Arendt ja politiikan ajattelu 2024

Hannah Arendt, Luennot, Opetus, Turun yliopisto

Hannah Arendt ja politiikan ajattelu

”Erittäin hyvä kurssi aiheiden jäsentelystä nykypäivän tapahtumien linkitykseen. Haastavia tekstejä, mutta hyvää opetusta ja keskustelua.”

”Luennoitsija selvä ja erinomainen asiantuntemus aihetta kohtaan. Luennot olivat hyviä, jokaista tekstiä ennen opettaja alusti niitä. Luentojen rakenne (alustus, keskustelu, opettajan luento) oli hyvä.”

“Tosi hyvä kurssi.”

“Keskustelu! Aito pohdinta ja kunnollinen perehtyminen aiheeseen. Opettaja osaa selittää aiheet todella hyvin.”

“Markun asiantuntijuus: hän osasi selittää vaikeitakin asioita selkeästi.”

“Alustusten tekeminen oli hyvä työskentelymuoto”

Kussisipalautetta 2018 Arendt ja politiikka kurssilta

Moodle kurssialue

Kurssialueelta löydät luentodiat, keskusteluosiot, palauteosiot, tekstiaineistot ja muita linkkejä.

Salasana annetaan ensimmäisellä kerralla

Kurssin moodle sivustolle

Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta.

Valtio-opin ja filosofian syventävät opinnot, syksy 2024.

Maanantaisin 28.10 – 2.12.2021, klo 14.15–16.45.

Publicum. Assistentinkatu 7, Turku

Opettaja: VTT, Dosentti Markku Koivusalo

Kurssitiedot

VALT1576 Hannah Arendt ja politiikan ajattelu, 2-4 op

Valtio-opin syventävät opinnot S1 (2op), S2 (2op), S3 kurssi+essee (4op)
Filosofian opinnot S2 (2op) V16 kurssi + lisätyö (3op)

“Mukava lukea filosofisia tekstejä, vaikka aihe ei välttämättä istu kaikkien pirtaan – valinnaiseksi kurssiksi hyvä ja luennoitsijan tiedot aiheesta vaikuttavat.”

”Mielestäni kurssi oli kaikkiaan tosi hyvä! Ehkä kun näin monta osallistujaa olisi voitu jakaa ryhmää pienempiin kokoonpanoihin ensin keskusteluja varten ja sitten pienenpien ryhmien keskustelun pohjalta alkaa keskustella isommassa ryhmässä.”

“Kaikki oli helposti saatavilla ja käytännön asiat hoituvat mutkattomasti. Kiva oli myös lukea pitkästä aikaa myös suomeksi meidän alan tekstejä!”

“Erittäin hyvin rakennettu kurssi! Kiitokset tekstien etsimisestä ja käännöksistä eri kielille.”

Kussisipalautetta 2018 Arendt ja politiikka kurssilta

Osaamistavoitteet

Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee politiikan teoreetikko ja filosofi Hannah Arendtin tapaa ajatella, käsitteellistää ja arvostella poliittisia ilmiöitä. Hänellä on valmius käyttää Arendtin ajattelua ja käsitteitä, sekä arvostella tätä ajattelua kriittisesti ja suhteuttaa muihin tapoihin ajatella politiikkaa.

Sisältö

Kurssilla tutustutaan Hannah Arendtin tapaan ajatella politiikkaa ja yhteistä maailmassa olemista. Kurssilla tutustutaan Arendtin ajattelun keskeisiin teemoihin ja syvennytään neljään Arendtin tekstiin.

Kurssin moodle-sivulta löytyvät tarkemmat materiaalit ja luettavat tekstit.

Aika ja paikka

Publicum. Assistentinkatu 7. Turku.

ma 28.10.2024 14:15-16:45 Pub299
ma 04.11.2024 14:15-16:45 Pub299
ma 11.11.2024 14:15-16:45 Pub399
ma 18.11.2024 14:15-16:45 Pub399
ma 25.11.2024 14:15-16:45 Pub399
ma 2.12.2024 14:15-16:45 Pub399

Suoritus (2 op)

Osallistuminen luennolle, lukupiireihin ja tekstien käsittelyistuntoihin ja keskusteluihin.
Luennot (3h) + käsittelyistunnot 4 x 3h (12h) + yhteenveto ja loppukeskustelu 3h = 18h

Lukupiirityöskentely: Tekstien lukeminen ja esittelyn tekeminen osana työryhmää

Jokainen opiskelija osallistuu yhdestä tekstistä esityksen ja alustuksen tekevään työryhmän työskentelyyn ja alustaa tekstistä oman osuuteensa.

Käsittelyistunnot ja ryhmäkeskustelut

Jokainen opiskelija lukee kaikki tekstit ja keskustelee niistä ryhmissä tekstiä käsittelevässä istunnossa.
Jokainen opiskelija toimii yhdessä ryhmäkeskustelussa puheenjohtajana.
Ryhmäkeskustelun puheenjohtaja kerää ryhmän keskustelun aiheet
Kurssisuoritus arvostellaan osallistumisen ja aktiivisuuden perustalta

Suoritus (4 op)

Neljän pisteen suoritukseen vaaditaan erillinen noin kymmensivuinen essee.
Esseen aiheen saa valita itse, mutta sen on liittyvä kurssin teemaan ja sisältöön ja oltava tehty juuri kurssi varten. Ks. yleiset ohjeet esseen kirjoittamiseen.
Aiheesta on syytä sopia opettajan kanssa.
Essee arvostellaan sisällön perustalta.

Kurssin ohjelma

1. Johdatus Arendtin ajatteluun

Maanantaina 28.10.2024.

Järjestäytyminen

Ryhmien ja alustustehtävien jakaminen

Tauko

Koivusalo: Johdantoluento Arendtin ajatteluun

Aineisto moodlessa

Markun johdantoluento

2.Identiteetin & oikeuksien politiikka

Maanantaina 4.11.2024.

13:15-14:30 Ryhmän identiteetti esitys teksteistä

14:30-14:45 Tauko

14:45-15:30 Keskustelut teksteistä ryhmissä

15:30-15:45 Koivusalo: Johdatus seuraavan kerran teksteihin

Aineisto moodlessa

Juutalainen paariana: Kätketty perinne (1944)

Kansallisvaltioiden rappeutuminen ja ihmisoikeuksien loppu (1948)

3. Poliittinen tila ja hallinta

Maanantaina 11.11.2024.

13:15-14:30 Ryhmän totalitarismi esitys teksteistä

14:30-14:45 Tauko

14:45-15:30 Keskustelut teksteistä ryhmissä

15:30-15:45 Koivusalo: Johdatus seuraavan kerran teksteihin

Aineisto moodlessa

Ideologia ja terrori: Uusi hallitusmuoto. (1953)

Vita activa: Toiminta §24-28

4. Poliittinen vapaus ja toiminta

Maanantaina 18.11.2024. Auditorio Pub3

13:15-14:30 Ryhmän vapaus esitys teksteistä

14:30-14:45 Tauko

14:45-15:30 Keskustelut teksteistä ryhmissä

15:30-15:45 Koivusalo: Johdatus seuraavan kerran teksteihin

Aineisto moodlessa

Mitä on Vapaus? (1961)

5. Poliittinen arvostelma

Maanantaina 25.11.2024.

13:15-14:30 Ryhmän arvostelma esitys teksteistä

14:30-14:45 Tauko

14:45-15:30 Keskustelut teksteistä ryhmissä

15:30-15:45 Koivusalo: Johdatus seuraavan kerran teksteihin

Aineisto moodlessa

Mielen elämä (1978) Johdanto & jälkisanat

Kant luennot (1970) §12 & §13

6. Yhteenveto ja päätöskeskustelut

Maanantaina 2.12.2024.

13:15-14:30 Ryhmäkeskusteluissa esiin nousset teemat ja kysymykset

14:30-14:45 Tauko

14:45-15:30 Avoimeksi jääneet kysymykset

15:30-15:45 Kurssin päätös

Aineisto moodlessa

Traaginen ajattelu: Bakkhantit

Antiikin kreikka, Klassikkoluennot, Luennot, Opetus, Tragedia, Työväenopisto

Traaginen ajattelu: Euripideen Bakkhantit I

5.11 klo 18:45

Tiistaisin 18:45 Stoassa jatkuvat taas Markun klassikkoluennot. Nyt syksyllä 2024 vuorossa traaginen ajattelu ja Euripides. Vapaa pääsy !

Olen tullut (hēkō), Jumalan poika,

Tänne Theeban maalle. Dionysos,

jonka synnytti Kadmoksen tytär Semele ja

kätilöi salamoiva tuli.

Dionysos Euripideen Bakkhanteissa

”Tässä minä taas olen.

Ne, jotka uskovat, mitä juuri kerroin, että olen jumala, tulevat samaan mahtavan illan.

Te muut olette pulassa. Olette puolitoista tuntia seinää vasten.

Ne taas, jotka todella uskovat, voivat liittyä meihin ja siihen mitä teemme seuraavaksi.

Kyseessä on juhla, koettelemus, ekstaasi.

Koettelemus on jotakin, jonka käyt läpi. Ekstaasi on mitä tapahtuu kun olet perillä.”

William Finley Dionysoksena esityksessä Dionysos in 69

Kyllä, pyrin presidentiksi. Mitä muita vaihtoehtoja sinulla muka on?

Muista minut ja kirjoita nimeni. William Finley.

W-I-L-L-I-A-M F-I-N-L-E-Y.

Ääni Finleylle vuonna 68 tuo Dionysoksen 69.

William Finley Dionysoksena esityksessä Dionysos in 69

Antiikin ajattelun klassikot IV: Traaginen ajattelu III. Euripides IX

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 3.9-12.11.2023, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

Tehkää Amerikasta hippi jälleen! Dionysos presidentiksi!

Unohtakaa Kamala (deinos) Harris ja Donald Torvi

Palatkaa vanhoihin hyviin aikoihin, jolloin William Finley julisti Dionysoksena pyrkivänsä presidentiksi.

”Kyllä, pyrin presidentiksi. Mitä muita vaihtoehtoja sinulla muka on?

Muista minut ja kirjoita nimeni. William Finley. W-I-L-L-I-A-M F-I-N-L-E-Y.

Ääni Finleylle vuonna 68 tuo Dionysoksen 69.”

Toki vanhat hyvät ajat eivät olleet vain vanhoja hyviä aikoja, Finleytä ei valittu presidentiksi, vaan valittiin Richard Nixon.

Richard Schechnerin ekstaasin politiikkaa edustanut Euripideen Bakkhanttien esitys New Yorkin Sohossa esityshallissa kesästä 1968 kesään 1969 oli kuitenkin käänteentekevä koko kokeelliselle ja avantgarde teatterille. Samalla se merkitsi Eudripideksen Bakkhanttien paluuta pitkästä pimennosta jälleen näyttämölle samalla paljastamaan tuon Bakkhantien palvoman jumalan, Dionysoksen.

Dionysos oli tullut Amerikkaan ja kun Dionysos in 69 näytelmän esitykset loppuivat 63 esityskerran jälkeen, alkoi heti Woodstock, rauhan ja rakkauden, dionyysinen festivaali.

Mutta kuka ja mikä on Dionysos? Tuo antiikin Kreikkalaisista jumalista kenties oudoin ja arvoituksellisin, viinin ja juhlien tuoja, kulttuurin asettaja ja kyseenalaistaja, juhlien, orgiastisen yhteisyyden, teatterin, päihtymyksen, ekstaasin, toiseuden jumalan. Rajat kyseenalaistava ja hierarkiat hajottava Vapauttaja (Eleutheros), jonka vallassa naiset jättävät kangaspuunsa, riisuvat jalkineensa ja suuntaavat kodeistaan villiin paljasjalkaiseen tanssilaukkaan vuorille.

Dionysos, on aina tulossa ja aina menossa, tuolla, täällä ja kaikkialla. Kauan luultiin tämän olleen Kreikassa vieras ja uusi jumala, kunnes selvisi tuon vierauden, toiseuden ja muutoksen jumalan olevankin yksi vanhimmista kreikkalaisista jumalista. Vanha Jumala, joka nuorentuu itse aikojen saatossa parrakkaasta miehestä kauniskasvoiseksi feminiiniksi teinipojaksi.

”Olen tullut (hēkō), Jumalan poika, Tänne Theeban maalle. Dionysos, jonka synnytti Kadmoksen tytär Semele ja kätilöi salamoiva tuli.”

Näin lausuu Dionysos Euripideksen Bakkhantien prologissa.

Dionysos, Jumalan poika, jonka väitetään myös edeltäneen kristittyjen palvomaa Jumalan poikaa ja joka myöhäisantiikissa sekoittuikin tähän. Jeesus ja Dionysos, kaksi aina tulossa olevaa hippiä, tosin vain toisella oli myös pukinsarvisia ja sorkkajalkaisia seuraajia.

Nietzschelle valinta kahden hipin välillä merkitsi perustavaa valintaa, Dionysos vai ristiinnaulittu? Dionysosta ei ristiinnaulittu, vaan revittiin kappaleiksi, mutta vain syntyäkseen kristuksen lailla uudelleen. Tullakseen taas läsnäolevaksi (parousia) reiveissä tanssiville nuorille.

”Tässä minä taas olen. Ne, jotka uskovat, mitä juuri kerroin, että olen jumala, tulevat samaan mahtavan illan. Te muut olette pulassa. Olette puolitoista tuntia seinää vasten. Ne taas, jotka todella uskovat, voivat liittyä meihin ja siihen mitä teemme seuraavaksi. Kyseessä on juhla, koettelemus, ekstaasi. Koettelemus on jotakin, jonka käyt läpi. Ekstaasi on mitä tapahtuu kun olet perillä.”

Näin aloitti William Finley 1968 Dionysoksen uuden tulemisen Euripideen Bakkhanttien esityksessä.

Tiistaina 5.11 Dionysos tulee Itäkeskuksen Stoaan. Siellä Markun klassikkoluennoilla puhutaan nimittäin Euripideksen Bakkhanteista.

Unohtakaa siis kaikki muu, vapautukaa arkipäivän rutiineista ja kirmatkaa kaikki naiset Stoaan.

Ja myös miehet sillä nykytutkimus on osoittanut, ettei sukupuoliroolit kyseenalaistavan Dionysoksen kultti ollut vain naisten vaan kaikkien sukupuolien, koko sukupuolten valtavan kirjon ekstaattinen kultti.

Ajattelun klassikot kurssin ohjelma ja aineisto tästä linkistä

Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa. Syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista ja eeppisestä ajattelusta. Kevättalvella 2023 vuorossa traaginen ajattelu ja Aiskhylos. Syksyllä 2023 traaginen ajattelu ja Sofokles ja syksyllä 2024 traaginen ajattelu ja Euripides. Keväällä 2025 puhutaan koomisesta ajattelusta Aristofaneen komedioista.

Traaginen ajattelu: Turvananojat

Antiikin kreikka, Klassikkoluennot, Luennot, Opetus, Tragedia, Työväenopisto

Traaginen ajattelu: Euripideen Turvananojat 8.10 klo 18:45

Tiistaisin 18:45 Stoassa jatkuvat taas Markun klassikkoluennot. Nyt syksyllä 2024 vuorossa traaginen ajattelu ja Euripides. Vapaa pääsy !

Täällä ei yksi mies johda (arkhō) vaan kyseessä on vapaa kaupunki (eleuthera polis).

Kansa (dēmos) on valtias (anassō), kukin vuosittain vuorollaan. Eikä rikkaille anneta eniten vaan myös köyhällä on yhtäläinen (ison) osansa.

Thesseus

Sillä siinä vaiheessa kun sodasta äänestetään, kukaan ei vielä mieti omaa kuolemaansa vaan uskoo onnettomuuden huuhtovan jonkun muun mennessään.

Jos kuolema olisi silmien edessä kansan antaessa äänensä, ei keihäshulluus (dorimanēs) ikinä tuhoaisi Kreikkaa.

Airut

Olisipa Aika (Khronos), päiviemme muinainen isä tehnyt minusta naimattoman aina, ikuisesti ja vielä tähänkin saakka miksi, oi miksi olen lapsiini sidottu?

Perimmäisen kärsimyksen minä uskoin kärsiväni jäämällä häitä vaille mutta nyt menetettyäni rakkaimman lapsen näen kirkkaimman pahan.

Äitien kuoro

Antiikin ajattelun klassikot IV: Traaginen ajattelu III. Euripides VI

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 3.9-12.11.2023, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

Mitä oli ennen ihmisoikeuksia?

Turvananonta. Hikesia.

Uskonnollis-moraalis-poliittinen anomisrituaali, joka muodosti myös kvasioikeudellisen käytännön.

Vai pitäisikö kysyä mikä edelleen korvaa ihmisoikeudet, joita pitää käytännössä edelleen anoa vahvemmilta ja joissa toistuvat anontarituaalin momentit.

Edelleen on 1) lähestyttävä anonta paikkaa (ellei raja ole kiinni) tai anottavaa henkilöä, nykyään viranomaista. 2) On tehtävä erilaisia rituaalisia anontaeleitä, ei tosin enää heittäydyttävä polviin, siveltävä poskia tai partaa vaan suoritettava sarja rationaalisen byrokratian epärationaalisia rituaaleja. 3) On esitettävä asiansa mahdollisimman kaunopuheisesti ja vedottava kosmisiin kaikkia koskeviin velvoitteisiin. 4) Päätös on lopulta kuitenkin vain vahvemman säälin tunteista ja mielialasta kiinni.

Tosin asiaa vaikeuttaa nykyään se, ettei kylmällä byrokraattisella koneella, joka on anonnan kohde, ole säälin tunteita tai muitakaan tunteita. Ja sen mieliala on aina henkilökohtaisen vastuun pakoilu yleisen ohjausnuoran nimissä, kun taas antiikin anonta liittyi aina henkilöön.

Antiikin anontaa ei myöskään tehty yksin rukouksessa poissaolevalle jumalalle kuten pelastususkonnoissa vaan kyse oli julkisesti tehdystä anonnasta läsnä olevalta vallalta.

Anonta, liittyi se sitten turvapaikan anontaan, avun anontaan tai armon anontaan muodosti kokonaisen tragiikan oman alalajityypin ja siihen törmää lähes kaikissa tragedioissa, joissa ylhäisetkin sielut, jotka eivät koskaan keneltäkään ano mitään, joutuvat lopulta konttaamaan polvillaan uuden vallan edessä.

Euripideen turvananojissa ei anota turvapaikkaa vaan lasten hautausta ja Ateenan imperialistinen demokratia esittää nyt itsensä myös sääliin ja myötätuntoon kykenevänä kansanvaltana, joka kuulee ulkomaalaisia anojia ja ottaa heidän asiansa ajaakseen.

Mutta ennen kaikkea se esittää itsensä vapaana poliksena, jossa ”kansa (dēmos) on valtias (anassō), kukin vuosittain vuorollaan Eikä rikkaille anneta eniten. Vaan myös köyhällä (penēs) on yhtäläinen (ison) osansa.”

Kenties juuri demokraattisen paatoksensa takia tämä tragedia jäi marginaaliin epädemokraattisina aikoina, kun taas nykyään kaikkien vannoessa demokratian nimiin, sen epäajanmukaisuus on kenties sen demoksen tuntemassa henkilökohtaisessa myötätunnossa onnettomia kohtaan, jota nykyiset kärsivistä tuhottavia vihollisia etsivät populistit eivät enää tunne.

Epäajanmukaisen nykyisessä uudessa militarismissa siitä tekee myös sen kritiikki tuhoa tuovaa ”keihäshulluutta” kohtaan ja tuossakin epäajanmukaisuudessaan se osoittautuu samalla ajankohtaiseksi kriittiseksi klassikoksi.

Annonnasta, demokratiasta, vanhemmista ja lapsista ja monesta muusta puhutaan taas tiistaina 8.10 Itäkeskuksen Stoassa kun Markun klassikkoluennoilla on vuorossa Euripideksen Turvananojat.

Ajattelun klassikot kurssin ohjelma ja aineisto tästä linkistä

Traaginen ajattelu: Sofokles VII

Antiikin kreikka, Klassikkoluennot, Luennot, Työväenopisto

Oidipus Kolonuksessa I

Tiistaina 24.10 18:45 Stoassa traaginen ajattelu: Sofokles VII: Oidipus Kolonuksessa. Vapaa pääsy !

Mitä hyötyä on kaikkialla kuullusta näkemyksestä ja maineesta, jos se on vain tyhjää puhetta, että Ateenan olisi kaikkein jumalia kunnioittavin (theosebēs) kaupunki, joka ainoana antaa pelastuksen (sōzein) kaltoin kohdellulle muukalaiselle (xenos), jolla ainoana on valta häntä auttaa.

Vaan mitä minä olen saanut tuosta osakseni? Ensin pakotatte minut nousemaan tältä kiveltä ja sitten ajatte minut pois maastanne, ainoastaan nimeni pelon takia.

Sofokles: Oidipus Kolonuksessa

Antiikin ajattelun klassikot III: Traaginen ajattelu II. Sofokles

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 5.9-14.11.2023, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

Oidipus Stansvikissa!

Eli luonnon tragediaa ja ihmisen hybristä nyt ja kaksi ja puolituhatta vuotta sitten

Mitä tekemistä Oidipuksella on Stansvikin kanssa tai mitä tekemistä maankäyttö ja rakennuslailla (nomos) peruskallioiden ikiaikaisen oikeuden (dike) kanssa?

Sofokleen vanhuuden tragediassa Oidipus Kolonuksessa, monikärsinyt vanha sokea kulkuri, entinen valtion päämies Oidipus saapuu tyttärensä Antigonen kanssa Kolonuksen kaupunginosaan Ateenan kaupunkiin, jossa oli tuolloin vielä niin sanottua lähiluontoa ja asettuu Ateenan liepeille lähelle Eumenideille omistettua pyhää villiä lehtoa.

Tuo lehto on pyhä ja erillään kaupungin laista (nomos) ja ihmisen asettamista ja säätämistä laitumista (nomoi) ja niinpä kaupunkilaiset ovat peloissaan ja kauhuissaan kurjan pakolaispummilta näyttävän Oidipuksen astumisesta sinne etsimään turvapaikkaa.

Kaupungin mahtiäijät laulavatkin kuorossa, kun nykyhallitus ikään, että turvapaikananojat on ajettava pois, sillä vieraista voi olla vain harmia, nämä ovat synnyltään ja suvultaan jo pahoja ja voivat vieläpä aiheuttaa valtiolle/kaupungille uutta velkaa.

Villi lehto taas on omistettu Eumenideille, noille perustaltaan hyväntahtoisille naisille, joita kuitenkin myös raivottariksi kutsutaan, sillä he todellakin raivostuvat ikiaikaisen oikeuden loukkauksista ja piinaavat ikiaikaisia luonnon oikeuksia loukkaavia pahantekijöitä.

Mutta pelkkää Oidipuksen nimeä pelkäävä kaupungin äijien neuvosto, ei ymmärrä, että kaupungeista karkotettu ja viattomasti kärsinyt, mutta hybriksestään toipunut, kaiken kärsinyt sokea vanhus kuuluu nyt itsessään kaupungin lain sijaan korkeamman oikeuden alueelle ja villiin luontoon.

Lopulta tämä entinen itsevaltias palaa ja häviää tuon metsän siimekseen pois ihmisten rakennuslakien keskuudesta kuin sovittaen vihdoin aikaisemmat kaikkivaltaisen tietotaitonsa traagiset erheet (hamartia), joita myös synneiksi kristillisyydessä kutsuttiin.

Mutta niin antiikin Kreikassa kuin kristinuskossakin oli olemassa pyhän alue, jolle kaupunkilaisten ja vallanpitäjien hulluutta, väkivaltaa ja vainoa saattoi paeta, pyhän alue, joka suojeli turvapaikanhakijoita, kurjia ja vallattomia, villiä luontoa ja metsää ja myös pyhiä vanhoja rakennuksia ja kallioita teknisten itsevaltiaiden uudistussuunnitelmilta ja massoja liikuttavilta ideologioilta.

Tässä suhteessa ”mikään ei ole enää pyhää”, ei ole vain pateettinen konservatiivinen huudahdus, jolla haluttaisiin pitää väkisin yllä vanhoja ennakkoluuloja, tabuja, hierarkioita ja tehdä työtä vastavalistukselle.

Se on myös huolestunut ilmaus siitä, että mikään ei ole enää turvassa, suojassa hallitsijoiden ja näitä kannattavien massojen päähänpistoilta ja edistyksellisyyden tai muutoksen nimiin naamioiduilta tuhotöiltä.

Lisää Oidipuksen seikkailuista Kolonoksessa ja Stansvikissa, vanhuuden viisaudesta, kaupungin lain ja korkeimman oikeuden suhteesta ja monesta muusta asiasta voi kuulla taas syysloman jälkeen jatkuvilla Markun klassikkoluennoilla kulttuurikeskus Stoassa tiistaisin kello 18:45.

Luento Stoan isossa luentosalissa tiistaina 24.10 kello 18:45.

Tänä syksynä tiistai-iltaisin käydään siis läpi Sofokleen tragediat: Oidipus, Antigone, Oidipus Kolonuksessa, Traakhiin neidot, Filoktetes, Aias ja Elektra.

Tervetuloa! Vapaa pääsy!

Ajattelun klassikot kurssin ohjelma ja aineisto tästä linkistä

Traaginen ajattelu: Sofokles II

Antiikin kreikka, Klassikkoluennot, Luennot, Opetus, Työväenopisto

Itsevaltiaan kohtalo: Entä jos Putin ei olekaan Oidipus?

Tiistaina 12.9 18:45 Stoassa traaginen ajattelu: Sofokles II: Oidipus. Vapaa pääsy !

Ennen päivän viimeisen näkemistä, en ketään kuolevaista onnekkaaksi (olbizō) kiitä,

ennen kuin on elämänsä rajan ylittänyt tuskan tunteet karttaen

Sofokles: Oidipus Rex

Antiikin ajattelun klassikot III: Traaginen ajattelu II. Sofokles

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 5.9-14.11.2023, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

Mutta entä jos Putin ei olekaan Oidipus, jos suurta traagista käännettä ei tulekaan

Freud kuuluisasti uskoi, että Sofokleen Oidipus tragedia koskettaa meitä enemmän kuin mikään moderni kohtalon draama siksi, että siinä kyse ei ole vain mielivaltaisesta kohtalosta vaan sisäisestä pakosta sillä jokainen on ”kerran orastuksessaan ja fantasiassaan tuollainen Oidipus ja jokainen kauhistuu tuon unelman täyttymyksen todellisuuden edessä tukahduttamisen täydellä määrällä, joka erottaa hänen lapsuuden tilansa nykyisestä.”

Freud teki Oidipuksesta torjutun halun hahmon, halun ihmisen par excellence, siinä missä Schelling ja Hegel olivat tehneet Sfinksin arvoituksen ratkaisseesta Oidipuksesta filosofin, tiedon traagisen hahmon. Hegelille Oidipus seisoi ja kaatui idän ja lännen rajalla ja kuvastaa länsimaisen ihmisen itsetietoisuuden ratkaisua Egyptissä arvoitukseksi kohonneen itämaisen hengen ongelmasta. Ja silti juuri teoistaan tietämätön Oidipus on sidottu edelleen tietämättömyyden kauheuksiin, jotka voi karkottaa vain todellinen tieto ja siveellinen kirkkaus, joka muokataan kansalaislakien ja poliittisen vapauden avulla ja sovitetaan yhteen kauneuden hengen kanssa.

Kreikkalaisessa kuvastossa ja sen orastavan demokratian poliittisessa psykologiassa Oidipus, tietävä kampurajalka, on kuitenkin ennen kaikkea ontuvan itsevaltiaan hahmo, ihmisistä mahtavin, maansa pelastaja (soter), joka lopulta etsiessään vallallaan ratkaisua ahdinkoon törmää oman valtansa hirvittävään alkuperään ja kaatuu kaikkein korkeimmalta ”hirveyteen (deinon), jota ei ole kuultu, ei nähty.” Parhaasta tulee kauhein. Tyrannista surkein, kurja, ulossuljettu farmakon.

Freudin mukaan äitinsä kanssa makaaminen oli muinainen uni ja ainakin kaikkien pikkupoikien torjuttu halu. Tiedä häntä, nykyäänhän on enemmän kuin muodikasta lähinnä naureskella Freudin fantasioille. Mutta entäpä antiikin demokraattisen kansanteatterin fantasia?

Demokraattinen mielikuvitus on aina uneksinut kansan itsensä itsevaltiaaksi huutaman tyrannin lopullisesta kaatumisesta. Kansan pelastaja kääntyykin sen kiroamaksi. Valta nostaa korkeuksiin, josta välttämättä pudotaan pohjalle.

Me Oidipuksen tragedian värittämän lännen jälkeläiset ja demokraattinen itsetietoisuutemme uskomme tähän välttämättömyyteen.

Kohta Putin kaatuu. Kohta tulee käänne. Tyranniksi noussut pelastaja tekee päivä päivältä traagisempia virheitä, ihan kohta Putin luhistuu. Lähes joka toinen iltapäivälehtien lööppi julistaa, ”Putinin loppu on lähellä”, ”Putin ei näe enää uutta talvea”, ” “Putin kaatuu muutamassa kuukaudessa”.

Asiantuntija asiantuntijan perään toistavat samaa sanomaa ja me fantasioimme jo etukäteen häväistystä Putinista, joka bunkkerissa vapisevan Hitlerin, maakuopassa piileskelevän Saddamin jne, tavoin on lopulta syösty korkeuksista lokaan.

Mutta entäpä jos kaikki asiantuntijat toistavatkin vain Sofokleen tragediaa, uskovat sen ikuiseen paluuseen politiikan maailmassa. Entä jos käännettä ei tule ja Putin ei olekaan traaginen hahmo vaan toisin kuin Oidipus ”elämänsä päähän pääsee tuskat ja kauhut karttaen.”

Entäpä jos Venäjä onkin enemmän itää ja idän itsetietoisuuteen ja arkkitarinaan ei kuulu itsevaltiaiden kaatuminen vaan kuoleminen rauhassa ja tyytyväisenä sängyssä.

Tämä on niin sietämätön ajatus, että kannattaa tulla kuuntelemaan Markun Sofokleen Oidipus luentoja ja uskoa mieluummin antiikin demokratian traagiseen totuuteen itsevaltiaista.

Sofokleen Oidipuksesta puhutaan tiistain 12.9 kello 18:45 Stoassa lisää ja tänä syksynä tiistai-iltaisin käydään siis läpi Sofokleen tragediat: Oidipus, Antigone, Oidipus Kolonuksessa, Traakhiin neidot, Filoktetes, Aias ja Elektra.

Tervetuloa! Vapaa pääsy!

Ajattelun klassikot kurssin ohjelma ja aineisto tästä linkistä

« Vanhemmat merkinnät