25.11.2024 14:15-16:45 Pub399
  • ma 2.12.2024 14:15-16:45 Pub399

Suoritus (2 op)

  • Osallistuminen luennolle, lukupiireihin ja tekstien käsittelyistuntoihin ja keskusteluihin.
  • Luennot (3h) + käsittelyistunnot 4 x 3h (12h) + yhteenveto ja loppukeskustelu 3h = 18h

Lukupiirityöskentely: Tekstien lukeminen ja esittelyn tekeminen osana työryhmää

  • Jokainen opiskelija osallistuu yhdestä tekstistä esityksen ja alustuksen tekevään työryhmän työskentelyyn ja alustaa tekstistä oman osuuteensa.

Käsittelyistunnot ja ryhmäkeskustelut

  • Jokainen opiskelija lukee kaikki tekstit ja keskustelee niistä ryhmissä tekstiä käsittelevässä istunnossa.
  • Jokainen opiskelija toimii yhdessä ryhmäkeskustelussa puheenjohtajana.
  • Ryhmäkeskustelun puheenjohtaja kerää ryhmän keskustelun aiheet
  • Kurssisuoritus arvostellaan osallistumisen ja aktiivisuuden perustalta

Suoritus (4 op)

  • Neljän pisteen suoritukseen vaaditaan erillinen noin kymmensivuinen essee.
  • Esseen aiheen saa valita itse, mutta sen on liittyvä kurssin teemaan ja sisältöön ja oltava tehty juuri kurssi varten. Ks. yleiset ohjeet esseen kirjoittamiseen.
  • Aiheesta on syytä sopia opettajan kanssa.
  • Essee arvostellaan sisällön perustalta.

Kurssin ohjelma

1. Johdatus Arendtin ajatteluun

Maanantaina 28.10.2024.

Järjestäytyminen

Ryhmien ja alustustehtävien jakaminen

Tauko

Koivusalo: Johdantoluento Arendtin ajatteluun

Markun johdantoluento

2.Identiteetin & oikeuksien politiikka

Maanantaina 4.11.2024.

13:15-14:30 Ryhmän identiteetti esitys teksteistä

14:30-14:45 Tauko

14:45-15:30 Keskustelut teksteistä ryhmissä

15:30-15:45 Koivusalo: Johdatus seuraavan kerran teksteihin

Juutalainen paariana: Kätketty perinne (1944)
Kansallisvaltioiden rappeutuminen ja ihmisoikeuksien loppu (1948)

3. Poliittinen tila ja hallinta

Maanantaina 11.11.2024.

13:15-14:30 Ryhmän totalitarismi esitys teksteistä

14:30-14:45 Tauko

14:45-15:30 Keskustelut teksteistä ryhmissä

15:30-15:45 Koivusalo: Johdatus seuraavan kerran teksteihin

Ideologia ja terrori: Uusi hallitusmuoto. (1953)
Vita activa: Toiminta §24-28

4. Poliittinen vapaus ja toiminta

Maanantaina 18.11.2024. Auditorio Pub3

13:15-14:30 Ryhmän vapaus esitys teksteistä

14:30-14:45 Tauko

14:45-15:30 Keskustelut teksteistä ryhmissä

15:30-15:45 Koivusalo: Johdatus seuraavan kerran teksteihin

Mitä on Vapaus? (1961)

5. Poliittinen arvostelma

Maanantaina 25.11.2024. 

13:15-14:30 Ryhmän arvostelma esitys teksteistä

14:30-14:45 Tauko

14:45-15:30 Keskustelut teksteistä ryhmissä

15:30-15:45 Koivusalo: Johdatus seuraavan kerran teksteihin

Mielen elämä (1978) Johdanto & jälkisanat
Kant luennot (1970) §12 & §13

6. Yhteenveto ja päätöskeskustelut

Maanantaina 2.12.2024. 

 13:15-14:30 Ryhmäkeskusteluissa esiin nousset teemat ja kysymykset

14:30-14:45 Tauko

14:45-15:30 Avoimeksi jääneet kysymykset

15:30-15:45 Kurssin päätös

Traaginen ajattelu: Bakkhantit

Traaginen ajattelu: Bakkhantit

Traaginen ajattelu: Euripideen Bakkhantit I

5.11 klo 18:45

Tiistaisin 18:45 Stoassa jatkuvat taas Markun klassikkoluennot. Nyt syksyllä 2024 vuorossa traaginen ajattelu ja Euripides. Vapaa pääsy !

Olen tullut (hēkō), Jumalan poika,

Tänne Theeban maalle. Dionysos, 

jonka synnytti Kadmoksen tytär Semele ja

kätilöi salamoiva tuli.

Dionysos Euripideen Bakkhanteissa

”Tässä minä taas olen.

Ne, jotka uskovat, mitä juuri kerroin, että olen jumala, tulevat samaan mahtavan illan.

Te muut olette pulassa. Olette puolitoista tuntia seinää vasten.

Ne taas, jotka todella uskovat, voivat liittyä meihin ja siihen mitä teemme seuraavaksi. 

Kyseessä on juhla, koettelemus, ekstaasi.

Koettelemus on jotakin, jonka käyt läpi. Ekstaasi on mitä tapahtuu kun olet perillä.”

William Finley Dionysoksena esityksessä Dionysos in 69

Kyllä, pyrin presidentiksi. Mitä muita vaihtoehtoja sinulla muka on?

Muista minut ja kirjoita nimeni. William Finley.

W-I-L-L-I-A-M F-I-N-L-E-Y.

Ääni Finleylle vuonna 68 tuo Dionysoksen 69.

William Finley Dionysoksena esityksessä Dionysos in 69

Antiikin ajattelun klassikot IV: Traaginen ajattelu III. Euripides IX

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 3.9-12.11.2023, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

Tehkää Amerikasta hippi jälleen! Dionysos presidentiksi!

Unohtakaa Kamala (deinos) Harris ja Donald Torvi

Palatkaa vanhoihin hyviin aikoihin, jolloin William Finley julisti Dionysoksena pyrkivänsä presidentiksi.

”Kyllä, pyrin presidentiksi. Mitä muita vaihtoehtoja sinulla muka on?

Muista minut ja kirjoita nimeni. William Finley. W-I-L-L-I-A-M F-I-N-L-E-Y.

Ääni Finleylle vuonna 68 tuo Dionysoksen 69.

Toki vanhat hyvät ajat eivät olleet vain vanhoja hyviä aikoja, Finleytä ei valittu presidentiksi, vaan valittiin Richard Nixon.

Richard Schechnerin ekstaasin politiikkaa edustanut Euripideen Bakkhanttien esitys New Yorkin Sohossa esityshallissa kesästä 1968 kesään 1969 oli kuitenkin käänteentekevä koko kokeelliselle ja avantgarde teatterille. Samalla se merkitsi Eudripideksen Bakkhanttien paluuta pitkästä pimennosta jälleen näyttämölle samalla paljastamaan tuon Bakkhantien palvoman jumalan, Dionysoksen.

Dionysos oli tullut Amerikkaan ja kun Dionysos in 69 näytelmän esitykset loppuivat 63 esityskerran jälkeen, alkoi heti Woodstock, rauhan ja rakkauden, dionyysinen festivaali.

Mutta kuka ja mikä on Dionysos? Tuo antiikin Kreikkalaisista jumalista kenties oudoin ja arvoituksellisin, viinin ja juhlien tuoja, kulttuurin asettaja ja kyseenalaistaja, juhlien, orgiastisen yhteisyyden, teatterin, päihtymyksen, ekstaasin, toiseuden jumalan. Rajat kyseenalaistava ja hierarkiat hajottava Vapauttaja (Eleutheros), jonka vallassa naiset jättävät kangaspuunsa, riisuvat jalkineensa ja suuntaavat kodeistaan villiin paljasjalkaiseen tanssilaukkaan vuorille.

Dionysos, on aina tulossa ja aina menossa, tuolla, täällä ja kaikkialla. Kauan luultiin tämän olleen Kreikassa vieras ja uusi jumala, kunnes selvisi tuon vierauden, toiseuden ja muutoksen jumalan olevankin yksi vanhimmista kreikkalaisista jumalista. Vanha Jumala, joka nuorentuu itse aikojen saatossa parrakkaasta miehestä kauniskasvoiseksi feminiiniksi teinipojaksi.

”Olen tullut (hēkō), Jumalan poika, Tänne Theeban maalle. Dionysos, jonka synnytti Kadmoksen tytär Semele ja kätilöi salamoiva tuli.”

Näin lausuu Dionysos Euripideksen Bakkhantien prologissa.

Dionysos, Jumalan poika, jonka väitetään myös edeltäneen kristittyjen palvomaa Jumalan poikaa ja joka myöhäisantiikissa sekoittuikin tähän. Jeesus ja Dionysos, kaksi aina tulossa olevaa hippiä, tosin vain toisella oli myös pukinsarvisia ja sorkkajalkaisia seuraajia.

Nietzschelle valinta kahden hipin välillä merkitsi perustavaa valintaa, Dionysos vai ristiinnaulittu? Dionysosta ei ristiinnaulittu, vaan revittiin kappaleiksi, mutta vain syntyäkseen kristuksen lailla uudelleen. Tullakseen taas läsnäolevaksi (parousia) reiveissä tanssiville nuorille.

”Tässä minä taas olen. Ne, jotka uskovat, mitä juuri kerroin, että olen jumala, tulevat samaan mahtavan illan. Te muut olette pulassa. Olette puolitoista tuntia seinää vasten. Ne taas, jotka todella uskovat, voivat liittyä meihin ja siihen mitä teemme seuraavaksi. Kyseessä on juhla, koettelemus, ekstaasi. Koettelemus on jotakin, jonka käyt läpi. Ekstaasi on mitä tapahtuu kun olet perillä.”

Näin aloitti William Finley 1968 Dionysoksen uuden tulemisen Euripideen Bakkhanttien esityksessä.

Tiistaina 5.11 Dionysos tulee Itäkeskuksen Stoaan. Siellä Markun klassikkoluennoilla puhutaan nimittäin Euripideksen Bakkhanteista.

Unohtakaa siis kaikki muu, vapautukaa arkipäivän rutiineista ja kirmatkaa kaikki naiset Stoaan.

Ja myös miehet sillä nykytutkimus on osoittanut, ettei sukupuoliroolit kyseenalaistavan Dionysoksen kultti ollut vain naisten vaan kaikkien sukupuolien, koko sukupuolten valtavan kirjon ekstaattinen kultti.

 Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa. Syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista ja eeppisestä ajattelusta. Kevättalvella 2023 vuorossa traaginen ajattelu ja Aiskhylos. Syksyllä 2023 traaginen ajattelu ja Sofokles ja syksyllä 2024 traaginen ajattelu ja Euripides. Keväällä 2025 puhutaan koomisesta ajattelusta Aristofaneen komedioista.