Keskustelu Didier Eribonin kanssa

Keskustelu Didier Eribonin kanssa

Didier Eribonin ja Markku Koivusalon keskustelu Foucault’sta ja filosofiasta tiistaina 15.9 klo 16:15-18.

Didier Eribonin uudistetun Michel Foucault elämänkerran suomennoksen julkistustilaisuus

Paikka: Helsingin yliopisto, Unioninkatu 35, auditorio 116. 

 Järjestäjät: Professori Thomas Wallgren / von Wright and Wittgenstein -seminaari & Kimmo Jylhämö / Vastapaino

Didier Eribon Helsingissä 15-17.9.2026

Professori Didier Eribon (University of Amiens) esittelee uuden, laajennetun painoksen Michel Foucault’n elämäkerrasta suomenkielisen käännöksen julkistamisen yhteydessä. Dosentti Markku Koivusalo haastattelee Eribonia, ja tilaisuudessa on avoin keskustelu.

  • Eribon on yksi Foucault’n elämää ja työtä läheisimmin tunteneista tutkijoista. Teoksessaan hän luo mestarillisen muotokuvan, joka punoo yhteen filosofin elämän ja ajattelun sekä asettaa hänet oman aikansa henkisen ja yhteiskunnallisen kamppailun kontekstiin.
  • Uudistettu painos sisältää lukuisia aiempaa laajempia näkökulmia, muun muassa Foucault’n suhtautumisesta seksuaalisuuteen ja huumeisiin.
  • Markku Koivusalo (valtiotieteiden tohtori) on Helsingin yliopiston dosentti, joka on opettanut lähes 30 vuotta erikoistuen yhteiskuntateoriaan ja poliittiseen filosofiaan. Hänen väitöskirjansa (2012) käsitteli Michel Foucault’n ajattelujärjestelmää. 

Didier Eribon Helsingissä 15-17.9.2026

Kolmen päivän vierailu kokoaa yhteencfilosofian, sosiologian, kirjallisuuden jacteatterin näkökulmia Didier Eribonin tuotantoon sekä luokkaan liittyvään keskusteluun. Ohjelmassa käsitellään muun muassa Foucault’n ajattelua, luokkakokemuksen kirjallisia muotoja sekä Paluu Reimsiin -teoksen näyttämöllistä sovitusta.

Työväenluokkaisesta perheestä Pariisin akateemisiin piireihin paennut kirjailija palaa tarkastelemaan taustaansa ja sen tuottamaa häpeää sekä luokkanousun synnyttämiä ristiriitoja kirjassaan Paluu Reimsiin.

“Se on yksi niistä teoksista, jotka voivat muuttaa elämän. Minun elämäni se muutti. Niin voi käydä teillekin.”

Édouard Louis, kirjailija

“Paluu Reimsiin on omaelämäkerrallista ja teoreettista saumattomasti yhdistelevä kirjallinen täysosuma.”

Juho Narsakka, Kulttuuritoimitus

Ohjelma

TIISTAI 15.9

16:15-18.00 Professori Didier Eribon (University of Amiens) esittelee uuden, laajennetun painoksen Michel Foucault’n elämäkerrasta suomenkielisen käännöksen julkistamisen yhteydessä. Dosentti Markku Koivusalo haastattelee Eribonia, ja tilaisuudessa on avoin keskustelu.
Paikka: Helsingin yliopisto, Unioninkatu 35, auditorio 116
Vapaa pääsy! 

KESKIVIIKKO 16.9.

16:15 – Sociology talk by Didier Eribon ”Portrait of the class defector as a political theorist” (in English)

Paikka: Helsingin yliopisto, Metsätalo (Unioninkatu 40), sali 4

Vapaa pääsy!

18:15–21:00 – Keskustelu: Paluu luokkaan kaunokirjallisuudessa

Silvia Hosseini haastattelee kirjailijoita Marjo Niemeä ja Niko Hallikaista.

Maria Mäkelän kommenttipuheenvuoro: Eribon, Ernaux ja Louis.

Miten luokkakokemus ottaa kaunokirjallisen muodon?
Kirjailijat Niko Hallikainen ja Marjo Niemi ovat romaaneissaan syventyneet samoihin teemoihin kuin Didier Eribon teoksessaan Paluu Reimsiin. Silvia Hosseinin vetämässä keskustelussa etsitään reittejä yhteiskuntaluokasta ja luokkayhteiskunnasta kirjoittamiseen.

Paikka: Helsingin yliopiston päärakennus, Karolina Eskelin -sali

Vapaa pääsy!

Järjestäjät: Authors of the Story Economy, Tampereen yliopisto, Teatteri Metamorfoosi & Vastapaino

TORSTAI 17.9.

18:00 – Näytelmä: Itseen kirjoitettu

Paikka: Konepajanäyttämö

Isän kuoltua professori Didier Eribon palaa kotiin. 30 vuoden poissaolon jälkeen hänen täytyy kohdata äitinsä sekä häpeänsä, jonka vuoksi hän lähti pikkukaupungista Pariisiin. Eribon luuli tehneensä irtioton homofobian vuoksi – äkkiä hän ymmärtää, mistä syvimmillään oli kyse. Hänen oma häpeänsä oli yhteiskunnallista: häpeää köyhyydestä, osaamattomuudesta ja osattomuudesta.

Kuinka luokkajako vaikuttaa yksilön elämään ja hänen valintoihinsa?

  • Mitä on rakenteellinen erinarvoisuus?
  • Näyttämöllä: Sinikka Sokka, Miiko Toiviainen, Timo Torikka, Maija Ruuskanen
  • Perustuu: Didier Eribonin teokseen Paluu Reimsiin (Retour à Reims © Librairie Arthème Fayard, 2009)
  • Suomennos: Timo Torikka
  • Dramatisointi: Timo Torikka ja Davide Giovanzana
  • Ohjaaja: Davide Giovanzana
  • Tuotanto: Teatteri Metamorfoosi
  • Liput täältä

20:15 – Keskustelu: Paluu luokkaan

Filosofi Didier Eribon, suomentaja-näyttelijä Timo Torikka ja ohjaaja Davide Giovanzana keskustelevat luokkakokemuksesta (keskustelu käydään ranskaksi, Sampsa Peltonen kääntää suomeksi).

  • Ainutlaatuinen tilaisuus, jossa kirjan kirjoittaja, näytelmän suomentaja, näyttelijä ja ohjaaja pohtivat, miltä luokkakokemus näyttää kosmopoliittisten tekijöiden näkökulmasta.
  • Mitä luokka tarkoittaa?
  • Paikka: Konepajanäyttämö
  • Vapaa pääsy!
  • Järjestäjät: Teatteri Metamorfoosi & Vastapaino

Yhteydenotot:
Vastapaino, Kimmo Jylhämö: kimmo.jylhamo@vastapaino.fi; 050 527 1200

Aristofaneen Sammakot

Aristofaneen Sammakot

Aristofaneen Sammakot ja Rikkaus 8.9–6.10

Stoassa  tiistaisin kello 18:45-20:15. Vapaa pääsy !

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 8.9-17.11.2026, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

Ja että kerron paljon naurettavaa (geloia), ja paljon vakavaa (spudia)

sinun juhliesi arvoista, leikkisää ja vitsailevaa

voitonseppeleen  saadakseni.

Aristofanes: Sammakot 405 eaa.

Nyt ne taas jatkuvat Markun klassikkoluennot Stoassa.

 

Tiistaina 8.9 jatkuvat taas Markun klassikkoluennot Stoassa.

Vuorossa ensin Aristofaneen Sammakot ja Rikkaus ja sitten syyslomatauon jälkeen Euripideen Hippolytos ja Troijan naiset.  

Sammakot jälleen ajankohtainen komedia, joka aloitti länsimaisen kirjallisuuskritiikin 2431 vuotta sitten ja oli koominen vastaus poliittiseen ja kulttuurisen kriisiin, jonka vain runoilija ja lopulta naurava komedia voi pelastaa.

Tai näin ainakin teatterin jumalan Dionyksen mukaan, joka lähtee hakemaan kuollutta tragediarunoilija Euripidestä takaisin manalasta sillä poliittisesta polarisaatiosta kärsivä, sotilaallisessa, taloudessa ja kulttuurisessa kriisissä oleva demokraattinen imperiumi on täynnä vain kehnoja sanseppoja, tyhjiä lörpötteleviä jämärypäleitä.

Näistä ei ole pelastamaan Ateenaa ja tekemään populistien hallitsemasta kahtia jakautuneesta imperialistisesta ja kulttuurista hegemoniaa pitäneestä antiikin johtavasta demokratiasta Great Again.   

Kaikki on kuolemassa, Ateenan imperiumi, sen demokratia, sen kulttuuri, tragedia ja komedia ja siksi apua kriisin on haettava kuolleiden valtakunnasta.

Mutta miten Dionysokselle, kuolemattomalle, käy tämän matkatessaan orjansa kanssa kuolleiden valtakuntaan?  

Ja kuka onkaan varsinainen pelastamisen arvoinen runoilija?

Mikä on runouden tehtävä kulttuurin pelastamisessa ja mikä tyyli ja sisältö on siihen sopivin?

Kaiken tämän ja paljon muutakin voi oppia taas Markun klassikkoluennoilla tiistaisin 18:45 Itäkeskuksessa Stoassa suuressa luentosalissa ja mikä parasta täysin ilmaiseksi siksi tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Kuten Sammakoissa kuoro toteaa komedian jumala ”näytti, että ilmaiseksikin voi leikkiä ja karkeloida” ja ilmaiseksi voi nyt Itäkeskuksessa myös kuunnella komedian jumalan seikkailuista manalassa, vaikka ilmaisia muoviäpäreitä tai lippalakkeja ei tällä kertaa valitettavasti olekaan tarjolla.

 Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa. Syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista ja eeppisestä ajattelusta. Kevättalvella 2023 vuorossa traaginen ajattelu ja Aiskhylos. Syksyllä 2023 traaginen ajattelu ja Sofokles ja syksyllä 2024 traaginen ajattelu ja Euripides. Keväällä ja syksyllä 2025 puhutaan koomisesta ajattelusta ja Aristofaneen komedioista. Keväällä 2026 vuorossa Aristofaneen naiskomediat. Syksyllä 2026 Aristofaneen Sammakot ja Rikkaus sekä Euripideksen Hippolytos ja Troijan naiset. 

Foucault: Tieto, valta ja etiikka

Foucault: Tieto, valta ja etiikka

”Erittäin hyvä kurssi aiheiden jäsentelystä nykypäivän tapahtumien linkitykseen. Haastavia tekstejä, mutta hyvää opetusta ja keskustelua.”

”Luennoitsija selvä ja erinomainen asiantuntemus aihetta kohtaan. Luennot olivat hyviä, jokaista tekstiä ennen opettaja alusti niitä. Luentojen rakenne (alustus, keskustelu, opettajan luento) oli hyvä.”

“Tosi hyvä kurssi.”

”Keskustelu! Aito pohdinta ja kunnollinen perehtyminen aiheeseen. Opettaja osaa selittää aiheet todella hyvin.”

”Markun asiantuntijuus: hän osasi selittää vaikeitakin asioita selkeästi.”

”Alustusten tekeminen oli hyvä työskentelymuoto”

Kussisipalautetta 2018 Arendt ja politiikka kurssilta

Moodle kurssialue

Kurssialueelta löydät luentodiat, keskusteluosiot, palauteosiot, tekstiaineistot ja muita linkkejä. 

Salasana annetaan ensimmäisellä kerralla

Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta.

Valtio-opin ja filosofian syventävät opinnot, syksy 2026.

Maanantaisin 2.11–7.12.2026.

Publicum. Assistentinkatu 7, Turku

Opettaja: VTT, Dosentti Markku Koivusalo

Kurssitiedot

VALT1585 Foucault Tiedon, vallan ja itsen politiikka, 2-4 op

  • Valtio-opin syventävät opinnot (S1.2, S1.3, SKV3)
  • Filosofian syventävät opinnot

 

“Mukava lukea filosofisia tekstejä, vaikka aihe ei välttämättä istu kaikkien pirtaan – valinnaiseksi kurssiksi hyvä ja luennoitsijan tiedot aiheesta vaikuttavat.”

”Mielestäni kurssi oli kaikkiaan tosi hyvä! Ehkä kun näin monta osallistujaa olisi voitu jakaa ryhmää pienempiin kokoonpanoihin ensin keskusteluja varten ja sitten pienenpien ryhmien keskustelun pohjalta alkaa keskustella isommassa ryhmässä.”

“Kaikki oli helposti saatavilla ja käytännön asiat hoituvat mutkattomasti. Kiva oli myös lukea pitkästä aikaa myös suomeksi meidän alan tekstejä!”

“Erittäin hyvin rakennettu kurssi! Kiitokset tekstien etsimisestä ja käännöksistä eri kielille.”

Kussisipalautetta 2018 Arendt ja politiikka kurssilta

Osaamistavoitteet

Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee Michel Foucault’n tapaa ajatella ja käsitteellistää tietoa, valtaa ja itseä. Hänellä on valmius käyttää Foucault’n ajattelua ja käsitteitä nykymaailman ymmärtämiseen ja arviointiin

Sisältö

Kurssille perehdytään Michel Foucault’n ajatteluun Foucault’n omien tekstien kautta. Ensimmäinen istunto koostuu opettajan johdantoluennosta Foucault’n ajatteluun.

Viisi seuraavaa istuntoa koostuvat yhteisestä Foucault’n tekstien läpikäynnistä, työryhmien esityksistä ja keskusteluista.

Kurssin Moodle-sivulta löytyvät tarkemmat materiaalit ja luettavat tekstit.

Aika ja paikka

Publicum. Assistentinkatu 7. Turku. 

  • ma 2.11.2026 14:00-17:00.
  • ma 9.11.2026 14:00-17:00.
  • ma 16.11.2026 13:00-16:00.
  • ma 23.11.2026 13:00-16:00.
  • ma 30.11.2026 13:00-16:00.
  • ma 7.12.2026 13:00-16:00.

Suoritus (2 op)

  • Osallistuminen luennolle, lukupiireihin ja tekstien käsittelyistuntoihin ja keskusteluihin.
  • Luennot (3h) + käsittelyistunnot 4 x 3h (12h) + yhteenveto ja loppukeskustelu 3h = 18h

Lukupiirityöskentely: Tekstien lukeminen ja esittelyn tekeminen osana työryhmää

  • Jokainen opiskelija osallistuu yhdestä tekstistä esityksen ja alustuksen tekevään työryhmän työskentelyyn ja alustaa tekstistä oman osuuteensa.

Käsittelyistunnot ja ryhmäkeskustelut

  • Jokainen opiskelija lukee kaikki tekstit ja keskustelee niistä ryhmissä tekstiä käsittelevässä istunnossa.
  • Jokainen opiskelija toimii yhdessä ryhmäkeskustelussa puheenjohtajana.
  • Ryhmäkeskustelun puheenjohtaja kerää ryhmän keskustelun aiheet
  • Kurssisuoritus arvostellaan osallistumisen ja aktiivisuuden perustalta

Suoritus (4 op)

  • Neljän pisteen suoritukseen vaaditaan erillinen noin kymmensivuinen essee.
  • Esseen aiheen saa valita itse, mutta sen on liittyvä kurssin teemaan ja sisältöön ja oltava tehty juuri kurssi varten. Ks. yleiset ohjeet esseen kirjoittamiseen.
  • Aiheesta on syytä sopia opettajan kanssa.
  • Essee arvostellaan sisällön perustalta.

Kurssin ohjelma

1. Johdatus Foucault'n ajatteluun

Maanantaina 30.10.2023.

Järjestäytyminen Zoomissa

Ryhmien ja alustustehtävien jakaminen

Tauko

Koivusalo: Johdantoluento Michel Foucault’n ajatteluun

2. Ajattelun kriittinen historia

Maanantaina 9.11.2026.

14:15-15:30 Ryhmän ajattelu esitys teksteistä

15:30-15:45 Tauko

15:45-16:30 Keskustelut teksteistä ryhmissä

16:30-16:45 Koivusalo: Johdatus seuraavan kerran teksteihin

4. Tieto

Maanantaina 23.11.2026.

13:15-14:30 Ryhmän valta esitys teksteistä

14:30-14:45 Tauko

14:45-15:30 Keskustelut teksteistä ryhmissä

15:30-15:45 Koivusalo: Johdatus seuraavan kerran teksteihin

3. Valta

Maanantaina 16.11.2026.

13:15-14:30 Ryhmän valta esitys teksteistä

14:30-14:45 Tauko

14:45-15:30 Keskustelut teksteistä ryhmissä

15:30-15:45 Koivusalo: Johdatus seuraavan kerran teksteihin

5. Etiikka

Maanantaina 30.11.2026.

13:15-14:30 Ryhmän etiikka esitys teksteistä

14:30-14:45 Tauko

14:45-15:30 Keskustelut teksteistä ryhmissä

15:30-15:45 Koivusalo: Johdatus seuraavan kerran teksteihin

6. Päätöskeskustelut

Maanantaina 7.12.2026.

 13:15-14:30 Ryhmäkeskusteluissa esiin nousset teemat ja kysymykset

14:30-14:45 Tauko

14:45-15:30 Avoimeksi jääneet kysymykset

15:30-15:45 Kurssin päätös

Koominen ajattelu: Naisten kansankokous

Koominen ajattelu: Naisten kansankokous

Naisten kansankokous 17.3-24.3 klo 18:45

Markun klassikkoluenenot Stoassa  tiistaisin kello 18:45-20:15. Vapaa pääsy !

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 13.1-24.3.2026, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

Kylläpäs naisten valta naurattaa!

Aristofaneen naiskomedioiden sarja huipentuu naisten (seksi)lakosta (Lysistrate), Thesmoforian tuomioistuimen (Naistenjuhlan) kautta lopulta naisten poliittisen vallan ottoon ja yhteiskuntajärjestelmän uudistamisen komediassa Naisten kansankokous tai tarkemmin Naiset kansankokouksessa (Ekklēsiazūsai).

Siinä naiset marssivat kansankokoukseen miehiksi pukeutuneita ja näitä jäljitellen ja äänestävät kokonaisesta poliittisen konstituution radikaalista muutoksesta, jossa poliittinen valta siirretään naisille.

Kesti 2318 vuotta kun koomisesta ajatuksesta naisista marssimassa kansankokoukseen tuli todellisuutta Suomessa, kun maailman ensimmäiset 19 naiskansanedustajaa marssivat 1907 uuteen yksikamariseen eduskuntaan.

Mutta ennen kuin nämä ehtivät varsinaisesti marssia eduskuntaan esitettiin Viipurin maaseututeatterissa pidettyjen eduskuntavaalien ja eduskunnan varsinaisen avajaisten välissä uudestaan vuonna 1907 ajankohtaiseksi tullut Aristofaneen kaksi ja puolituhatta vuotta vanha komedia Ekklēsiazūsai.   

Jalmari Finnen suomentama ja ohjaama sekä vahvasti katkottu ja sensuroitu versio komediasta halusi ottaa kantaa ajankohtaisiin ilmiöihin naisemansipatsioonista, sosialismista, kommunismista ja vapaasta rakkaudesta ja ennen kaikkea kommentoida uutta alkavaa naisten marssia poliittiseen valtaan, jota tähän asti oli pidetty lähinnä koomisena.

Finnen oma käännös komedialle oli Naishallitus ja sellainenkin asia nähtiin sitten juuri Suomessa, kun Sanna Marinin hallitus täydennettynä muutamalla tohvelisankarilla hallinnoi Suomea tämän vuosikymmen alussa.  Ja olipas se koomista ja kyllä kaikki miehiä nauratti niin kun ”tytöt leikkivät politiikkaa”.

Onneksi on taas palattu miehisempään viisaiden miesten ja näiden vakavat arvot jakavien valkyrioiden hallitukseen ja taas ovat Suomen asiat hyvässä järjestyksessä. Kansantalous sen kun vaan kohenee, kulttuuri kukoistaa ja ihmiset voivat paksusti täynnä tulevaisuuden uskoa.  Ja samalla koko naisten valtaan liitetty koominen hyvinvointi- ja sosiaalivaltio on vihdoin taas säilän alla palautumassa vanhaan kunnon tosi miesten soturivaltioon.

Uhkana naisten vallassa, kun on, että nämä eivät välttämättä tyydy vaan keskustelemaan vakavista realiteeteista vaan saattavat jopa ajaa kokonaisvaltaista yhteiskunnan instituutioiden, arvojen ja järjestyksen muutosta kuten Aristofaneen komediassa, jossa naiset eivät vain osallistu kansankokoukseen vaan muuttavat koko yhteiskuntajärjestyksen.

Ja kun naiset alkavat aktiivisiksi julkisiksi toimijoiksi, kuten Aristofaneen komedian Praksagora (se, joka toimii aktiivisesti julkisesti) jää miehille ainoastaan Praksagoran oman miehen Blepyroksen (töllistelijän, tihrustelijan) sivustakatsojan rooli. Heidän kohtalonaan on astua historian näyttämölle, kuten Blepyros komediassa, naisten aamutohveleissa ja esittää vain nahjuksen ja tohvelisankarin roolia. Ja niinä poikaparat eivät kohta enää osaa edes lukea tai kirjoittaa tai tuskin edes sängystä ylös nousta muuta kuin kenties hakkaamaan toisiaan.

Mutta pelastus on lähellä ja kaikki putinistit, trumpistit, islamistit ja persunistit, ovat nyt nousseet huolehtimaan siitä, että tuo koominen naisten poliittinen valta jäisi tulevaisuudessakin vain naurun aiheeksi.

Naisten vallalle nauretaan myös Stoassa tiistaina 17.3 ja tiistaina 24.3 klo 18:45 kun Markun klassikkoluennoilla on vuorossa Aristofaneen Naistenkansankokous.

Vapaa pääsy!

 Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa. Syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista ja eeppisestä ajattelusta. Kevättalvella 2023 vuorossa traaginen ajattelu ja Aiskhylos. Syksyllä 2023 traaginen ajattelu ja Sofokles ja syksyllä 2024 traaginen ajattelu ja Euripides. Keväällä ja syksyllä 2025 puhutaan koomisesta ajattelusta ja Aristofaneen komedioista. Keväällä 2026 vuorossa Aristofaneen naiskomediat. 

Lysisistrate kautta aikojen

Lysisistrate kautta aikojen

Lysistrata kautta aikojen 20.1 kello 18:45

Markun klassikkoluenenot Stoassa  tiistaisin kello 18:45-20:15. Vapaa pääsy !

Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 13.1-24.3.2026, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

VTT Markku Koivusalo

Länsimaisen kirjallisuuden ensimmäinen varsinainen naispäähahmo, jos jätämme jumalattaret ja myyttiset naiset pois, ilmaantuu 411 ennen ajanlaskumme alkua Aristofaneen komediassa Kreikan kaikkia naisia miesten keskinäistä sotaa vastaan yhteen kokoavan Lysistraten hahmossa.

Aiheena on seksi ja sota tai itse asiassa seksin ja sodan konflikti, sillä sota ei ole enää seksikästä, eikä seksiä käytetä sodan lietsomiseen, kuten varhaisemmissa myyteissä tai taas aikanamme nousukiidossa olevassa fallisessa militarismissa vaan kyseessä on seksistä kieltäytyminen sodan lopettamiseksi niin sanotusta seksilakosta, jota radikaali antropologi Chris Knight piti jopa koko kulttuurin alkuperänä ja jota sittemmin Lysistrateslaisena ei-toiminnallisena strategiana on sovellettu aina Nobelin rauhanpalkintoon asti.

Ja vaikka Lysistrate pääsi uudestaan näyttämölle vasta yli kahden tuhannen vuoden jälkeen Ranskan vallankumouksen jälkeen, oli sen sukupuolten taistelu liian radikaalia myös vallankumouksen miehille ja sen nousu uuteen suosioon tapahtui vähitellen pikkutuhmien vaudeville esitysten kautta.   Tämän jälkeen Lysistrata on taistellut naisten kanssa sotaa vastaan mitä erilaisimmissa konstellaatioissa, bulevarditeatterin ja hemaisevana pikkuporvarillisena miesten silmänruokana ja expressionistisen suurten tunteiden taideteatterin intohimojen vahvana naisena. Lysistrata on jatkanut kommunistista vallankumousta tuoreessa neuvostovenäjällä ja ollut aloittamassa kapitalista viihteen kumousta Broadwayn primadonnana. Taistellut naisten äänioikeuden puolesta Lontoossa ja vastustanut ydinaseita ja ympäristötuhoja kylmän sodan aikana. Noussut hippinä Kreikan sotilasjunttaa vastaan, käynyt antikolonialistisia taisteluja Afrikassa ja selvitellyt jengisotia Chicagossa. Siitä mihin kaikkeen Lysistrate naisineen on ehtinyt viimeisten vuosisatojen aikana puhutaan Markun klassikkoluennoilla 20.1. kello 18:45 Stoassa.

 Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.

Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa. Syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista ja eeppisestä ajattelusta. Kevättalvella 2023 vuorossa traaginen ajattelu ja Aiskhylos. Syksyllä 2023 traaginen ajattelu ja Sofokles ja syksyllä 2024 traaginen ajattelu ja Euripides. Keväällä ja syksyllä 2025 puhutaan koomisesta ajattelusta ja Aristofaneen komedioista. Keväällä 2026 vuorossa Aristofaneen naiskomediat.