Traaginen ajattelu: Sofokles II

Traaginen ajattelu: Sofokles II

Itsevaltiaan kohtalo: Entä jos Putin ei olekaan Oidipus? 

Tiistaina 12.9 18:45 Stoassa traaginen ajattelu: Sofokles II: Oidipus. Vapaa pääsy !

 

Ennen päivän viimeisen näkemistä, en ketään kuolevaista onnekkaaksi (olbizō) kiitä,

ennen kuin on elämänsä rajan ylittänyt tuskan tunteet karttaen

Sofokles: Oidipus Rex

Antiikin ajattelun klassikot III: Traaginen ajattelu II. Sofokles

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 5.9-14.11.2023, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

Mutta entä jos Putin ei olekaan Oidipus, jos suurta traagista käännettä ei tulekaan

Freud kuuluisasti uskoi, että Sofokleen Oidipus tragedia koskettaa meitä enemmän kuin mikään moderni kohtalon draama siksi, että siinä kyse ei ole vain mielivaltaisesta kohtalosta vaan sisäisestä pakosta sillä jokainen on ”kerran orastuksessaan ja fantasiassaan tuollainen Oidipus ja jokainen kauhistuu tuon unelman täyttymyksen todellisuuden edessä tukahduttamisen täydellä määrällä, joka erottaa hänen lapsuuden tilansa nykyisestä.”

Freud teki Oidipuksesta torjutun halun hahmon, halun ihmisen par excellence, siinä missä Schelling ja Hegel olivat tehneet Sfinksin arvoituksen ratkaisseesta Oidipuksesta filosofin, tiedon traagisen hahmon. Hegelille Oidipus seisoi ja kaatui idän ja lännen rajalla ja kuvastaa länsimaisen ihmisen itsetietoisuuden ratkaisua Egyptissä arvoitukseksi kohonneen itämaisen hengen ongelmasta. Ja silti juuri teoistaan tietämätön Oidipus on sidottu edelleen tietämättömyyden kauheuksiin, jotka voi karkottaa vain todellinen tieto ja siveellinen kirkkaus, joka muokataan kansalaislakien ja poliittisen vapauden avulla ja sovitetaan yhteen kauneuden hengen kanssa.

Kreikkalaisessa kuvastossa ja sen orastavan demokratian poliittisessa psykologiassa Oidipus, tietävä kampurajalka, on kuitenkin ennen kaikkea ontuvan itsevaltiaan hahmo, ihmisistä mahtavin, maansa pelastaja (soter), joka lopulta etsiessään vallallaan ratkaisua ahdinkoon törmää oman valtansa hirvittävään alkuperään ja kaatuu kaikkein korkeimmalta ”hirveyteen (deinon), jota ei ole kuultu, ei nähty.” Parhaasta tulee kauhein. Tyrannista surkein, kurja, ulossuljettu farmakon.

Freudin mukaan äitinsä kanssa makaaminen oli muinainen uni ja ainakin kaikkien pikkupoikien torjuttu halu. Tiedä häntä, nykyäänhän on enemmän kuin muodikasta lähinnä naureskella Freudin fantasioille. Mutta entäpä antiikin demokraattisen kansanteatterin fantasia?

Demokraattinen mielikuvitus on aina uneksinut kansan itsensä itsevaltiaaksi huutaman tyrannin lopullisesta kaatumisesta. Kansan pelastaja kääntyykin sen kiroamaksi. Valta nostaa korkeuksiin, josta välttämättä pudotaan pohjalle.

Me Oidipuksen tragedian värittämän lännen jälkeläiset ja demokraattinen itsetietoisuutemme uskomme tähän välttämättömyyteen.

Kohta Putin kaatuu. Kohta tulee käänne. Tyranniksi noussut pelastaja tekee päivä päivältä traagisempia virheitä, ihan kohta Putin luhistuu.  Lähes joka toinen iltapäivälehtien lööppi julistaa, ”Putinin loppu on lähellä”, ”Putin ei näe enää uutta talvea”, ” “Putin kaatuu muutamassa kuukaudessa”.

Asiantuntija asiantuntijan perään toistavat samaa sanomaa ja me fantasioimme jo etukäteen häväistystä Putinista, joka bunkkerissa  vapisevan Hitlerin, maakuopassa piileskelevän Saddamin jne, tavoin on lopulta syösty korkeuksista lokaan.

Mutta entäpä jos kaikki asiantuntijat toistavatkin vain Sofokleen tragediaa, uskovat sen ikuiseen paluuseen politiikan maailmassa. Entä jos käännettä ei tule ja Putin ei olekaan traaginen hahmo vaan toisin kuin Oidipus ”elämänsä päähän pääsee tuskat ja kauhut karttaen.”

Entäpä jos Venäjä onkin enemmän itää ja idän itsetietoisuuteen ja arkkitarinaan ei kuulu itsevaltiaiden kaatuminen vaan kuoleminen rauhassa ja tyytyväisenä sängyssä.

Tämä on niin sietämätön ajatus, että kannattaa tulla kuuntelemaan Markun Sofokleen Oidipus luentoja ja uskoa mieluummin antiikin demokratian traagiseen totuuteen itsevaltiaista.

Sofokleen Oidipuksesta puhutaan tiistain 12.9 kello 18:45 Stoassa lisää ja tänä syksynä tiistai-iltaisin käydään siis läpi Sofokleen tragediat: Oidipus, Antigone, Oidipus Kolonuksessa, Traakhiin neidot, Filoktetes, Aias ja Elektra.

Tervetuloa! Vapaa pääsy!

 Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa. Syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista ja eeppisestä ajattelusta. Kevättalvella 2023 vuorossa traaginen ajattelu ja Aiskhylos. Syksyllä 2023 traaginen ajattelu ja Sofokles.

Traaginen ajattelu: Aiskhylos III

Traaginen ajattelu: Aiskhylos III

Perheväkivallan tragedia 7.2. klo 18:45

”Iskin häntä kahdesti ja kahdesti hän päästi tuskanhuudon jäsenet valahtaen ja maahan retkahti.” Klytaimnestra

Nykyäänkin perheväkivaltaa kokee enimmäkseen naiset, miehiä hakataan ulkona, naisia sisällä, on edelleen vallassa oleva antiikkinen väkivallan sukupuolijako. Väkivallan suhteen miehen osana on edelleen julkinen hyökkäys, naisen taas yksityinen kodin nyrkki. Naisia myös hakkaa useimmiten näiden kumppanit tai ex-kumppanit ja Suomessakin noin 20 naista kuolee vuosittain nykyisen tai entisen kumppanin surmaamana. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö myös miehet kohtaisi väkivaltaa kotona tai etteivätkö myös naiset hakkaisi tai surmaisi miehiä, mutta tämä on vain paljon harvinaisempaa.

Näin oli myös kulttuurimme alussa, jossa valtaa muutenkin pitivät juuri väkivallan miehet ja naisten kotona kokema väkivalta oli niin arkista ettei se herättänyt suuria tunteita, sen sijaan miehen ja vielä julkisen väkivallan valtiaan, sotapäällikön, tappaminen kotona naisen toimesta, oli oiva aihe suurelle tragedialle.

Myyttien miehen tappaja Klytaimnestra onkin homeerista ajoista alkaen saanut esittää pahan naisen perikuvaa ja vastakuvaa Penealopelle, uskolliselle vaimolle tai kuten Homeros laulaa tästä koko naissuvun maineen häpäisseestä nartusta:

”Ei ole hirmumpaa (ainoteron), ei nartumpaa (kunteros) toki, kuin on nainen, konsa hän noin kataluuksiin kääntävi mielen; […] vaan tuo verraton ilkeyteen verityöll’ ikiherjan saattoi itselleen, — se on häpeänä (aiskhos) vastahisenkin naissuvun hempeän, myös jalojenkin, niitä jos lienee.”

Tragediassa traagiset toimijat ovat kuitenkin aina monimielisempiä ja vähemmän yksinkertaisia hahmoja kuin epiikassa tai moderneissa somekeskusteluissa.

Niinpä Aiskhyloksen Klytaimnestrakaan ei ole yksinkertainen paha narttu, vaan tällä mieleltään valppaalla ovelalla ja sana- ja toimintavalmiilla valtiattarella on omat, jopa oikeutetuksi katsomansa syyt kostaa miehelleen, oman tyttärensä teurastajalle, kaupunkien väkivaltaiselle valloittajalle, joka on pistänyt oman vallanhimonsa ja menestyksensä kotinsa loiston, oman tyttärensä, elämän edelle.

Antiikin orastavassa demokratiassa esitetty Oresteia ei korostakaan enää Klytaimnestran henkilökohtaista pahuutta vaan itse aristokraattisen perheen sukukirousta, valtiaiden synkkää perintöä, täynnä valtataistelua ja ennen kaikkea röyhkeää hybristä, kaikkien rajojen ylitystä, sukuruntsaa, veljesvihaa, perheriitaa ja kostoa aina kannibalismiin asti.

Tässä suhteessa nykyisen globaalisti keltaisessa lehdistössä seuratun Brittien kuningasperheen perhetraumatkin ja skitsot tuntuvat jo paljon laimeammilta ja elämä kovin turvatulta. Se että Harryllä oli huonompi puoli Williamin kanssa yhteisestä makuuhuoneesta tai Megan on tuntenut itsensä perheen ulkopuoliseksi uhaksi, on suhteellisen pientä siihen verrattuna siihen, kun Atreuksen talossa syötetään veljelle tämän omia lapsia, uhrataan tyttäret alttarilla, myydään pojat orjiksi, tapetaan aviomiehiä ja äitejä ja tehdään talo vieraanvaraiseksi kostottarille, noille verikoston oikeuden tuojille.

Mutta antiikissa Zeuksen salama saattoikin osua milloin tahansa juuri ylhäisiin, rikkaisiin ja etuoikeutettuihin, joiden vallan ylimielisyys ja röyhkeys, hybris, näytti siittävän vain yhä uutta ylimielisyyttä, kun taas Oresteian kuoron sanoin:

”Oikeuden jumalatar (Dika) valaisee nokisen savupirtin ja oikeamielisen elämän. Pois kullatuista asumistoista, joissa kädet ovat likaiset hän kääntää katseensa ja tulee pyhän (hosia) luo. Valtaa ei palvo hän rikkauksien, ei väärää, kohtuuden ylittävää valtaa, vaan kaiken ohjaa oikeaan.”

Tänään tiistaina 14.2 klo 18:45 jatkuvat Markku ja klassikot luennot Stoassa traagisesta ajattelusta ja Aiskhyloksen Oresteiasta.

Vapaa pääsy

Antiikin ajattelun klassikot II

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 10.1-21.3.2023, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

 

Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa. Syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista ja eeppisestä ajattelusta. Kevättalvella 2023 vuorossa traaginen ajattelu. 

Traaginen ajattelu

Traaginen ajattelu

Johdatus pukkilaulun ajatteluun 1o.1. klo 18:45

Elämme traagisia aikoja

Tai ainakin iltapäivälehtien otsikoissa traaginen sana toistuu uutisia ja juoruja ylevöittävänä adjektiivina samalla kun koko kansan tosi-TV ohjelmissa paljastuu yhä uusia traagisia tapahtumia, kun Maija ei valinnutkaan Kaijaa alastomien ruumiin osien pudotuskilpailussa. Seitsemän päivää on myös jo pitkään uutisoinut europarlamentaarikko ja valtiomies Teuvo Hakkaraisen traagisista viikoista.

Mutta edustaako Hakkarainen saksalaisen idealismin ylevää traagista sankaria, joka taistelussaan Brysselissä subjektiivisen vapautensa ja objektiivisen välttämättömyyden välillä tahtonsa voimalla valitsee ylevän kohtalonsa kärsimyksessään hyläten niin onnen kuin onnettomuuden.

Vai toteuttaako Hakkarainen päihtynyt politiikkaa europarlamentissa tragediaan vielä alkuperäisemmin kuuluvaa dionyysistä politiikkaa. Tai kenties Hakkarainen jäljittelee juopuneen sankarin Herakleen sanoja Euripideksen Alkestis -tragediasta.

”Kuoleman on kuolevainen velkaa/ Oletko elossa huomenna – ei sitä voi täysin tietää/ Kohtalomme (tukhē) päivää emme näe ennalta/ Ei sitä voi opettaa (didakton) eikä ole taitoa (tekhnē) sitä voittaa/ Kun nyt olet tämän minulta kuullut ja oppinut / Niin iloitse, juo, juo / Laske kukin eletty päivä omaksi, loput kohtalon huomaan.”

Herättääkö herra Hakkarainen meissä seitsemän päivää lehden lukijoissa myötätuntoa, sääliä tai kauhua vai onko Hakkaraisen poliittisissa seikkailuissa kyse sittenkin farssista tragedian sijaan.

Mitä itse asiassa traaginen tarkoittaa ja mistä se syntyi? Minkälaista oli pukkilaulun ajattelu sen alkunäyttämöllä poliittisen teatterin syntysijoilla antiikin Ateenan demokratiassa koko kansan kokeman nautinnollisen kärsimyksen puhdistavana kokemuksena.

Tämän talven Markku ja klassikot kurssilla siirrytään viime syksyn eeppisestä ajattelusta traagiseen ajatteluun ja käydään läpi kolmen suuren tragedistin, Aiskhyloksen, Sofokleen ja Euripideksen klassikkoteoksia aina tiistaisin kello 18:45.

Ensimmäisellä kerralla 10.1 on ohjelmassa johdatus pukkilaulun ajatteluun.

Luennot ovat avoimia kaikille ja sopivat erityisesti sivistyneille naisille, nuorille miehille ja kansan enemmistölle, sillä Platonin mukaan siinä missä pikkulapset nauttivat nukketeatterista, vähän vanhemmat komediasta ja vanhat miehet taas eeppisistä rapsodeista, tragediasta nauttivat ennen kaikkea sivistyneet naiset, nuoret miehet ja koko kansan enemmistö.

Antiikin ajattelun klassikot II

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 10.1-21.3.2023, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

 

Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa. Syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista ja eeppisestä ajattelusta. Kevättalvella 2023 vuorossa traaginen ajattelu. 

Max Weber ja elämän hallinnan ajattelu

Max Weber ja elämän hallinnan ajattelu

Max Weber ja elämän hallinnan ajattelu

Max Weber ja elämän hallinnan ajattelu

”Erittäin hyvä kurssi aiheiden jäsentelystä nykypäivän tapahtumien linkitykseen. Haastavia tekstejä, mutta hyvää opetusta ja keskustelua.”

”Luennoitsija selvä ja erinomainen asiantuntemus aihetta kohtaan. Luennot olivat hyviä, jokaista tekstiä ennen opettaja alusti niitä. Luentojen rakenne (alustus, keskustelu, opettajan luento) oli hyvä.”

“Tosi hyvä kurssi.”

“Keskustelu! Aito pohdinta ja kunnollinen perehtyminen aiheeseen. Opettaja osaa selittää aiheet todella hyvin.”

“Markun asiantuntijuus: hän osasi selittää vaikeitakin asioita selkeästi.”

“Alustusten tekeminen oli hyvä työskentelymuoto”

Kussisipalautetta 2018 Arendt ja politiikka kurssilta

Moodle kurssialue

Kurssialueelta löydät luentodiat, keskusteluosiot, palauteosiot, tekstiaineistot ja muita linkkejä. 

Salasana annetaan ensimmäisellä kerralla

Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta.

Valtio-opin ja filosofian syventävät opinnot, syksy 2022.

Maanantaisin 31.10–5.12.2022. Klo 13.15–15.45.

Publicum. Assistentinkatu 7, Turku

Opettaja: VTT, Dosentti Markku Koivusalo

Kurssitiedot

VALT1585 Max Weber ja elämän hallinnan ajattelu, 2-4 op

  • Valtio-opin syventävät opinnot (S1, S2, essee S3)
  • Filosofian syventävät opinnot

 

“Mukava lukea filosofisia tekstejä, vaikka aihe ei välttämättä istu kaikkien pirtaan – valinnaiseksi kurssiksi hyvä ja luennoitsijan tiedot aiheesta vaikuttavat.”

”Mielestäni kurssi oli kaikkiaan tosi hyvä! Ehkä kun näin monta osallistujaa olisi voitu jakaa ryhmää pienempiin kokoonpanoihin ensin keskusteluja varten ja sitten pienenpien ryhmien keskustelun pohjalta alkaa keskustella isommassa ryhmässä.”

“Kaikki oli helposti saatavilla ja käytännön asiat hoituvat mutkattomasti. Kiva oli myös lukea pitkästä aikaa myös suomeksi meidän alan tekstejä!”

“Erittäin hyvin rakennettu kurssi! Kiitokset tekstien etsimisestä ja käännöksistä eri kielille.”

Kussisipalautetta 2018 Arendt ja politiikka kurssilta

Osaamistavoitteet

Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee Max Weberin metodologiaa sekä tapaa ajatella ja käsitteellistää länsimaista elämänhallintaa, politiikka ja tiedettä. Hänellä on valmius käyttää Weberin ajattelua ja käsitteitä nykymaailman ymmärtämiseen ja arviointiin

Sisältö

Kurssille perehdytään Max Weberiin politiikan teorian ja ajattelun klassikkona Weberin omien tekstien kautta. Ensimmäinen istunto koostuu opettajan johdantoluennosta Max Weberin ajatteluun.

Viisi seuraavaa istuntoa koostuvat yhteisestä Weberin klassisten tekstien läpikäynnnistä, työryhmien esityksistä ja keskusteluista.

Kurssin moodle-sivulta löytyvät tarkemmat materiaalit ja luettavat tekstit.

Aika ja paikka

Publicum. Assistentinkatu 7. Turku. 

  • ma 31.10.2021 13:00-16:00. Luentosali Pub4
  • ma 07.11.2021 13:00-16:00. Luentosali Pub4
  • ma 14.11.2021 13:00-16:00. Luentosali Pub4
  • ma 21.11.2021 13:00-16:00. Luentosali Pub4
  • ma 28.11.2021 13:00-16:00. Pub499, Pub SH499 (Uno Harva -sali). 
  • ma 5.12.2021 13:00-16:00. Luentosali Pub4. 

Suoritus (2 op)

  • Osallistuminen luennolle, lukupiireihin ja tekstien käsittelyistuntoihin ja keskusteluihin.
  • Luennot (3h) + käsittelyistunnot 4 x 3h (12h) + yhteenveto ja loppukeskustelu 3h = 18h

Lukupiirityöskentely: Tekstien lukeminen ja esittelyn tekeminen osana työryhmää

  • Jokainen opiskelija osallistuu yhdestä tekstistä esityksen ja alustuksen tekevään työryhmän työskentelyyn ja alustaa tekstistä oman osuuteensa.

Käsittelyistunnot ja ryhmäkeskustelut

  • Jokainen opiskelija lukee kaikki tekstit ja keskustelee niistä ryhmissä tekstiä käsittelevässä istunnossa.
  • Jokainen opiskelija toimii yhdessä ryhmäkeskustelussa puheenjohtajana.
  • Ryhmäkeskustelun puheenjohtaja kerää ryhmän keskustelun aiheet
  • Kurssisuoritus arvostellaan osallistumisen ja aktiivisuuden perustalta

Suoritus (4 op)

  • Neljän pisteen suoritukseen vaaditaan erillinen noin kymmensivuinen essee.
  • Esseen aiheen saa valita itse, mutta sen on liittyvä kurssin teemaan ja sisältöön ja oltava tehty juuri kurssi varten. Ks. yleiset ohjeet esseen kirjoittamiseen.
  • Aiheesta on syytä sopia opettajan kanssa.
  • Essee arvostellaan sisällön perustalta.

Kurssin ohjelma

1. Johdatus Arendtin ajatteluun

Maanantaina 31.10.2022.

Järjestäytyminen Zoomissa

Ryhmien ja alustustehtävien jakaminen

Tauko

Koivusalo: Johdantoluento Max Weberin ajatteluun

3. Tieteellinen kutsumus

Maanantaina 14.11.2021.

13:15-14:30 Ryhmän tiede esitys teksteistä

14:30-14:45 Tauko

14:45-15:30 Keskustelut teksteistä ryhmissä

15:30-15:45 Koivusalo: Johdatus seuraavan kerran teksteihin

5. Uskonnollinen elämän hallinta

Maanantaina 28.11.2021.

13:15-14:30 Ryhmän uskonto esitys teksteistä

14:30-14:45 Tauko

14:45-15:30 Keskustelut teksteistä ryhmissä

15:30-15:45 Koivusalo: Johdatus seuraavan kerran teksteihin

2. Yhteiskuntatieteiden objektiivisuus

Maanantaina 7.11.2021. 

13:15-14:30 Ryhmän metologia esitys teksteistä

14:30-14:45 Tauko

14:45-15:30 Keskustelut teksteistä ryhmissä

15:30-15:45 Koivusalo: Johdatus seuraavan kerran teksteihin

4. Politiikka kutsumuksena

Maanantaina 21.11.2021.

13:15-14:30 Ryhmän politiikka esitys teksteistä

14:30-14:45 Tauko

14:45-15:30 Keskustelut teksteistä ryhmissä

15:30-15:45 Koivusalo: Johdatus seuraavan kerran teksteihin

6. Yhteenveto ja päätöskeskustelut

Maanantaina 5.12.2021. 

 13:15-14:30 Ryhmäkeskusteluissa esiin nousset teemat ja kysymykset

14:30-14:45 Tauko

14:45-15:30 Avoimeksi jääneet kysymykset

15:30-15:45 Kurssin päätös

Arendt ja politiikan ajattelu 2021

Arendt ja politiikan ajattelu 2021

Arendt ja politiikan ajattelu 2021

Hannah Arendt ja politiikan ajattelu

”Erittäin hyvä kurssi aiheiden jäsentelystä nykypäivän tapahtumien linkitykseen. Haastavia tekstejä, mutta hyvää opetusta ja keskustelua.”

”Luennoitsija selvä ja erinomainen asiantuntemus aihetta kohtaan. Luennot olivat hyviä, jokaista tekstiä ennen opettaja alusti niitä. Luentojen rakenne (alustus, keskustelu, opettajan luento) oli hyvä.”

“Tosi hyvä kurssi.”

“Keskustelu! Aito pohdinta ja kunnollinen perehtyminen aiheeseen. Opettaja osaa selittää aiheet todella hyvin.”

“Markun asiantuntijuus: hän osasi selittää vaikeitakin asioita selkeästi.”

“Alustusten tekeminen oli hyvä työskentelymuoto”

Kussisipalautetta 2018 Arendt ja politiikka kurssilta

Moodle kurssialue

Kurssialueelta löydät luentodiat, keskusteluosiot, palauteosiot, tekstiaineistot ja muita linkkejä. 

Salasana annetaan ensimmäisellä kerralla

Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta.

Valtio-opin ja filosofian syventävät opinnot, syksy 2021.

Maanantaisin 1.11 – 6.12.2021, klo 13.15–15.45.

Publicum. Assistentinkatu 7, Turku

Opettaja: VTT, Dosentti Markku Koivusalo

Kurssitiedot

VALT1576 Hannah Arendt ja politiikan ajattelu, 2-4 op

  • Valtio-opin syventävät opinnot (S1, S2, essee S3)
  • Filosofian syventävät opinnot

 

“Mukava lukea filosofisia tekstejä, vaikka aihe ei välttämättä istu kaikkien pirtaan – valinnaiseksi kurssiksi hyvä ja luennoitsijan tiedot aiheesta vaikuttavat.”

”Mielestäni kurssi oli kaikkiaan tosi hyvä! Ehkä kun näin monta osallistujaa olisi voitu jakaa ryhmää pienempiin kokoonpanoihin ensin keskusteluja varten ja sitten pienenpien ryhmien keskustelun pohjalta alkaa keskustella isommassa ryhmässä.”

“Kaikki oli helposti saatavilla ja käytännön asiat hoituvat mutkattomasti. Kiva oli myös lukea pitkästä aikaa myös suomeksi meidän alan tekstejä!”

“Erittäin hyvin rakennettu kurssi! Kiitokset tekstien etsimisestä ja käännöksistä eri kielille.”

Kussisipalautetta 2018 Arendt ja politiikka kurssilta

Osaamistavoitteet

Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee politiikan teoreetikko ja filosofi Hannah Arendtin tapaa ajatella, käsitteellistää ja arvostella poliittisia ilmiöitä. Hänellä on valmius käyttää Arendtin ajattelua ja käsitteitä, sekä arvostella tätä ajattelua kriittisesti ja suhteuttaa muihin tapoihin ajatella politiikkaa.

Sisältö

Kurssilla tutustutaan Hannah Arendtin tapaan ajatella politiikkaa ja yhteistä maailmassa olemista. Kurssilla tutustutaan Arendtin ajattelun keskeisiin teemoihin ja syvennytään neljään Arendtin tekstiin.

Kurssin moodle-sivulta löytyvät tarkemmat materiaalit ja luettavat tekstit.

Aika ja paikka

Publicum. Assistentinkatu 7. Turku. 

  • ma 01.11.2021 13:00-16:00 Pub3, Auditorio Pub3
  • ma 08.11.2021 13:00-16:00 Pub269
  • ma 15.11.2021 13:00-16:00 Pub269
  • ma 22.11.2021 13:00-16:00 Pub209
  • ma 29.11.2021 13:00-16:00 Pub209
  • ma 13.12.2021 13:00-16:00 Pub269

Suoritus (2 op)

  • Osallistuminen luennolle, lukupiireihin ja tekstien käsittelyistuntoihin ja keskusteluihin.
  • Luennot (3h) + käsittelyistunnot 4 x 3h (12h) + yhteenveto ja loppukeskustelu 3h = 18h

Lukupiirityöskentely: Tekstien lukeminen ja esittelyn tekeminen osana työryhmää

  • Jokainen opiskelija osallistuu yhdestä tekstistä esityksen ja alustuksen tekevään työryhmän työskentelyyn ja alustaa tekstistä oman osuuteensa.

Käsittelyistunnot ja ryhmäkeskustelut

  • Jokainen opiskelija lukee kaikki tekstit ja keskustelee niistä ryhmissä tekstiä käsittelevässä istunnossa.
  • Jokainen opiskelija toimii yhdessä ryhmäkeskustelussa puheenjohtajana.
  • Ryhmäkeskustelun puheenjohtaja kerää ryhmän keskustelun aiheet
  • Kurssisuoritus arvostellaan osallistumisen ja aktiivisuuden perustalta

Suoritus (4 op)

  • Neljän pisteen suoritukseen vaaditaan erillinen noin kymmensivuinen essee.
  • Esseen aiheen saa valita itse, mutta sen on liittyvä kurssin teemaan ja sisältöön ja oltava tehty juuri kurssi varten. Ks. yleiset ohjeet esseen kirjoittamiseen.
  • Aiheesta on syytä sopia opettajan kanssa.
  • Essee arvostellaan sisällön perustalta.

Kurssin ohjelma

1. Johdatus Arendtin ajatteluun

Maanantaina 1.11.2021. Auditorio Pub3

Järjestäytyminen Zoomissa

Ryhmien ja alustustehtävien jakaminen

Tauko

Koivusalo: Johdantoluento Arendtin ajatteluun

Markun johdantoluento

2.Identiteetin & oikeuksien politiikka

Maanantaina 8.11.2021. Auditorio Pub2

13:15-14:30 Ryhmän identiteetti esitys teksteistä

14:30-14:45 Tauko

14:45-15:30 Keskustelut teksteistä ryhmissä

15:30-15:45 Koivusalo: Johdatus seuraavan kerran teksteihin

Juutalainen paariana: Kätketty perinne (1944)
Kansallisvaltioiden rappeutuminen ja ihmisoikeuksien loppu (1948)

5. Poliittinen arvostelma

Maanantaina 29.11.2021. Auditorio Pub2

13:15-14:30 Ryhmän arvostelma esitys teksteistä

14:30-14:45 Tauko

14:45-15:30 Keskustelut teksteistä ryhmissä

15:30-15:45 Koivusalo: Johdatus seuraavan kerran teksteihin

Mielen elämä (1978) Johdanto & jälkisanat
Kant luennot (1970) §12 & §13

3. Poliittinen tila ja hallinta

Maanantaina 15.11.2021. Auditorio Pub3

13:15-14:30 Ryhmän totalitarismi esitys teksteistä

14:30-14:45 Tauko

14:45-15:30 Keskustelut teksteistä ryhmissä

15:30-15:45 Koivusalo: Johdatus seuraavan kerran teksteihin

Ideologia ja terrori: Uusi hallitusmuoto. (1953)
Vita activa: Toiminta §24-28

4. Poliittinen vapaus ja toiminta

Maanantaina 22.11.2021. Auditorio Pub3

13:15-14:30 Ryhmän vapaus esitys teksteistä

14:30-14:45 Tauko

14:45-15:30 Keskustelut teksteistä ryhmissä

15:30-15:45 Koivusalo: Johdatus seuraavan kerran teksteihin

Mitä on Vapaus? (1961)

6. Yhteenveto ja päätöskeskustelut

Maanantaina 13.12.2021. Auditorio Pub3

 13:15-14:30 Ryhmäkeskusteluissa esiin nousset teemat ja kysymykset

14:30-14:45 Tauko

14:45-15:30 Avoimeksi jääneet kysymykset

15:30-15:45 Kurssin päätös