Kauhun kuva 1.11. klo 18:45
Kauhun kuva eli älä katso minua niin tappavasti
Kauhuelokuvien tekijät tietävät, että itse kauhua on vaikea kuvata tai sitä voidaan kuvata vain epäsuorasti kuvana, joka ei ole itse kauhua vaan kauhun kuva.
Ranskalaisten strukturalististen antiikin tutkijoiden mukaan kysymys ei tuossa kuvassa ole enää toiseudesta ihmisenä, joka on toinen kuin aikakauden normi, kreikkalainen mies, vaan jostakin mihin verrattuna itse ihmisen oleminen paljastuu radikaalina erona, toisen henkilön sijasta, itseemme sisältyvän täydellisen toiseuden kuvasta.
Toisten mielestä taas kyse on itse kuvan luomisen paradigmasta, ikonopoeettisesta prosessista, jossa Gorgon katse tuottaa kivettyneitä kuvia ja jossa itse tuota katsetta ei voida koskaan kuvata, kun vain sen luoman kivettymän, kuvan kautta.
Hesiodes kertoo Jumalten synnyssä Keton synnyttäneen Gorgot, jotka asuvat Okeanoksen tuolla puolen, siellä missä laulavat kirkasääniset hesperidit, kaukana, yön rajoilla.
Medusa on Gorgoista kuuluisin ja sai kokea kovia, kun Perseus vältti tämän kuolettavan katseen ja leikkasi Medusan pään irti nousten itse kauhun herraksi.
Kauhea Gorgon pää löytyi myös sotureiden kilvistä jähmettämässä vastustajan katseen kauhuun juuri ennen tapetuksi tulemistaan.
Tosin vähitellen tämä feminiininen kauhun kuva myös kaunistui ja sai selvemmin feminiinisiä piirteitä edelleen kuitenkin kuolettavalla katseellaan uhkaavana.
Renessanssissa Medusan karmaisevaa irti leikattua päätä kuvattiin taas useaan otteeseen ja Leonardo da Vincin kerrotaan maalanneen tästä sittemmin kadonneen nuoruuden työn, jonka kopioksi Caravaggion kuuluisaa Medusan pää maalausta on myös ajateltu.
Gorgo ei ole enää torahampainen parrakas kieltä näyttävä olio vaan kaunis nainen, jonka kiharaiset hiukset ovat muuttuneet käärmeiksi.
Samalla yhä useampi alkaa olla sitä mieltä, että Gorgon tappavassa katseessa ei olekaan kyse naisen ylä- vaan alapäästä. Kauhea kuolettava ja miehet jähmettävä näky onkin naisen paljas alapää.
Freudille ainakin on täysin selvää minkälaisesta kauhusta on kysymys, tietenkin kastraatiokauhusta. Pikkupoika, joka ei ole halunnut uskoa uhkaan, kokee yhtäkkiä kauhistuttavan Gorgon katseen nähdessään naisen ja luultavimmin juuri äitinsä karvoituksen peittämät sukuelimet. Suomalaiset Gorgot asuvat siis saunassa.
Freudin mukaan myös maalauksissa Medusan käärmehiukset ovat kasa peniksiä, joilla itse asiassa yritetään lievittää varsinaista kauhun kuvaa, peniksen poissaoloa.
Mutta Freudin jälkeen Meduusasta tuleekin uusi feministinen symboli. Hélène Cixouksen naurava meduusa kyseenalaistaa koko fallosentrisen järjestelmän ja tuo avoimesti sekstuaalisuutemme (nos sextes)”
”Nähdäkseen Medusan riittää, että katsoo häntä suoraan silmiin. Hän ei ole kuolettava . Hän on kaunis ja hän nauraa.”
Feministiteologille Emily Erwin Culpepperille taas Gorgo on personifikaatio naisten raivosta, yksi kuva sille kaikelle moninaiselle raivolle, jota naiset tuntevat patriarkaalisessa järjestelmässä. Emilyn mukaan yhteiskunnissa, joissa naisia uhkaa väkivalta, näiden on myös opittava Gorgon katse, raivoisa ilme, joka tarpeen vaatiessa karkottaa miehet.
Gorgoista ja muista nais-, mies- ja jumaleläinhirviöistä puhutaan tiistaina 18:45 kulttuurikeskus Stoassa Markun klassikkoluennoilla, joissa käsittelyn alla nyt Hesiodoksen Jumalten synty.
Antiikin ajattelun klassikot
Helsingin työväenopiston luentosarja tiistaisin 6.9-15.11.2022, klo 18:45-20:15. Suuri luentosali. Kulttuurikeskus Stoa. Itäkeskus. Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki
VTT Markku Koivusalo
Ajattelun klassikot ovat kulttuurin perustekstejä, jotka ovat syntyneet tietyssä historiallisessa ympäristössä, mutta puhutelleet ihmisiä kautta aikakausien ja saaneet aina uusi ajankohtaisia merkityksiä ja tulkintoja eri aikoina eläen omaa epälineaarista, kerrostunutta ja hyppäyksellistä kulttuurihistoriallista elämäänsä.
Työväenluentokurssilla tutustutaan länsimaisen ajattelun klassikkoteksteihin Markku Koivusalon kanssa ja syksyllä 2022 aloitetaan antiikin Kreikan ajattelun klassikoista.
